Viime viikonloppuna olimme vierailulla Phitsanulokissa, olimme mukana Phitsanulokin ja Nakonthain seurakuntien yhteisellä leirillä, joka pidettiin Phetsabunin läänissä Khao Khon luonnonpuiston leirintäalueella.. Paikalla oli reilut 300 thailaista, ja ohjelmassa oli opetusta kahdessa ryhmässä, varttuneemmille ja nuorisolle omat Raamattutuntinsa.
Perjantai-illan aloitustilaisuudessa oli hieno hetki. Salista sammutettiin valot ja tuli täysin pimeää. Kokouksen johtaja sytytti kynttilän kuvaten Jumalan rakkautta uskovan sydämessä. Kaikille salissa olijoille oli jaettu kynttilät, ja valo lähti leviämään yhdestä kynttilästä rivi kerrallaan, kunnes koko sali oli täynnä hohtavaa valoa. Pyhä Henki oli läsnä ja rukous nousi spontaanisti ihmisten huulilta. Jumala puhui myös minun sydämelleni. Rukoilin, että Jumala saisi käyttää minun pienen kynttiläni liekkiä täällä pimeyden keskellä. Yksi tuikku valaisee pienen alueen, mutta jos se saa levitä, valo laajenee nopeasti. Jos minun kynttiläni voisi antaa liekin kahteen sydämeen, heidän kahteen uuteen jne., voisi näin valo laajeta moninkertaiseksi...
Tässä haaste myös Sinulle: Ota ”kohteeksesi” kaksi ihmistä, joiden puolesta alat aktiivisesti rukoilla ja jotka haluaisit johdattaa Jumalan luo. Rukoillen, että sinun kynttilästäsi voisi valo laajeta ympäristöön.. Muistaen, että itse emme voi valoa toisen sydämessä sytyttää, sen tekee Kaikkivaltias Jumala. Me voimme olla vain välikappaleina.
Matt 5: 14-16:
” Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä;
eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan,
ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville.
Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä,
että he näkisivät teidän hyvät tekonne
ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.”
25.2.06
Toisenlainen toimintatapa
Tällaisen otsikon alle mahtuisi varmasti paljon asioita, mutta otettakoon niistä esiin yksi. Asunnon yksityisyys ei ole välttämättä samalla tasolla sen kanssa, mihin olemme aiemmin Suomessa tottuneet....
Vuokraemäntäämme ilmeisesti askarrutti asuntomme pihassa seisova satelliittiantenni, joka on edellisten vuokralaisten peruja. Eräänä päivänä hän tuli käymään parin miehen kanssa todeten, että he vähän katselevat antennia. Aikansa ihmeteltyään hän ilmoitti, että huomenna tulisi asentaja, joka vetää johdon antennista hänen taloonsa. Ajatus tuntui hieman oudolta, mutta koska me emme sitä mihinkään tarvinneet, jätin asian sikseen ja ajattelin, että menköön sitten näin. No, asentajat tulivat (6 miestä) ja vetivät johtoja ja kokeilivat meidän televisiota yms. ja poistuivat todeten, että nyt on valmista. Tarkastin tilanteen ja totesin, että myös meille oli ilmaantunut laatikko tv-kaappiin.
Olimme viikonlopun reissussa ja kotiin palattuamme totesin, että meillä oli käyty....Totesin, että meille oli ilmaantunut lisää härveleitä ja että meillä vaihtuu kanavat samaan tahtiin vuokraemännän kanssa (mikä ei sinällään häiritse, koska emme aiemminkaan katsoneet televisiota). Vasta seuraavalla viikolla hän tuli kyselemään, että haluaisimmeko kenties ostaa itsellemme vastaanottimen, jota voisimme itse ohjata....
Syy siihen, että laitteet tulivat meille oli ilmeisesti siinä, ettei löytynyt johtoon oikeaa päätä. Oli siis yksinkertaisinta asentaa läjä laitteita meidän asuntoomme ja ohjata niitä muualta, koska johto oli jo valmiiksi meidän olohuoneessa.....
