15.1.08

Uutta Vuotta ja jouluisia tunnelmia!


Aika kulkee niin vauhdilla, että blogikin on jäänyt päivittämättä.. Tässä vihdoinkin muutamalla rivillä menneiden viikkojen tapahtumia:

Phuketissa olimme 27.12. saakka. Aamulla lähdimme n. klo 9 ajamaan majapaikastamme kohti lentokenttää. Minä (kirsi), sain jonkun mahapöpön pari päivää ennen matkaa, joten matkustuspäivä piti paastota, että selvisi niin lentokoneessa kuin autossakin. Bangkokin lentokentältä hyppäsimme taksiin, joka kuljetti meidät oman automme luo. Auto oli ollut viikon parkissa erään hotellin vartioidulla pihalla. Taksista siirsimme tavarat omaan autoon, ja samantien matkaan kohti kotia. Puoli kymmeneltä illalla olimme vihdoin omassa pihassa. Lapset nukahtivat autoon ja aamulla ilokseen heräsivät pitkän matkan jälkeen omista sängyistään. Sitten alkoi joulun laitto. Kuusi pystytettiin 28.12. ja Saga ystävänsä Oomin kanssa koristeli kuusen mieleisekseen. Me Tumpin kanssa kävimme kaupassa täydentämässä tyhjentyneitä ruokakaappeja. Laittaessani ostamiani ruokatavaroita jääkaappiin, huomasin, että jääkaapin ylähylly on märkä. Ihmetellessäni asiaa Phai sanoi, että poissa ollessamme sähköt oli ollut poissa - ties kuinka kauan. Sydän kylmänä avasin pakastimen, ja jouduin toteamaan, että sähköt OVAT olleet poissa pitkään, sillä kaikki pakastimessa oli pilalla... Ostamme lihaa ja kanaa kerralla aina isomman määrän ja pakastan ne heti tulevaa käyttöä varten. Itku meinasi päästä tyhjentäessäni pakastinta ja jääkaappia pesua varten.

Lapset koristelivat taloa ja me Tumpin kanssa aloitimme elämämme ensimmäisen kinkun suolauksen. Moilasen Seijalla idässä pääsimme maistamaan "ihan oikean" makuista kinkkua, joten kysyin häneltä sähköpostitse ohjeen. Ja sitten suolaamaan... Koska aikaa meillä oli vain vajaa vuorokausi, eikä käytössä suurta neulaa suolaveden ruiskuttamiseen, jouduimme hieman "säätämään", mutta loppujen lopuksi teräväkärkinen lihanpaistomittari ja 12 ml lasten lääkeruisku olivat ihan passelit työvälineet!

Illalla jo tein sekä porkkana- että makaroonilaatikkoa varten esivalmistelut niin, että lauantaiaamuna (29.12.) sain ne laittaa uuniin. Samalla tein sämpylätaikinan nousemaan ja jossain vaiheessa myös "kinkkumme" pääsi uuniin. Lapsille tehtiin lisäksi lihapullia ja perunamuussia, joten joulumenumme alkoi olla kuosissaan. Ja niin hieman kahdentoista jälkeen pääsimme joulupöytään - vain vajaan viikon myöhässä! :) Ruoka maistui kaikille, ja saimme mukaan myös suomalaista tunnelmaa!


Ruuan jälkeen vielä keitettiin kahvit ja maisteltiin suomesta tulleita pipareita ja suklaata, vaikkakin lapset jo jonottivat kuusen juurella! Suomesta oli tullut poissaollessamme iso kasa joulupaketteja, joiden kimppuun lapset pian pääsivät. Hymy oli kaikkien huulilla! ISO KIITOS jälleen teille kaikille, jotka lähetitte meille joulupaketteja! Ihania yllätyksiä!!! Joulukorttejakin oli tullut iso pino, niitä saimme lukea pitkän tovin kotiin tullessamme. Minä olen palannut niiden pariin vielä useita kertoja - lämmin tunne sydämessä!





