Joulutervehdyksemme

JOULURAUHAA!

Joulukuumme on sujunut varsin monenkirjavissa merkeissä. Tapahtumia on ollut paljon, useita paikkoja on nähty ja ajokilometrejäkin on auton mittariin kertynyt jo reilut 2500. Yllätyksenä vietämmekin joulun etelässä.

Niin kuin hyvin tiedätte, olimme joulukuun 1. päivä Bangkokissa kielikokeessa. Seuraavana päivänä, eli ensimmäisenä adventtisunnuntaina pääsimme mukaan Thaimaan suomalaisen ev.lut. kirkon Kauneimpien joululaulujen iltaan Bangkokissa, mikä oli oikein mukava kokemus! Kirkko oli koristeltu kynttilöin ja joulutähdin, laulut olivat ihania tuttuja suomalaisia joululauluja, ja päätteeksi saatiin vielä karjalanpiirakoita ja torttuja!


Lomalla ja työhön tutustumassa
Kielikokeen jälkeen suuntasimme auton nokan kohti Kambodzan rajaa Ko Chang - saarelle. Saari oli todella kaunis ja hotellimme rauhallisella paikalla. Siellä vietimme vajaan viikon rentoutuen ja pääosin vedessä polskien. Pienet vesipetomme viihtyivät altaassa, ja tuon viikon aikana Daniel oppi sukeltamaan lasien kanssa, ja Saga oppi uimaan! Sukeltaminen on Sagalta jo sujunutkin aiemmin.
Ko Changilta ajelimme kohti itää, Surinin lääniä. Tulevassa asemapaikassamme Rattanaburissa vietimme seuraavat kymmenen päivää Pirjo Metsälän kodissa, josta käsin tutustuimme niin Rattanaburin alueeseen, työmuotoihin, kuin tuleviin työtovereihimmekin.


Tiistaina 11.12. pääsimme osallistumaan “idän suomalaisten” joulujuhlaan läheisessä Chompran kaupungissa, jossa Seija Moilanen työskentelee. Seijan kotona suomalaisen jouluruokapöydän ääreen oli kokoontuneena meidän, Seijan ja Pirjon lisäksi lähetystyöharjoittelussa täällä pian vuoden ollut Niina Karhunen. Ja siinäpä se koko Surinin läänin lähettiporukka olikin. Ensi vuonna Pirjon lähtiessä meille jää naapuriksi ainoastaan Seija, joka asuu n. 30 km:n päässä meistä. Seuraavaksi lähimmät suomalaiset ovatkin sitten Laosin puolella... Ruuhkaa ei siis noilla alueilla ole!
Rattanaburissa ollessamme Saga sairasti pariin otteeseen jotain mahapöpöä oksenteluineen ja ripuleineen. Tämän vuoksi Kirsi joutui olemaan muutamana päivänä lasten kanssa kotona, Tuomon kiertäessä kylillä ja tutustuessa työhön. Mutta monenlaista ehdimme kuitenkin nähdä, mm. olla mukana Niinan englanninopetusta seuraamassa.

Lauantaina 15.12. olimme kaikki mukana Rattanaburin kirkolla, jossa kokoontui lasten kerho, Kid’s Club. Mukana taisi olla 23 innokasta lasta, mukana myös ensikertalaisia. Kirsi opetti lapsille uuden laulun kitaran säestyksellä, sekä auttoi Niinaa lasten leikittämisestä. Opetuksesta vastasi Phat, joka sai ihailtavasti lapset otteeseensa kertoen joulun merkityksestä ja maailman tärkeimmästä lahjasta, Jeesuksesta. Päivä oli mukava, ja lapset viihtyivät kirkolla useamman tunnin leikkien ja pelaten. Kid’s Clubista on muodostunut upea tapa tavoittaa kylän lapsia.