Nyt monia käyntejä ja asennuksia myöhemmin ilmeisesti on taas hetken valmista ja tv-kaapista kuuluu säännöllisin väliajoin hurinaa, kun kanavat naapurissa vaihtuvat.
-Tuomo-
Vuokraemäntäämme ilmeisesti askarrutti asuntomme pihassa seisova satelliittiantenni, joka on edellisten vuokralaisten peruja. Eräänä päivänä hän tuli käymään parin miehen kanssa todeten, että he vähän katselevat antennia. Aikansa ihmeteltyään hän ilmoitti, että huomenna tulisi asentaja, joka vetää johdon antennista hänen taloonsa. Ajatus tuntui hieman oudolta, mutta koska me emme sitä mihinkään tarvinneet, jätin asian sikseen ja ajattelin, että menköön sitten näin. No, asentajat tulivat (6 miestä) ja vetivät johtoja ja kokeilivat meidän televisiota yms. ja poistuivat todeten, että nyt on valmista. Tarkastin tilanteen ja totesin, että myös meille oli ilmaantunut laatikko tv-kaappiin.
Olimme viikonlopun reissussa ja kotiin palattuamme totesin, että meillä oli käyty....Totesin, että meille oli ilmaantunut lisää härveleitä ja että meillä vaihtuu kanavat samaan tahtiin vuokraemännän kanssa (mikä ei sinällään häiritse, koska emme aiemminkaan katsoneet televisiota). Vasta seuraavalla viikolla hän tuli kyselemään, että haluaisimmeko kenties ostaa itsellemme vastaanottimen, jota voisimme itse ohjata....
Syy siihen, että laitteet tulivat meille oli ilmeisesti siinä, ettei löytynyt johtoon oikeaa päätä. Oli siis yksinkertaisinta asentaa läjä laitteita meidän asuntoomme ja ohjata niitä muualta, koska johto oli jo valmiiksi meidän olohuoneessa.....
Nyt monia käyntejä ja asennuksia myöhemmin ilmeisesti on taas hetken valmista ja tv-kaapista kuuluu säännöllisin väliajoin hurinaa, kun kanavat naapurissa vaihtuvat.
-Tuomo-
12.2.06
Iljettäviä otuksia!!
Tämä viikonloppu on ollut hieman epämiellyttävä. Eilen Tumppi meni portaat alas minä perässään olohuoneeseen ja keittiön ovella vastaan luikerteli noin 1,5 metrin mittainen käärme. Säikähdimme molemmat aika lailla, varsinkin kun käärme ei perääntynyt, vaan tuli kohti. Pääsimme portaille takaisin, ja käärme jäi portaiden juureen paikoilleen. Virve oli ulkona kastelemassa pihaa (jota karkuun käärme oli todennäköisesti lähtenytkin ja keittiön oven ollessa auki päätyi sieltä sisälle) joten huusin hänet yläkerran ikkunasta tuomaan "kättäpidempää" ulkoa. Virve vahti alakerrassa, ettei käärme pääse minnekään piiloon, ja Tumppi hyppäsi portaikon kaiteen yli käärmeen ohi ja juoksi naapurissa asuvan vuokranantajamme luo. Emme uskaltaneet itse alkaa tappaa tuota käärmettä, sillä se oli huomattavasti isompi, mitä olimme aikaisemmin tontillamme nähneet ja minkä Tumppi oli pihassa tappanut. Pian naapurista tulikin kaksi miestä harjojen kanssa, ja tappoivat käärmeen. Jäi inhottava olo, sillä käärme ei "antautunut helpolla", vaan yritti karkuun useaan otteeseen.