Juuri kun olimme saaneet joulun juhlittua, olikin jo uusi vuosi. Me vietimme nuo muutamat päivät kotona, rauhottuen ja yhdessä ollen. Reissuelämä kummasti aina verottaa voimia, ja lapsillakin meni monta päivää toipua matkan väsymyksistä. 2.1. lapset palasivat kouluun yli kuukauden mittaisen tauon jälkeen. Kiva oli mennä tapaamaan ystäviä ja opettajia pitkän tauon jälkeen. Nythän lapsilla alkoi viimeinen jakso thai-koulussa, sillä itään muutettuamme emme laita lapsia siellä enää paikalliseen kouluun. Sagalla on menossa viimeinen vuosi thai-esikoulua, joka on täällä kolmevuotinen, ja seuraavalle jaksolle pitäisi siirtyä peruskoulun ekalle. Danilla vielä olisi ikänsä puolesta 2 vuotta jäljellä, mutta totesimme Rattanaburin koulujen olevan niin paljon enemmän uskontopainotteisia kuin täällä, että emme halua lapsiamme siihen ilmapiiriin kasvamaan. Muistakaa tätä asiaa rukouksin, että saisimme arkiasiat toimimaan itään muutettuamme. Tarvitsemme ainakin osaksi aikaa lastenhoitajan, mutta kaikki on vielä auki. Uskomme kyllä, että Jumalalla on suunnitelma lastenkin kohdalle, me emme sitä itse vielä vaan tiedä.

Eilen maanantaina (14.1.), Tumppi lähti aamuviideltä 5 thailaisen pastorin kanssa ajamaan kohti itää. Siellä on tällä viikolla Full Gospen Churches of Thailandin työntekijöiden päivät. Kuvia tuolta reissulta saamme viikonloppuna, kunnes Tumppi palaa reissusta. Minä jäin lasten kanssa kotiin pyörittämään arkea. Tumpilla on päivien virallisen ohjelman lisäksi tiedossa tulevaa työtä koskevia palavereja ym, joten viikko on tiivis. Muistakaa rukouksin myös tuota matkaa. Paluumatkan 12 tunnin ajo on jälleen haastava, joten rukoilkaa varjelusta liikenteeseen.

Me täällä kotona olemme jälleen saamassa jonkun flussan. Minun kurkkuni on ollut kipeänä nyt neljättä päivää ja tänä aamuna Saga niiskutti ja yski kovasti. "Nämä ilmat sen tekevät", sanovat thailaiset. Ja kylmä nyt taas onkin, aamulla +16 astetta ulkona, sisällä mittari näytti +20 astetta. Eikä kukaan olisi halunnut nousta lämpimän peiton alta! Sukat jalassa ja villatakki päällä koitetaan selvitä. Daniel kysyi aamulla: "Äiti, milloin tänne oikein tulee taas lämmin??" Niin, lämmintä taas kaipaillaan.

Eilen vihdoin maltoimme luopua kuusesta koristeineen. Joululaulujen soidessa pakkasimme Sagan kanssa kuusenkoristeita laatikoihin, jotka sitten seuraavan kerran avataan taas uudessa paikassa. Muuttolaatikot ovat muutenkin ilmestyneet maisemaan, pakkaaminen on pikkuhiljaa aloitettu. Meille on tulossa vielä vieraita helmikuun puoleen väliin saakka, joten vielä pakkaustouhut pääse kunnolla vauhtiin, mutta pikkuhiljaa...

1 kommentti:

Saara kirjoitti...

Hei Kirsi! Aina kiva lukea teidänkin perheen kuulumisia:) Käyn aina säännöllisesti kaikkien lähettien kotisivuilla kun on ikävä sinne:) Paljon siunausta alkaneelle vuodelle ja iloista mieltä kaikkien muutosten keskellä!!