Sunnuntaina olimme mukana Chompran kirkolla kokouksessa, jossa oli paikalla pastoripariskunta Malesiasta. Siellä tapasimme alueen uskovia.Viimeisenä iltanamme idässä oli Surinin läänin työntekijöiden yhteinen jouluruokailu pienessä resortissa Chomprassa. Siellä tapasimme alueen seurakuntien työntekijät perheineen. Ilta oli oikein mukava, ja tuntuu hyvältä päästä mukaan tuohon työyhteyteen! Kirsi tuntee monia pastoreista ensimmäiseltä Thaimaan matkaltaan 15 vuotta sitten, jolloin Jumala kutsui tuolloin 14-vuotiaan nuoren työhönsä ja nimenomaan Thaimaahan. Nyt ikäänkuin ympyrä on sulkeutumassa, ja olemme itse menossa juuri noille samoille alueille työhön! Jumalan tiet ovat ihmeelliset!

Joulu
Pari viikkoa sitten Kirsi sai puhelun Phuketissa olevalta lähetystyöntekijältä. Heidän perheensä piti sairastapauksen vuoksi matkustaa muualle, ja hän pyysi pientä “tuurausta”. Suomalaisten turistien parissa työtätekevät Waarnat ovat järjestäneet joulun ajaksi monia musiikkitilaisuuksia Phuketin alueella ja nyt yllättäen musiikkivastaava ei olisikaan paikalla. Olemme olleet matkalla jo pitkään, mutta kuitenkin päädyimme siihen, että jatkamme matkaamme vielä idästä Bangkokin kautta Thaimaan eteläosiin. Kirsi on mukana joululaulutapahtumissa 22.12 ja 24.12. sekä tsunami-muistojuhlassa 26.12. Tuon ajan saamme asua lähettiperheen tyhjässä asunnossa seuranamme kaksi koiraa! Lapset saimme houkuteltua joulumuutoksiin, kun kerroimme, että talossa on kuulemma pieni koiravauva! Kotiin pohjoiseen palaamme ilmeisesti 27.12. jolloin parin viikon matkamme onkin venähtänyt kuukauden mittaiseksi.


Iloisia uutisiaElämä lähetyskentällä ei varmasti ole tylsää, sen olemme saaneet kokea. Tilanteet muuttuvat usein nopeasti, ja niiden mukaan on elettävä. Niin hyvin kuin olemmekin viihtyneet täällä Aasiassa, niin varsinkin näin joulun aikaan joululauluja kuunnellessa ajatukset usein karkailevat Suomeen, rakkaiden ja läheisten luokse. Idässä ollessamme opimme uuden joululaulun, jonka kertosäkeistössä laulettiin “Joulu on rakkauden aikaa.” Siinä kerrottiin kuinka Jumala antoi maailmalle suurimman ilouutisen: Jeesus syntyisi tallin seimeen.. Siinähän se, suurimman rakkauden osoitus: Antoi oman, ainoan poikansa, että me saisimme hänen kauttaan elää. Todellinen ilouutinen!

Näiden ajatusten myötä haluamme toivottaa teille kaikille
Siunattua joulua!
Nautitaan yhteisestä ajasta rakkaidemme seurassa,
osoitetaan välittämistä ystävillemme ja läheisillemme.
“คริสตมาสเป็นเวลาแห่่่่งความร้ก”
Joulu on rakkauden aikaa.

Haluamme myöskin kiittää teitä kaikkia jälleen rinnallakulkemisesta, rukouksin, ajatuksin, kirjein ja monin eri tavoin muistamisesta. Tukenne on meille todella tärkeää!



Terveisin Tuomo, Kirsi, Saga ja Daniel

Nyt se on ohi

La 1.12. kielikokeen jälkeen
Viime yö ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan. Sagan kuume ei vielä helpottanut ja minullakin (Tumppi) kuume vielä vähän häiritsi, joten uni hieman häiriintyi. Aamulla kuitenkin selvisimme hyvin sängystä ylös aamukuudelta ja lastenhoitaja saapui hyvissä ajoin, joten pääsimme matkaan hyvin. Tunnelma oli melko rauhallinen ja etenkään Kirsi ei juuri jännittänyt.

Itse koe oli aika nopeatempoinen ja tunneilla totuttu ylimääräinen aika oli poissa. Tunnelma on edelleen hieman sekava. Olemme tehneet vaikeampiakin tehtäviä, mutta toisaalta taas tietää tehneensä muutaman ”helpon” virheen, koska aikaa oli vähemmän ja hieman jännitti. Tuloksia kuulemma saa odotella viikkoja, joten katsotaan sitten keväällä kuinka oikeasti meni.....

Haluamme kiittää teitä kaikkia, kun olette muistaneet meitä niin kielikokeen kuin sairaudenkin tiimoilta. Me yritämme karistaa tämän taakan harteiltamme ja lähdemme maanantaina rannalle pariksi päiväksi. Sieltä suuntaamme itään tutustumaan Rattanaburin työhön ja katsotaan mihin sitten sen jälkeen...... Huomenna yritämme päästä Bangkokissa suomalaisten joululauluiltaan...toivottavasti olemme jo kaikki aamulla kunnossa!

Bangkokin terveiset

Tervehdys Bangkokista, jonne saavuimme eilen illalla. Huomenna on edessä kielikoe, jota varten olemme valmistautuneet pitkään.

Tämä viikko alkoi huonosti, kun Danilla nousi kuume sunnuntaina päivällä. Lapset jäivät molemmat pois koulusta, kun kuulimme, että kuumeilevia potilaita oli koulussa useampia. Kaksi päivää Danin kuume sahasi ylös alas, mitään muita oireita ei ollut. Kun Dani alkoi selvitä, iski tauti seuraavana Tumppiin tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Torstai-aamuna piti lähteä matkaan ajamaan kohti Bangkokia, ja autokin oli jo pakattu valmiiksi, niin sitten aamupalalla minulta (kirsi) lohkesi hampaasta mojova pala... Joten äkkiä soitto hammaslääkäriin, ja sieltä kautta matkaan. Tumppi kuumeilee nyt neljättä päivää, joten ajomatka Bangkokiinkin Tumpilta kului ”pelkääjän” paikalla paria lyhyttä pätkää lukuun ottamatta. Tulipahan minunkin kokeiltua, mitä ChiangMaista Bangkokiin ajaminen tarkoittaa!

Majailemme jälleen Monosilla, jotka ystävällisesti ottivat jälleen vastaan meluisan ja sotkuisen perheemme ☺ Illalla sitten Sagallakin nousi kuume, ja heilahtikin suoraan yli 39 asteen. Yö meni sitten valvoessa yhdellä ja toisella, kun Tumpinkin kuume sahasi ylös alas. Huomenna aamulla klo 7 meidän pitäsi startata täältä kohti keskustaa, jossa kielikoe pidetään. Lapset jäävät Monosten thailaisen apulaisen hoiviin.

. Olo on meillä molemmilla epätodellinen: päänsärky ja kuumeilu tuntuvat vievän nyt ison osan kapasiteetista. Olemme valmistautuneet tätä tilannetta varten pitkään, ja nyt emme olekaan ”täysissä voimissa”... joten pyydämme muistamaan!

Kiitosaihe:
- Danielin kuume kesti vain kaksi päivää, ja poika on jo oma reipas itsensä.
- 8 tunnin matka ChiangMaista Bangkokiin sujui hyvin

Rukousaiheet:
- Tumpin ja Sagan kuumeilu
- Voimia koko perheelle huomiseen päivään!
- Kirsi säästyisi taudilta...
- Että pääsisimme tentistä läpi huolimatta siitä, että kunto ei ole kohdallaan
- Unta ensi yölle. Koko viikon olemme nukkuneet tosi huonosti, ja tämäkin tuntuu jo olossa. Lepo ennen koko päivän kestävää kielikoetta olisi tärkeä asia!
- Että emme jännittäisi liikaa testissä...

Kielikokeita

Ensiviikolla on edessä matka Bangkokiin kielikokeeseen, joka pidetään 1.12. Olemme käyneet valmistavaa kurssia nyt 3kk ja sen aikana on pidetty kaksi harjoituskoetta. Tänään oli niistä toinen, jonka läpäisimme hyvällä marginaalilla. Lähdemme siis luottavaisin mielin varsinaiseen kokeeseen. Muistakaa silti rukouksin.

Maanantaina oli myös melkoista kielikylpyä, kun kävin lasten kanssa meidän kylän puistossa. Paikalla oli ruotsalainen mies lapsensa kanssa, joka on Sagan ja Danin koulukaveri (ruotsin puhuminen ei tosin onnistunut). Sitten paikalle tuli amerikkalainen nainen, joka pyrki hyvin tuttavallisesti puheille. Tämän jälkeen korealainen opiskelukaverimme tuli perheensä kanssa paikalle ja kieli vaihteli englannin ja thain välillä. Lopuksi Saga halusi saattaa kaverin kotiin, jossa odotti thailainen äiti ja isoäiti, jotka olivat hyvin kiinnostuneita täällä olostamme. Vaikkakin tuntuivat olevan hyvin perillä meidän perheen asioista, liekkö koulusta juttu kiirinyt eteenpäin =).

Tumppi

Suomalaisia tuulahduksia

Talvi on saapunut, niin meille tänne ChiangMaihin, kuin kuulemma Suomeenkin. Täällä aamuisin lämpötila on hädintuskin +20 astetta, ja lapset lähtevät kouluun takki päällä. Myös Kirsi-kylmävarvas on kaivanut sukat esiin, alakerran kaakelilattia kun on aamuisin viileä. Yöt nukutaan paksujen täkkien alla. Siis talvi on todellakin täällä. :) Joulua kohti mennessä lämpötilat vielä laskevat. Kuulemma uutisissa oli sanottu, että tästä vuodesta ennustetaan ennätyskylmää, ja thailaiset varautuvat helmikuulle asti jatkuvaan kylmyyteen. Joulukin on tulossa, siitä kertoi jo viime viikolla kauppoihin ilmestyneet joulukoristeet ja joulukortit.

Meillä on meneillään "loppurutistus" kielenopiskelussa. Kielitunteja on vielä kaksi viikkoa, ja sitten matkaamme Bangkokiin kielikokeeseen. Hieman alkaa olla perhosia mahanpohjassa...

Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet todella erikoiset, sillä olemme tavanneet hurjan paljon suomalaisia! Ensin Fidan gender-asiantuntijat kokoontuivat ChiangMaissa (lisätietoja GENDERistä voit lukea TÄÄLTÄ.) Tuolloin tänne saapui gender-asiantuntijoita ainakin Afrikan, Intian, Euroopan ja Etelä-Amerikan kentiltä, sekä Suomesta toimistolta. Pääsin mukaan pariin kokoontumiseen, ja kylläpä oli mukava tavata suomalaisia naisia!!! Sitten seuraavalla viikolla täällä ChiangMaissa oli suomalaislähettien palavereita parina päivänä, ja saimme Touruset meille yövieraaksi muutamaksi päiväksi. Viiden päivän aikana ehdimme tavata monia suomalaisia lähettejä ja jutustella tulevista haasteistamme vanhempien konkareiden kanssa, joilla on jo hieman erilaista näkökulmaa tämän maan asioihin.

Erityisen iloisia olimme tulevan naapurimme Seijan tapaamisesta, tulemmehan olemaan lähimmät suomalaiset työtoverit idässä. Tungosta tuossa lähes 2 miljoonan asukkaan läänissä ei suomalaisten lähettien osalta ole, sillä tällä hetkellä siellä on työssä ainoastaan Pirjo ja Seija. Keväällä siis Pirjo lähtee tauolle ja me menemme Pirjon asemapaikalle.