Ja tänään sama juttu. Tällä kertaa tosin ovet olivat kiinni, käärme pääsi luikertelemaan keittiön oven alta. Ja jälleen Tumppia vastaan keittiön ovella! Tällä kertaa käärme oli pieni, reilun lyijykynän paksuinen ja vajaan metrin mittainen, ja sen listimisen hoiti Tumppi itse. Tuon tilanteen jälkeen Tumppi otti heti puhelimen käteen ja alkoi kyselemään nelijalkaista pihanvahtia. Kun pihassa on koira, pysyy käärmeetkin poissa. Tämän ohjeen meille antoi jo vuokraemäntämme muuttaessamme, kun pihassamme näkyi alkuun luikertelijoita. Nyt siis suuntaamme eläinkauppaan katselemaan, millaisen vahdin löytäisimme...
Ja tänään sama juttu. Tällä kertaa tosin ovet olivat kiinni, käärme pääsi luikertelemaan keittiön oven alta. Ja jälleen Tumppia vastaan keittiön ovella! Tällä kertaa käärme oli pieni, reilun lyijykynän paksuinen ja vajaan metrin mittainen, ja sen listimisen hoiti Tumppi itse. Tuon tilanteen jälkeen Tumppi otti heti puhelimen käteen ja alkoi kyselemään nelijalkaista pihanvahtia. Kun pihassa on koira, pysyy käärmeetkin poissa. Tämän ohjeen meille antoi jo vuokraemäntämme muuttaessamme, kun pihassamme näkyi alkuun luikertelijoita. Nyt siis suuntaamme eläinkauppaan katselemaan, millaisen vahdin löytäisimme...
4.2.06
Suomalaispäivillä Rayongissa
Niin vain aika kulkee vauhdilla eteenpäin aivan huomaamatta... Vauhtia on meillä riittänyt, ja kilometrejä on auton mittariin kertynyt, siitä piti huolen pitkä matka Rayongiin suomalaispäiville. Samoin Suomi-vieraita on tullut ja mennyt tiuhaan tahtiin...
FIDA-päivät Rayongissa
Kirsin mahataudin laannuttua, lähdimme ajamaan kohti etelää sunnuntaina 22.1. Matkatavarat sidottiin auton katolle jo illalla, ja matkaan lähdettiin pirteinä aamulla klo 05.00. Lapsille tehtiin pesät auton penkille ja lattialle, joten alkumatkasta kolme ensimmäistä tuntia sujui mukavasti lasten nukkuessa. Noin kello 08.30 pysähdyimme aamupalalle, ja kahvi termospullossa maistui hyvältä! Seuraava pysähdys oli Nakhon Sawan nimisessä kaupungissa, jossa kävimme syömässä ennen puoltapäivää. Tuolloin matkaa oli takana noin 450 km. Tunnin pysähdyksen jälkeen matka jatkui suuntana Bangkokin Raamattukoulu, jossa suunnittelimme yöpyvämme. Mutta koska matka sujui mukavasti (eli lapset olivat TODELLA reippaita, eikä ketään kovasti vielä kiukuttanut), hieman ennen Bangkokia Tumppi kysäisi muulta seurueelta, josko ajettaisiinkin suoraan Rayongiin ilman pysähdystä. Äkkiä siis soitto Tourusen Sepolle, ja kysymys, löytyisiköhän meille huone Rayongista jo päivää aiemmin. Myöntävän vastauksen saatuamme vaihdoimme reittiä ja ohitimmekin Bangkokin itäpuolelta ja suuntasimme suoraan Rayongiin ja suomalaispäivien pitopaikalle. Siis noin 1000 km autossa oli sen sunnuntain ohjelma. Huoneen saimme samantien ja sitten vain vähän iltapalaa ja nukkumaan...
Maanantaina aamulla heti olimme onnellisia siitä, että olimme perillä, eikä tarvinnut enää matkustaa. Koska suomalaispäivien ohjelma alkoi maanantai-iltana klo 18, ehdimme aamulla olla lasten kanssa rannalla hiekkakakkuja tehden ja simpukoita keräillen. Molemmat lapset nauttivat hiekkaleikeistä todella paljon!!
