Niin vain aika kulkee vauhdilla eteenpäin aivan huomaamatta... Vauhtia on meillä riittänyt, ja kilometrejä on auton mittariin kertynyt, siitä piti huolen pitkä matka Rayongiin suomalaispäiville. Samoin Suomi-vieraita on tullut ja mennyt tiuhaan tahtiin...
FIDA-päivät Rayongissa
Kirsin mahataudin laannuttua, lähdimme ajamaan kohti etelää sunnuntaina 22.1. Matkatavarat sidottiin auton katolle jo illalla, ja matkaan lähdettiin pirteinä aamulla klo 05.00. Lapsille tehtiin pesät auton penkille ja lattialle, joten alkumatkasta kolme ensimmäistä tuntia sujui mukavasti lasten nukkuessa. Noin kello 08.30 pysähdyimme aamupalalle, ja kahvi termospullossa maistui hyvältä! Seuraava pysähdys oli Nakhon Sawan nimisessä kaupungissa, jossa kävimme syömässä ennen puoltapäivää. Tuolloin matkaa oli takana noin 450 km. Tunnin pysähdyksen jälkeen matka jatkui suuntana Bangkokin Raamattukoulu, jossa suunnittelimme yöpyvämme. Mutta koska matka sujui mukavasti (eli lapset olivat TODELLA reippaita, eikä ketään kovasti vielä kiukuttanut), hieman ennen Bangkokia Tumppi kysäisi muulta seurueelta, josko ajettaisiinkin suoraan Rayongiin ilman pysähdystä. Äkkiä siis soitto Tourusen Sepolle, ja kysymys, löytyisiköhän meille huone Rayongista jo päivää aiemmin. Myöntävän vastauksen saatuamme vaihdoimme reittiä ja ohitimmekin Bangkokin itäpuolelta ja suuntasimme suoraan Rayongiin ja suomalaispäivien pitopaikalle. Siis noin 1000 km autossa oli sen sunnuntain ohjelma. Huoneen saimme samantien ja sitten vain vähän iltapalaa ja nukkumaan...
Maanantaina aamulla heti olimme onnellisia siitä, että olimme perillä, eikä tarvinnut enää matkustaa. Koska suomalaispäivien ohjelma alkoi maanantai-iltana klo 18, ehdimme aamulla olla lasten kanssa rannalla hiekkakakkuja tehden ja simpukoita keräillen. Molemmat lapset nauttivat hiekkaleikeistä todella paljon!!
Tiistaina oli vuorossa Thaimaan kenttäkokous (suomalaisittain asiakokous), jossa käsiteltiin kentän asioita laidasta laitaan. Keskiviikkona alkoivat Veli-Matti Kärkkäisen pitämät raamattutunnit, joissa hän kävi läpi 2. Korinttolaiskirjettä mielenkiintoisella tavalla. Joka illalle oli lisäksi iltakokoukset, joissa vuorollaan eri alueet vastasivat ohjelmasta. Torstai-illan ollessa Pohjois-Thaimaan vastuulla Kirsikin sai kantaa kortensa kekoon torstain musiikkipuolella. Kun Suomesta oli tullut "apujoukoksi" Taina, laulu sujui pitkästä aikaa ihan mukavasti, vaikkei ollut päässyt soittamaan ja laulamaan yli kolmeen kuukauteen. Tilaisuudessa Hannu Kettunen kertoi rautaisella kokemuksella asioita, joista meille uusille on varmasti hyötyä.
Suomalaispäivät päätti yhteinen ehtoollistilaisuus perjantaina, jonka jälkeen suurin osa läheteistä pakkasi tavaransa ja suunnisti kohti kotiaan. Me jäimme vielä suomi-vieraittemme kanssa pariksi päiväksi samaan paikkaan. Kotimatkaa jouduttiin tarkkaan suunnittelemaan, sillä Virve ja Taina saivat viimeisinä päivinä jonkun mahapöpön ja Virvellä meni pari päivää tiiviisti sängyn pohjalla. Kun porukka oli suurinpiirtein kunnossa, lähdettiin sunnuntaina ruokailun jälkeen yhden maissa ajamaan kohti kotia, jossa olimme illalla klo 23.30. Daniel ehti nukkua matkan aikana sekä päiväunet, että nukahtaa illalla yöunille. Hieman meinasi olla puutunut olo, kun nousimme autosta kotipihassa!
Vieraita koti-Suomesta
Niinkuin jo aiemmin taisin mainita, Virven poikaystävä Tommi saapui Thaimaahan tammikuun alkupuolella. Tommi lähti pois suomalaispäivien aikaan keskiviikkona, ja samana päivänä saapuivat Uimosen "tytöt" Taina, Hanna ja Ebba vieraaksemme. Saga oli varsin onnellinen leikkikavereista "jotka puhuvat meidän kieltä"... Nopeasti kuluivat päivät vieraiden kanssa, ja eilen illalla veimme heidät Chiang Main kentälle. Viimeisen yönsä he viettivät Bangkokissa, ja tänä aamuna lähtivät matkaan kohti Suomea ja pakkasia...
ISO KIITOS
kaikille teille, jotka laitoitte jälleen vieraiden matkassa muistamisia!!
Sydäntä lämmittää rakkautenne,
jota niin monin tavoin meitä kohtaan osoitatte!!
Siunatkoon Taivaallinen Isämme runsaasti jokaista teitä!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti