Lähetyshuutokauppa Tammijärvellä

Tänään olimme mukana Tammijärvellä perinteisessä lähetyshuutokaupassa. Tammijärven ystävät ovat olleet mukana kannattamassa meitä Thaimaassa. Tuomo aloitti tilaisuuden lyhyesti ja Kirsi lauloi Tainan kanssa pari laulua. Sitten päästiin itse asiaan: Huutokauppailuun! Saga ja Daniel olivat innoissaan mukana touhussa - edellinen huutokauppa Vehniällä kun meni lapsilta vähän hämmästellessä :) Nyt huusivat välillä kilpaa äitille joululahjoja :)

Huutokauppa kesti n. 3 tuntia, jonka jälkeen mentiin vielä Ikosille syömään... Pitopöytä oli taas koreana, ja lapsillekin oli leikkikavereita. Meillä oli oikein mukava päivä!!

Syksyn kuvasatoa

Kirjoittamiset on tältä Suomijaksolta tosiaan jääneet, niin paljon on muuta touhua ollut. Mutta tänään sain vihdoin tyhjennettyä kameran muistikortilta kuvia koneelle, joten tässä muutamalla kuvalla tunnelmia aikaväliltä syyskuu-marraskuu.

On istutettu omenapuu...

Ihasteltu auringonkukkien elinvoimaa omassa pihapiirissä...

Laskettu ruskan eri värisävyjä...

Ihmetelty ensimmäisenä pakkasaamuna lehtien uutta asustetta...

Leivottu ensimmäiset piparit!

Voi sitä nurmikon kimallusta aamuauringon hipaistessa kuurapeitettä!

Juhlittu Pirjo-mummon 60v-synttäreitä...

Ja koettu ensimmäiset talviset päivät!!

Kiitos Taivaan Isä tästä upeasta Suomen luonnosta,

joka jaksaa ihmetyttää meitä monilla muutoksillaan!

Yhteenveto kesästä

Muutaman pakkasaamun jälkeen voi kai virallisesti sanoa, että kesä on ohi ja syksy on alkanut. Säiden puolesta kesä olikin mitä mainioin. Kesäkuun alun sateiden jälkeen on ollut melko lämmintä ja sateet ovat ainakin meitä karttaneet. Tässä vaiheessa ajattelin, että olisi hyvä tehdä pientä yhteenvetoa kuluneesta.

Blogissa on ollut hiljaista enimmäkseen siitä syystä, että menoja on ollut paljon. Eikä vapaa-aikana ole paljon koneella istuttu. Saa nähdä muuttuuko tilanne syksyn myötä. Eli juhannnuksen jälkeen yritimme kovasti saada elämäämme asettumaan tänne Suomeen. Täytyy tunnustaa, etten muista heinäkuusta mitään.... No ehkä se kuvaa eniten omia tuntemuksiani. Kirsi ja lapset pääsivät minua paremmin arjen rytmiin kiinnni. Minä aloittelin monenlaista remonttia kuten savupiippuja ja haaveilin talon maalauksesta. Vielä tänäänkin iso osa aloittamistani projekteista on kesken. Onneksi sitä maalausta ei silloin ollut varaa aloittaa.

Heinäkuuta ja kesän viettoa varjosti hieman myös huoli tulevista töistä. Minulle sovittu työpaikka ei onnistunutkaan ja olimme hetken "tyhjän päällä". Tärkeintä kuitenkin on se, että lapset viihtyivät ja löysivät kavereita. Molemmat halusivat käydä yökylässä omien ystäviensä luona ja kesän toinen hitti oli teltassa nukkuminen, jota kokeiltiin leirillä se omassa pihassa. Leirillä Kirsi oli vastuussa ja Saga leiriläisenä. Viikonlopun perheleirillä olimme sitten kaikki mukana.

Elokuulla aloitimme vierailuja seurakunnnissa. Aloitimme Tikkakoskella sekä kävimme Joutsassa ja Pylkönmäellä. Tammijärvelle teimme epävirallisen päiväretken, jolla keräilimme marjoja ja tutustuimme maatilan elämään. Se oli lapsille elämys. Meillä oli myös mahdollisuus käydä lähettipäivillä muutamana päivänä. Oli mahtava huomata kuinka paljon meillä oli tuttuja siellä. Ne lukijoista, jotka ovat/ovat olleet lähettejä, ymmärtävät millaista on olla "omiensa joukossa". Muuten elokuussa alkoi kalenteri täyttyä erilaisista toiminnoista ja palavereista. Merkittävin tapahtuma oli Sagan koulun alku 11.8. Se oli jännää.... Eniten ehkä vanhemmille. Sagalle se tuntui olevan elämän normaalein asia ja miksei, onhan tyttö käynyt koulussa jo kaksi vuotta thaimaassa. Taksi hakee ja tuo Sagan päivittäin. Vanhemmat ovat yhä nenä ikkunassa, tarkastamassa että kaikki menee hyvin. Elokuun lopussa koitti vihdoin myös se päivä, että työpaikka löytyi. Olin jo ehtinyt ilmottautua työkkäriin elokuun alussa ja prosessi siellä oli käynnissä. Tiukoille meni ja uskoa koeteltiin, mutta nyt kaikki on mallillaan.
Miettimistä elokuulle aiuheutti myös se, että lähettipäivillä minua pyydettiin mukaan Bangkokissa järjestettävään seminaariin. Miten se sopisi mahdolliseen työhön? Entäs perhe täällä? jne.

Syyskuu koitti ja olin päättänyt lähteä reissuun kävi miten kävi. Onneksi uusi työantajani ei nähnyt asialle mitään estettä, päinvastoin kyseli mielenkiinnolla elämästä Thaimaassa. Kirsin kalenteri syyskuulle oli täynnä kaikenlaista ja Daniel kulkee äitinsä mukana. Minä lähdin Bangkokiin 13.9. ja palasin 23.9, juuri sopivasti hääpäiväksi kotiin. Hyvin oli perhe täällä pärjännyt ilman minuakin. Ikävää tietysti lievitettiin iltaisin skypen avulla. Onneksi maailma on tässä mielessä pienentynyt.

Loppusyksylle kalenterissa alkaa olla täyttä......ehkä tässä on suurin ero asuttaessa Thaimaassa. Vaikka siellä tulee äkkinäisiä yllätyksiä ja pikaisia muuutoksia, elämää ei tarvitse elää kalenterin kanssa. Tavoitteemme loppusyksylle onkin hypätä pois tästä "kiireen oravanpyörästä", johon huomaamattamme jouduimme. Tärkeintä ei liene se kuinka paljon ehtii tehdä, vaan se mitä tekee hyvin....

Seminaarireissusta lyhyesti. Olin Bangkokissa maanaataina 14.9. Vietin aikaa raamattukoululla, jossa seminaaria pidettiin 16-18.9. Alkuun käytin vapaa-aikaa kaikkiin niihin herkkuihin, joita siellä on tarjolla. Samuel Ruohomäki tuli tiistaina ja suunnittelimme tulevaa seminaaria, josta Samuelilla oli päävastuu. Seminaarin teemana oli "Raamatun perusopetus paikallisessa seurakunnassa". Paikalle tuli hieman yli 20 työntekijää eripuolelta maata ja vastaanotto oli innostunutta. Käytiin keskusteluja ja seminaarin jälkeen monet olivat sitä mieltä, että pitäisi järjestää keväällä vielä toinen kaikille herätysliikkeemme työntekijöille.

Samuel ja Manop seminaari valmistelussa

Seminaarissa

Rattanassa Chim johti kokouksen ja ylistyksen

Seminaarin jälkeen lauantaina lähdin ajamaan kohti itää. Halusin käydä tapaamassa ystäviä Rattanaburissa. Pääsin perille iltapäivällä kahdeksan tunnin ajon jälkeen. Söimme yhdessä ja keskustelimme pitkään. Sunnuntaina olin mukana kokouksessa ja oli ilo nähdä muutama uusi ihminen paikalla ja nuoret ottivat vastuuta. Kokouksen jälkeen luonnollisesti syötiin ja juteltiin. Kolmen maissa lähdin kohti Bangkokia. Oli todella mukavaa tavata ystäviä ja nähdä kuinka työ on mennyt eteenpäin.

Kokouksen jälkeen syötiin yhdessä

Maanantain ja tiistain kiertelin ostoksilla ja vietin aikaa ystävien kanssa. Ennen matkalle lähtöä jännitin miltä paluu Thaimaahan mahtaa tuntua. Asiaa ei juuri Suomessa ollut miettinyt....lyhyt kuvaus kuuluisi varmaan näin. Tuntui kodilta. Kaikki oli tuttua.....jotenkin vaan Thaimaa on se paikka jonne me nyt kuulutaan. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Suomeen paluu perheen luokse oli kuitenkin mahtavaa. Kuka sitä nyt yksinään osaisi nauttia.... Tuliaisina sain tuotua muutaman mangon ja papaijaa som tamin tekoa varten......

Tässä lyhyt versio kaikesta. Pitkän version kerro mielelläni kun tavataan.....

-tuomo-

Rukouspäivä TIkkakoskella

26. syyskuuta järjestetään buddhalaisen maailman rukouspäivä Tikkakoskella! Tervetuloa!!

Tilannekatsaus

Aikaa on vierähtänyt viimeisestä kirjoituksesta, joten lienee paikallaan ilmoittaa, että olemme kunnossa. Olemme olleet Suomessa nyt noin 3 viikkoa ja elämä muuton keskellä jatkuu ja jatkuu. Olemme lähinnä olleet kotona järjestelemässä asuntoamme ja muita käytännön asioita. Viikon verran olimme Helsingissä sukuloimassa sekä käväisimme Tukholmassa. Nyt on valmistauduttu kontin saapumiseen, jonka pitäisi tulla ilmeisesti tänään.

Huomisesta lähtien olemmekin sitten enemmän tai vähemmän Keuruulla juhannuskonferenssissa. Jos haluat tulla tapaamaan meitä, löydät meidät luultavasti lähetysteltan Thaimaa -pisteestä, jossa olemme päivittäin oman vuoromme.

Kirjoitellaan lisää ja laitellaan kuvia, kunhan elämä alkaa asettua....ja flunssa helpottaa....ihana tämä Suomen kesä, katsotaan mille päivälle se tänä vuonna osuu.

-Tumppi-

Apua kaivataan - yhteystiedot katosivat bittiavaruuteen

Muutaman tunnin päästä lähdemme ajelemaan kohti lentokenttää, ja maanantaiaamuna olemme sitten jälleen Suomessa.

Tässä viimeisissä pakkaustouhuissa kävi niin köpelösti, että Kirsi painoi puhelimen ja tietokoneen yhteystietojen jakamisessa väärää nappia, jolloin tyhjentyi sekä tietokoneesta että puhelimesta kaikki yhteystiedot... Ei auta itku markkinoilla, vaikka harmittaahan se. Siis kaikki vuosien aikana kerätyt osoitteet, sähköpostiosoitteet kuin puhelinnumerotkin pyyhkiintyivät pois. NYYH!

Joten jos laitatte esim tekstiviestiä Kirsin puhelimeen, niin laittakaa mukaan myös lähettäjän nimi, näin saan poimittua puhelinnumerot takaisin muistiin (ja tiedän kuka viestin lähetti). Kiitos avustasi!

Suomeen

Niin se aika kulkee... Viimeisiä päiviä täällä Kaakkois-Aasian kamaralla tällä erää. Matkalaukkuja pakkaillaan, punnitaan, puretaan, ja taas pakataan...
Sunnuntaina lentokentälle, ja maanantai-aamuna klo 6.30 paikallista aikaa olemme jälleen Suomessa.

Näemme rakkaamme pitkästä aikaa!

Saga pääsee tutustumaan tulevaan ekaluokan opettajaansa ja kouluun samalla viikolla. Tiedossa on rästiin jääneitä neuvolatarkastuksia ja rokotuksia, Danin puheterapian arviota, elämän asettelemista uusiin uomiinsa...Toisaalta kaikki on tuttua, mutta kuitenkin ihan uutta. Juhannusviikolla tullee perille tavarat, jotka laitoimme matkaan laivalla viikko sitten.

Asetumme asumaan vanhaan kotiimme Kuikkaan, jota Kirsin vanhemmat ovat pitäneet pystyssä nämä vuodet. Tulojuhlamme Tikkakoskella on heti sunnuntaina 31.5. klo 18. Olemme paikalla kuitenkin jo klo 16 alkaen, jotta ehtisimme jutustelemaan kahvien lomassa mahdollisimman monien kanssa! Juhannuksena olemme mukana Keuruulla konferenssissa, ja myös osaltamme muiden lähettien kanssa Thaimaan pisteessä.

Yhteystietomme Suomessa:
Kuikantie 699, 41140 Kuikka
Puhelinnumerot
Tuomo: 040- 5029 735
Kirsi: 040-5204502
Sähköpostiosoitteet säilyvät ennallaan.

Pidetään yhteyttä!

Hyvästit Rattanaburille

Viimeistä kertaa istumassa tämän asunnon keittiössä. Kaikki on pakattu ja purettu osiin, pöytä on vielä paikallaan. Huomenna perjantaina aamulla tulee muuttoauto, joka vie tavaramme Bangkokiin. Siellä osa tavaroista jätetään säilytykseen, ja osa lähtee ensi viikolla merikontissa Suomeen yhdessä Koposten ja Elinan muuttotavaroiden kanssa. Itse seuraamme perässä seuraavalla viikolla. Monenlaista on mahtunut näihin 3,5 vuoteen ja nyt taas lähdemme kohti "suurta tuntematonta". Jännittävää! Onneksi saamme kulkea yhtä matkaa Taivaallisen Isän kanssa, joten tämäkin voi olla jälleen Pieni Suuri Seikkailu!

Rattanaburin viimeisistä viikoista lisäilen kuvia ja kertomuksia, kunhan tästä päästään Bangkokiin :) Tuossa ylhäällä oleva kuva on otettu viime sunnuntaina kokouksen jälkeen kirkon edessä.

Sitä samaa

Niin, tulin vain ilmottautumaan.. Siis elämämme jatkuu samaa rataa: Pakataan, pakataan ja pakataan.. Viimeiset viikot Rattanassa ovat käynnistyneet.

Talo alkaa täyttyä laatikoista, pakkauspahvista ja erinäisistä tavaroista. Muuttoautoa metsästetään. Mietitään sijoituspaikkaa tavaroille.

Tällä viikolla alkaa sitten jo "läksiäiset". Perjantaina 1.5. tulevat Surinin läänin seurakuntien työntekijät tänne Rattanaan. Sitten lauantaina on vuorossa lasten kerho Kid's clubin jäähyväiset. Ja sitten sunnuntaina oman srk-väen kanssa. Monta kyyneltä tulee siis vielä vuotamaan... Jäähyväiset on aina kamalia!!!!!

Ihana asia on se, että lauantaina vielä saamme viettää kastejuhlaa täällä Rattanassa. Reilun puoli vuotta uskossa ollut Paanaang haluaa mennä kasteelle. Joten lauantaina menemme järven rantaan! Siitä lisää sitten myöhemmin.

Ilmeisesti 8.-10.5. viikonloppuna sitten lähdemme muuttokuorman kanssa kohti Bangkokia. Siellä sitten odottaa kontin pakkaaminen ja muita viimehetken touhuja... Katsotaan, mitä kaikkea tässä vielä tapahtuukaan :)

Huhtikuun kuulumisia

Viimeisen postauksen jälkeen on jälleen ollut monenlaista tapahtumaa.. Niin kuin viimeksi kirjoitin, lähdimme heti Surinin kokousten jälkeen ajamaan entiseen kotikaupunkiimme Chiangmaihin. Tiedossa siis piiiitkästi tekstiä, mutta toivottavasti kuvat välissä helpottaa ja piristää lukemista :)

VIIKKO CHIANG MAISSA

Kun lähtee matkaan aamuvarhaisella, näkee tiellä myös paljon munkkeja,
jotka ovat matkalla joka-aamuiselle kierrokselleen.

Oli ihana nähdä jälleen vuoret! Miinusta matkassa oli sen kesto - matkaan meni n. 12 h (n. 1000 km). Matkalla Phetsabunin läänin läpi osuimme "myrskyn silmään" - vettä tuli todella reilusti ja useita puita oli kaatunut tielle. Välillä ajettiin kävelyvauhtia, kun veden tulo vei näkyvyyden. Oli kovia tuulenpuuskia ja hurja ukkonen.

Tässä on jo alkamassa tuulla. Myyjät keräilevät kiireesti kojujaan kasaan ennen myrskyä.

Seuraavan päivän lehdestä luin, että olimme tosiaan kulkeneet myrskyn kanssa samaa matkaa useiden läänien läpi - ja myrsky oli tehnyt myös monenlaisia tuhoja. Riisi oli tuhoutunut laajoilta alueilta, taloja sortunut ja kattoja lennellyt, sekä yksi nainen kuoli kookospalmun kaaduttuaan hänen päälleen. Ihmisiä varoiteltiin menemästä kovilla tuulenpuuskilla ulos.

Tässä myydään kuivattua chiliä pusseissa

Tiellä näkyy monenlaisia kulkuneuvoja..
Tässä autollinen kiinankaaleja (päät näkyvät sivulta rautojen välistä), takana koreja.

Chiangmaissa asuimme Arton ja Kristiinan vierashuoneessa. Samasta paikasta aloitimme elämämme Thaimaassa kun saavuimme tänne ensimmäisen kerran reilut 3,5 vuotta sitten. Matkan päätarkoitus oli viedä auto huoltoon - mikäli muistatte vielä elokuussa ajamamme kolarin, kun mopo tuli kylkeen? Vakuutusyhtiö antoi vuoden aikaa korjauttaa auto, mutta se olisi tehtävä heidän korjaamossaan ja aikaa pitäisi varata 3pv-viikko. Nyt oli siis ensimmäinen väli, kun pystyimme viemään auton huoltoon noin pitkäksi aikaa johonkin isoon kaupunkiin. Lähin paikka olisi meille ollut n. 250 km:n päässä, mutta siellä olisi sitten joutunut odottelemaan hotellissa, eikä heiltä saanut autoa lainaan siksi aikaa. Tästä syystä siis päädyimme Chiangmaihin. Samalla kävimme hammaslääkärissä koko perhe tarkistuttamassa ja hoidattamassa hampaamme ennen Suomeen tuloa, sekä ostoksilla.

Saga tutun, lasten erikoishammaslääkärin tuolissa. Tässä vielä vähän jännittää..
(Seinillä NallePuh-aiheinen boordi, katossa Leijonakuninkaan kuva jne.. Lapsiystävällistä todellakin!!)

Daniel röntgenkuvassa

(danilla kävi pieni "hammasonnettomuus" elokuussa, joten Chiangmain lääkäri halusi vielä varmistaa hampaan tilanteen...)

Kun tarkastus on ohi, hammaslääkäri teki molemmille pitkistä ilmapalloista "palkinnot",
Saga valitsi kukan ja Daniel miekan...

Tapasimme myös Keisut vielä ennen heidän Suomeen lähtöään. Oli tosi mukava jutustella!!

Ennen Chiangmaihin lähtöämme Saga tuli kuumeeseen. Matkapäivä meni vielä kuumeillessa ja sitten alkoi nenä vuotaa. Parin päivän päästä sama iski Danieliin. Lapset toipuivat siellä nopeasti (1,5 kuumepäivää molemmilla), mutta nyt kotiinpalattuamme Danilla tuntuu flunssa yltyvän. Poika yskii niinkuin "joskus ennen vanhaan", joten saa nähdä, tuleeko vielä lääkärireissu, vai päästäiskö ilman antibiootteja... saa muistaa rukouksin!

Chiangmaissa ollessa lapset pääsivät vierailulle vanhaan kouluunsa. Opettajat olivat aivan innoissaan yllätyksestä, eivätkä päästäneet lapsia pois! :) niinpä heidän oli jäätävä sinne muutamaksi tunniksi. Ja seuraavana päivänä sitten aamusta lähtien koko päiväksi. Varsin mieluista oli lapsillekin, jotka ovat kaipailleet kovasti Chiangmaihin ja vanhaan kouluun.

Lähtöhalaukset opettajille: Meillä tulee teitä ikävä!!!

Eläintarhassa

Koko viikko oli varsinaista juoksua paikasta toiseen (niin tosiaan Tumppi hoiti vielä autokauppoja samalla ja joutui sen vuoksi käymään rekisteritoimistossa, ja katsastamassa auton ym..) mutta yhtenä iltana pääsimme toteuttamaan lapsille antamamme lupauksen - eläintarhaan! Saga rakastaa kaikkia eläimiä, ja hän on kaivannut kovasti Chiangmain eläintarhoja (sisäänpääsy alle euron, lapset pääsee ilmaiseksi..joten siellä tuli aiemmin käytyä useamman kerran!) Niinpä siis suuntasimme eräänä iltana Night Safarille, yöeläintarhaan. Siellä pääsimme kohtaamaan läheltä muutaman sellaisen eläinlapsen, joita emme ole ennen ihan näin läheltä päässeet katsomaan ja koskemaan. Onneksi ne olivat ihan vauvoja vielä!! :)

Tässä valkoisen tiikerin pentu ja hyeenan pentu ulkoilemassa, ikää molemmilla 3 kk

Dania ei paljoa pelota :)
Tuo valkoinen tiikeri oli kyllä IHANA, sen olisi voinut ottaa mukaan!
Saga koitti puhua äitilleen järkeä, että se kyllä kasvaa isoksi, mitä sinä sille sitten teet! :)

Tämä ihana vauva-tiikeri oli 7 kk:n ikäinen, ja joi siis vielä maitoa tuttipullosta!

PÄÄSIÄINEN

Niin, kotiin siis palasimme kiirastorstai-iltana. Paluumatka oli paljon hitaampi kuin meno, ja tuntui kestävän loputtomiin... Iltakymmeneltä olimme kotona puolikuolleina koko poppoo (jos apukuskin paikalla tunne oli tämä, niin kysykää kuskilta, miten hän tuon tuhatkilometrisen koki...) Pitkäperjantai meni siis pää pyörällä kotosalla. Tumpille lankesi siinä vielä sunnuntain kokouksen valmistelu (ei siis alunperin pitänyt olla tumpin vuoro), joten lauantaikin meni vielä kotona. Sunnuntaina sitten kokoukseen. Tänä vuonna pääsiäisen kanssa yhtä aikaa on paikallinen thailainen uuden vuoden juhla songkran, joten ihmisillä on pitkät vapaat. Tumpin kysyessä, mikä juhla kristityillä on tähän aikaan vuodesta, ei kukaan oikein tiennyt :) Aiheena oli onneksi pääsiäisen merkitys, ja vähän taustaa myös vanhasta testamentista. Meitä oli koolla tällä kertaa 15 henkeä. Pari viikkoa sitten uskoon tullut nainen Bai oli myös innokkaana paikalla.

Surinin suurkokousten jälkityö on vielä vaiheessaan, mutta sen verran olemme saaneet jo tietoja, että paikalla oli järjestävien tahojen mukaan joka ilta yli 10 000 ihmistä, kolmantena iltana yli 20 000! Uskoontulokortteja yhteystietoineen tuli 4000 kpl. Näitä tietoja vielä laitetaan tietokoneelle, joten odottelemme yhä Rattanan tietoja. Lähiviikkoina toivottavasti saamme lisäinfoa asiasta.

SONGKRAN-JUHLA


Nyt siis vietetään täällä Kaakkois-Aasiassa uuden vuoden juhlaa. Täällä Thaimaassakin huomaa jo kansan "maallistumisen" niin, että näinä suurina uskonnollisina juhlapyhinä aletaan ottaa "rusinat pullasta", toisinsanoen juhlia kunnolla. Tähän juhlaan, johon alkuperäisesti kuuluisi puhdistautuminen vanhasta vuodesta ja "aloittaminen puhtaalta pöydältä" näyttäisi muuttuneen jättiläismäiseksi koko maan käsittäväksi vesisodaksi. Kaduilla kulkee lava-autoja, joiden kyydissä on ihmisiä ja vesisaaveja - sieltä heitellään vettä muiden kulkijoiden päälle. Toinen osapuoli (siellä maankamaralla seisojat), ovat myös varustautuneet vesitynnyrein, vesiletkuin jne... Ja sitten leikitään vesisotaa!! Mopolla liikkuminen on siis varsin uhkarohkeaa tällä viikolla... Läpimäräksi kastuu ihan varmasti, mutta välillä vedessä voi olla yllätyksiä - kuten jääpaloja.. Eli kuljemme autolla. Paitsi tänään piti lähteä näyttämään lapsille, miten koko kansa pitää hauskaa. Joten 7Elevenin (paikallinen R-kioski) kulmalle majapaikka, ja siitä sitten ampumaan vesipyssyillä ohikulkijoita! (Jostain kumman syystä kirsi jäi mielummin kotiin silittämään vaatteita???? Tylsimys!)

Rattanaburin vesisotaleikkejä "pääkadulla"

POLIITTISET MYRSKYT

Olette varmasti lukeneet/kuulleet Suomen uutisissa Thaimaan poliittisesta tilanteesta. Eri lähteet ovat näyttäneet dramaattisia kuvia ja otsikoita "punapaitojen" mellakoista, palavista busseista sekä sotilaista ja poliiseista kaduilla. Toki tilanne on ollut kireä joissakin osissa pääkaupunkia Bangkokia, ja teitä ja siltoja on ollut poikki ympäri maata hallitusta vastustavien punapaitaisten mielenosoittajien johdosta. Täällä meillä tilanne ei kuitenkaan näy oikeastaan mitenkään. Paitsi että kuulimme juuri "hauskan" tapahtuman uutisista - valtio on määrännyt koko viikon vapaaksi (normaalisti songkran-vapaat olisivat olleet keskiviikkoon saakka), nyt siis virastot saivat kaksi päivää lisää vapaata! Viimeisimmät tiedot ovat, että mielenosoittajat ovat nyt luovuttamassa turvallisuuteen vedoten. (Lisää voit lukea esim Ylen sivuilta)

Surinin kokoukset

Tänään maanantaina saavuimme kotiin puolenpäivän jälkeen Surinista, jossa vietimme viikonlopun kokousten merkeissä. Tämä päivä on mennyt pyykkiä pestessä ja matkalaukkua uudelleen pakatessa, sillä huomenna aamulla suuntaamme kohti pohjoista ja Chiangmain kaupunkia.

Itse kokouksista kirjoitan lisää myöhemmin, mutta tässä jo linkki valokuviin
http://picasaweb.google.fi/teamlehtimaki/SurinMiracleNight#
Lisäilen sinne vielä kuvia myöhemmin, sekä kuvatekstejä.

Muutama pääkohta viikonlopusta:
- itse pääpuhuja, Henry Madava ei päässyt paikalle ollenkaan (syyksi kerrottiin ongelmat viisumin hankinnassa), ja paikalle oli hälytetty William Hart Pennsylvaniasta.
- paikalla oli ensimmäisten arvioiden mukaan n 10 000 ihmistä. Ensimmäisenä iltana jäätiin varmasti alle tämän, kolmantena iltana saattoi mennä yli.
- itse kokoukset olivat hyviä, puheet olivat suoraa, selkeää evankeliumia. Illan päätteeksi rukoiltiin sairaiden puolesta.
- lavalla nähtiin joka ilta "todistuksia" sairaista, jotka olivat parantuneet. Lavalla nähtiin joka ilta useita ihmeitä, myös Buddhan munkkeja, jotka todistivat parantumisistaan.
- uskonratkaisun tehneitä ihmisiä oli useita satoja, ja he täyttivät kortin jossa kysyttiin osoitetietoja. Nämä kortit lajitellaan ja aikanaan saamme kuulla ihmisistä, jotka asuvat esim Rattanan alueella, jotta voimme ottaa heihin yhteyttä.



Ensimmäisen "hedelmän" Surinin kokouksista saimme jo sunnuntaina pitäessämme aamukokousta Rattanaburissa. Eräs nainen oli ollut mukana kokouksessa lauantaina ja jutellut paluumatkalla bussissa lisää Käewn kanssa. Sunnuntai-aamuna hän saapui kirkolle, oli kävellyt reilun 5 km:n matkan päästäkseen kokoukseen. Siinä hän sitten kertoi, että haluaa oppia tuntemaan sen Jeesuksen, josta kuuli kokouksissa, ja niin sitten saimme rukoilla hänen puolestaan! Kiitos Taivaan Isälle!!

Tässä työntekijämme Phat (oranssi paita) johtaa oikealla puolellaan istuvaa Bai nimistä naista rukoukseen. Phatin vasemmalla puolella uusi ihana apumme Sääng

Miracle Night 2 Surin

Huomenna perjantaina alkavat suurkokoukset Surinissa.
Kiitos, kun muistat rukouksin!

Tästä klikkaamalla pääset katsomaan videon viime vuotisesta kokouksesta, joka pidettiin naapuriläänissä Buriramissa.

Kiirettä pitää

Traktaattien jakajat ovat valloittaneet jälleen yhden kylän!
Sitten autoon, ja seuraavaan paikkaan.
Edessä Paa Khiauw, auton vieressä vasemmalta Sääng, Phat, Ee ja Chim.
Kuvasta puuttuu vielä miehet (Tumppi, sekä kaksi muuta), ja Mää Somchit.
Panaang ja Mää Mariwan kirkolla ruuanlaittovuorossa.

Viimeisiin päiviin on sisältynyt jälleen monenlaista touhua. Koko viime viikon kirkolla oli porukkaa aamusta iltaan, kun kokouskutsujen jako oli vauhdissaan. Seurakuntalaiset olivat innolla mukana kävellen kylästä toiseen jakaen kutsuja ja jutellen ihmisten kanssa. Rattanaburin pieni seurakunta tosiaan jalkautui kentälle :) Kirkolla oli yksi ihminen valmistamassa ruokaa porukalle, ja puolenpäivän aikaan kokoonnuttiin yhdessä syömään. Sitten taas iltapäivällä puuha jatkui.



Viime viikolle osui kaksikin eri toripäivää, joten ryhmä tavoitti ison määrän sellaisia ihmisiä, joiden kyliin ei tänä vuonna ehditty. Rattanaburin kunnan n. 203 neliökilometrin alueella on asukkaita n. 100 000, jotka jakautuvat 12 eri alueeseen, tambuuniin. Kyliä Rattanaburin alueella on 163. Tällä joukolla emme siis joka kulmaan ehtineet, mutta aikamoinen pino kutsuja levisi ympäri kuntaa! Torstaina yhteisen ruokailun jälkeen vietimme myös Tumpin syntymäpäiviä suomalaisen täytekakun merkeissä.

Taas vuoden vanhempi (ja viisaampi?)

Perjantaina oli auton huolto Surinissa. Lähdimme matkaan koko perheellä ennen aamukahdeksaa. Päivän ajatuksena oli viettää "perhepäivää" jäätelön ym. mukavan merkeissä sillä aikaa, kun auto oli huollossa.. mutta torstai-iltana tuli Tumpille soitto, että Surinin kirkolla olisi koko idän alueen seurakuntien johto koolla perjantaina, ja myös Rattanaburin edustuksen pitäisi olla paikalla. Joten Kirsi ja lapset jäivät kävelemään kaupungille, kun Tumppi jatkoi tuk-tukilla kirkolle palaveriin... Tapasimme sitten myöhäisellä lounaalla, ja jatkoimme syntymäpäiviä jäätelöillä. Auto oli luvattu valmiiksi iltapäivään mennessä, ja kolmen jälkeen tulikin soitto, että eipä valmistukaan tänään... Siinä sitten ihmeteltiin, että mitähän tehtäisiin. Kotiin matkaa on Surinista reilut 70 km.. Tumppi soitti sitten Seijalle, joka onneksi sattui olemaan Surinissa myös asioilla. Seija tuli sitten meidät noutamaan, ja lainasi meille autonsa, jotta pääsimme kotiin! Tumppi vei sitten seuraavana päivänä auton takaisin Seijalle ja meni odottelemaan auton valmistumista. Ja tulihan se lopulta valmiiksi.


Eilen sunnuntaina oli taas Tuomon saarnavuoro, tällä kertaa hän selitti Jeesuksen vertauksen talenteista. Kokouksessa oli taas yksi uusi nainen, joka on kiinnostunut uskonasioista - kiitos Taivaan Isälle!

Kokouksen jälkeen söimme kirkolla, ja lähdimme ajamaan Suriniin kirkolle, jossa oli viimeiset harjoitukset ennen ensi viikonlopun suurkokouksia. Paikalla oli musiikkiväkeä myös Buriramin läänistä kahdesta eri seurakunnasta. Oli upeaa ylistää Jumalaa yhdessä ison joukon kanssa - ei tuntunut ollenkaan harjoituksilta! Tuomo ja lapset olivat ulkosalla koko tuon lähes viisituntisen harjoituksen ajan - sieltä löytyy onneksi aina juttukavereita ja lapsille leikkiseuraa! Pää oli märkänä molemmilla lapsilla, kun juoksivat koko iltapäivän! Kotiin ajeltiinkin taas pimeässä, perillä oltiin iltayhdeksältä- pitkä oli lastenkin kokouspäivä - 12 h! Ihmetellä täytyy välillä, miten niin reippaasti jaksavat!


Meillä kotona on ollut viime viikkoina ihan hirmuisesti muurahaisia.. Niitä on jahdattu, mutta ei vaan ole pesää löytynyt, joten myrkytyksistä huolimatta ne ovat aina löytäneet tiensä takaisin sisälle. Pelkästään kahvinkeittimen vesisäiliö (!!) oli joka aamu täynnä muurahaisia!! Puhumattakaan kaikista niistä tuoksuvista ruokatahroista, joita pöydän alta löytyi, vaikka kuinka koitettiin pyyhkiä... Kummasti tuntuivat haistavan :) Sitten eräänä päivänä tuli pieni, pari minuuttia kestänyt sade, ja Tumppi huomasi keittiön pöydän ääressä istuessaan, että verhon takaa pilkottaa jotain.. Muurahaiset olivat sateen haistaessaan paenneet piilopaikastaan - keittiön ikkunan karmien välistä sisäpuolelle ja niitä oli P A L J O N ! Äkkiä myrkyttämään ja tällä kertaa reilusti myrkkyä myös ikkunan väliin- ja ihme - sen jälkeen niitä ei ole näkynyt!

Tänään takapihalta pesukoneen vierestä löytyi iso, ruma sammakko.. Se sai minut hetkeksi yökkimään, kunnes huomasin sen kuolleeksi. Mutta olipahan iljettävän näköinen otus! Ei ollenkaan sellainen suloinen, mitä joskus tapaa... Kutsuin Danin katsomaan, ja jopa Dani sanoi: "oho, onpas jättiläinen! Oletko äiti ennen nähnyt noin suurta sammakkoa?" Ei äiti ollut, eikä haittaa, vaikkei enää koskaan tapaisikaan samanlaista :)

Suurkokoukset lähestyvät

Pari postausta sitten kerroin teille Rattanaburin viikottaisista rukouspäivistä. Olemme viettäneet niitä nyt viikonlopulla (pe tai la) muutaman viikon ajan, ja kokeneet ne todella positiivisesti. Olen laittanut sähköpostilla rukousaitamme myös ympäri maailmaa, ja olemme saaneet kokea täällä, kuinka rukouksiimme on yhdytty eri puolilla. Edellisessä sähköpostikirjeessä kerroinkin kiitosaiheena, kuinka viikko sitten perjantaina saimme viettää erityisen siunattua aikaa Jumalan kasvojen edessä - niin henk.koht. rukouksissamme kuin yhteisessä rukoushetkessämmekin (joka venyi lähes kolmituntiseksi - niin hyvä oli olla Jumalan kasvojen edessä!!!). Kiitos kun yhäkin jatkatte rukousta kanssamme Rattanaburin kunnan puolesta!

Aiemmin olemme jo kertoneet useaan otteeseen, että maaliskuun viimeisenä viikonloppuna (27.-29.3.) zimbabwelainen Henry Madava, joka on työssä Ukrainassa, tulee pitämään kokouksia Suriniin. Kokouksiin on aikaa enää 2 viikkoa, ja kaikenlaiset valmistelut ovat meneillään. Perjantaina 20 auton rukousletka ajoi läpi Surinin läänin jokaisessa kunnassa rukoillen paikkakuntien puolesta. Tulevana tiistaina meidän seurakunnan väkemme jalkautuu ympäri Rattanaa jakaen käsikutsuja tilaisuuteen. Kutsuja on jaettavana 10 000 kpl. Muistakaa rukouksin jokaista, joka kulkee kutsujen ja traktaattien kanssa!!! Urakka täällä kuumuudessa on valtava - jakajia on kymmenkunta.

Oikein iloinen uutinen on, että saimme eilen tiimiimme uuden työntekijän, nuoren Sääng-tytön. Hän on opiskellut raamattukoulussa Bangkokissa jo neljä vuotta, ja tuli nyt seurakuntatyöharjoitteluun Rattanaan.