Tiistaina oli vuorossa Thaimaan kenttäkokous (suomalaisittain asiakokous), jossa käsiteltiin kentän asioita laidasta laitaan. Keskiviikkona alkoivat Veli-Matti Kärkkäisen pitämät raamattutunnit, joissa hän kävi läpi 2. Korinttolaiskirjettä mielenkiintoisella tavalla. Joka illalle oli lisäksi iltakokoukset, joissa vuorollaan eri alueet vastasivat ohjelmasta. Torstai-illan ollessa Pohjois-Thaimaan vastuulla Kirsikin sai kantaa kortensa kekoon torstain musiikkipuolella. Kun Suomesta oli tullut "apujoukoksi" Taina, laulu sujui pitkästä aikaa ihan mukavasti, vaikkei ollut päässyt soittamaan ja laulamaan yli kolmeen kuukauteen. Tilaisuudessa Hannu Kettunen kertoi rautaisella kokemuksella asioita, joista meille uusille on varmasti hyötyä.
Suomalaispäivät päätti yhteinen ehtoollistilaisuus perjantaina, jonka jälkeen suurin osa läheteistä pakkasi tavaransa ja suunnisti kohti kotiaan. Me jäimme vielä suomi-vieraittemme kanssa pariksi päiväksi samaan paikkaan. Kotimatkaa jouduttiin tarkkaan suunnittelemaan, sillä Virve ja Taina saivat viimeisinä päivinä jonkun mahapöpön ja Virvellä meni pari päivää tiiviisti sängyn pohjalla. Kun porukka oli suurinpiirtein kunnossa, lähdettiin sunnuntaina ruokailun jälkeen yhden maissa ajamaan kohti kotia, jossa olimme illalla klo 23.30. Daniel ehti nukkua matkan aikana sekä päiväunet, että nukahtaa illalla yöunille. Hieman meinasi olla puutunut olo, kun nousimme autosta kotipihassa!
Vieraita koti-Suomesta
Niinkuin jo aiemmin taisin mainita, Virven poikaystävä Tommi saapui Thaimaahan tammikuun alkupuolella. Tommi lähti pois suomalaispäivien aikaan keskiviikkona, ja samana päivänä saapuivat Uimosen "tytöt" Taina, Hanna ja Ebba vieraaksemme. Saga oli varsin onnellinen leikkikavereista "jotka puhuvat meidän kieltä"... Nopeasti kuluivat päivät vieraiden kanssa, ja eilen illalla veimme heidät Chiang Main kentälle. Viimeisen yönsä he viettivät Bangkokissa, ja tänä aamuna lähtivät matkaan kohti Suomea ja pakkasia...
ISO KIITOS
kaikille teille, jotka laitoitte jälleen vieraiden matkassa muistamisia!!
Sydäntä lämmittää rakkautenne,
jota niin monin tavoin meitä kohtaan osoitatte!!
Siunatkoon Taivaallinen Isämme runsaasti jokaista teitä!!!
FIDA-päivät Rayongissa
Kirsin mahataudin laannuttua, lähdimme ajamaan kohti etelää sunnuntaina 22.1. Matkatavarat sidottiin auton katolle jo illalla, ja matkaan lähdettiin pirteinä aamulla klo 05.00. Lapsille tehtiin pesät auton penkille ja lattialle, joten alkumatkasta kolme ensimmäistä tuntia sujui mukavasti lasten nukkuessa. Noin kello 08.30 pysähdyimme aamupalalle, ja kahvi termospullossa maistui hyvältä! Seuraava pysähdys oli Nakhon Sawan nimisessä kaupungissa, jossa kävimme syömässä ennen puoltapäivää. Tuolloin matkaa oli takana noin 450 km. Tunnin pysähdyksen jälkeen matka jatkui suuntana Bangkokin Raamattukoulu, jossa suunnittelimme yöpyvämme. Mutta koska matka sujui mukavasti (eli lapset olivat TODELLA reippaita, eikä ketään kovasti vielä kiukuttanut), hieman ennen Bangkokia Tumppi kysäisi muulta seurueelta, josko ajettaisiinkin suoraan Rayongiin ilman pysähdystä. Äkkiä siis soitto Tourusen Sepolle, ja kysymys, löytyisiköhän meille huone Rayongista jo päivää aiemmin. Myöntävän vastauksen saatuamme vaihdoimme reittiä ja ohitimmekin Bangkokin itäpuolelta ja suuntasimme suoraan Rayongiin ja suomalaispäivien pitopaikalle. Siis noin 1000 km autossa oli sen sunnuntain ohjelma. Huoneen saimme samantien ja sitten vain vähän iltapalaa ja nukkumaan...
Maanantaina aamulla heti olimme onnellisia siitä, että olimme perillä, eikä tarvinnut enää matkustaa. Koska suomalaispäivien ohjelma alkoi maanantai-iltana klo 18, ehdimme aamulla olla lasten kanssa rannalla hiekkakakkuja tehden ja simpukoita keräillen. Molemmat lapset nauttivat hiekkaleikeistä todella paljon!!
Tiistaina oli vuorossa Thaimaan kenttäkokous (suomalaisittain asiakokous), jossa käsiteltiin kentän asioita laidasta laitaan. Keskiviikkona alkoivat Veli-Matti Kärkkäisen pitämät raamattutunnit, joissa hän kävi läpi 2. Korinttolaiskirjettä mielenkiintoisella tavalla. Joka illalle oli lisäksi iltakokoukset, joissa vuorollaan eri alueet vastasivat ohjelmasta. Torstai-illan ollessa Pohjois-Thaimaan vastuulla Kirsikin sai kantaa kortensa kekoon torstain musiikkipuolella. Kun Suomesta oli tullut "apujoukoksi" Taina, laulu sujui pitkästä aikaa ihan mukavasti, vaikkei ollut päässyt soittamaan ja laulamaan yli kolmeen kuukauteen. Tilaisuudessa Hannu Kettunen kertoi rautaisella kokemuksella asioita, joista meille uusille on varmasti hyötyä.
Suomalaispäivät päätti yhteinen ehtoollistilaisuus perjantaina, jonka jälkeen suurin osa läheteistä pakkasi tavaransa ja suunnisti kohti kotiaan. Me jäimme vielä suomi-vieraittemme kanssa pariksi päiväksi samaan paikkaan. Kotimatkaa jouduttiin tarkkaan suunnittelemaan, sillä Virve ja Taina saivat viimeisinä päivinä jonkun mahapöpön ja Virvellä meni pari päivää tiiviisti sängyn pohjalla. Kun porukka oli suurinpiirtein kunnossa, lähdettiin sunnuntaina ruokailun jälkeen yhden maissa ajamaan kohti kotia, jossa olimme illalla klo 23.30. Daniel ehti nukkua matkan aikana sekä päiväunet, että nukahtaa illalla yöunille. Hieman meinasi olla puutunut olo, kun nousimme autosta kotipihassa!
Vieraita koti-Suomesta
Niinkuin jo aiemmin taisin mainita, Virven poikaystävä Tommi saapui Thaimaahan tammikuun alkupuolella. Tommi lähti pois suomalaispäivien aikaan keskiviikkona, ja samana päivänä saapuivat Uimosen "tytöt" Taina, Hanna ja Ebba vieraaksemme. Saga oli varsin onnellinen leikkikavereista "jotka puhuvat meidän kieltä"... Nopeasti kuluivat päivät vieraiden kanssa, ja eilen illalla veimme heidät Chiang Main kentälle. Viimeisen yönsä he viettivät Bangkokissa, ja tänä aamuna lähtivät matkaan kohti Suomea ja pakkasia...
ISO KIITOS
kaikille teille, jotka laitoitte jälleen vieraiden matkassa muistamisia!!
Sydäntä lämmittää rakkautenne,
jota niin monin tavoin meitä kohtaan osoitatte!!
Siunatkoon Taivaallinen Isämme runsaasti jokaista teitä!!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)