Eilen tapasimme erään thailaisen liikemiehen, johon olemme tutustuneet Reijo-vaarin työkuvioiden kautta. Kävimme yhdessä syömässä ja jäätelöllä koko perheena. Hän oli ollut Suomessa käymässä muutama viikko sitten ja toi mukanaan tuliaisia mummulta ja vaarilta Helsingistä: Itsenäisyyspäiväpussukka piti sisällään sini-valkoisen kynttilän, pieniä Suomi-lippuja ja sinisiä lautasliinoja!!! Ihana paketti, kiitos kovasti!!!!

Viimeviikolla posti toi toiselta mummolta paketin, jonka kätköistä löytyi myös suomalaisia herkkuja ja lukemista. Tuollaiset paketit ovat todella mieluisia! Jälleen kerran uudet lelu-mainoslehdet olivat suur-suosikit lapsille, ja niitä selaillaan joka päivä... ja sen mukana öitä jouluun lasketaan jo :)

Dani tutkii uutta lelukirjaa

Bangkokissa

Viime viikon, lauantaista lauantaihin, vietimme reissussa. Lauantaiaamuna lähdimme ajamaan kohti Bangkokia. Dani oli vielä vähän kuumeinen ja yski kovasti, ja Saga sai myös flunssan vaivoikseen. Sunnuntain palauduimme edellisen päivän matkasta, ja Tumppi ja Saga olivat mukana raamattukoululla aamukokouksessa, Dani oli sen verran kovassa yskässä, joten minä jäin Danin kanssa kotiin. Saga olikin saanut heti thailaisia kavereita, ja meni muiden mukana pyhäkouluun.

Maanantaina heti aamusta hyppäsimme taksiin ja suuntasimme kohti keskustaa. Ruuhka ei ollut ollenkaan paha, joten tunnissa selvisimme immigrationiin. Olimme pari tuntia virastossa odottelemassa viisumiasian hoitumista, ja kaikki menikin oikein hyvin. Siitä jatkoimme läheiseen ostoskeskukseen lounaalle ja sitten iltapäiväksi palasimme majapaikkaamme. Takaisin tullessa taksimatka oli "Möykkyinen", kuski ajoi ruuhkassa mutkitellen ja epätasaisesti, ja sai aikaan sen, että minä ja Dani olimme huonovointisia takapenkillä. Muutama kilometri ennen perille pääsyä Dani oksenti - muovipussin ohi syliinsä tietysti--- onneksi olimme jo suht' lähellä, eikä taksin penkkikään likaantunut, kun kaikki oli danin sylissä ja minun käsillä... yäk.



Keskiviikkona ajelimme toiselle puolelle kaupunkia Safari World - eläinpuistoon.


Kiersimme ensin omalla autolla "villieläinten" keskellä. Sitten suunnistimme puiston puolelle, jossa näimme hienon delfiininäytöksen, sekä monenlaisia eläimia ja lintuja. Päivä oli oikein mukava, kun Bangkokin ilmakin oli omituisen viileä ja pilvinen :)



Perjantaina pääsimme suomikoulun (ThaiSuKo) väen mukana retkelle keskustan Siam Paragon ostoskeskukseen, jonka alakerrassa on hieno Ocean World - siellä pääsimme tutustumaan vedenalaiseen maailmaan. Paikassa oli monenlaisia ja -muotoisia akvaarioita ja mereneläviä. Pääsimme näkemään läheltä haiden syöttämistä ja iloisen kirjavia kaloja, meritähtiä ja meduusoita. Suuressa akvaariossa vieressä leijuva valtava rausku oli vaikuttava näky pitkinen piikkipyrstöineen...



Perjantai-ilta huipentui thaisukon leirikoulun iltanuotiolle lauluineen ja makkaranpaistoineen. Suomen kesäleirin iltanuotiot tulivat mieleen - täällä vain laulua säesti sammakoiden kurnutus ja pehmeän lämmin ja kostea ilma... Perjantai-päivä ja ilta thaisukolaisten kanssa olivat viikon ehdoton huippu!




Lauantaiaamuna sitten pakkasimme jälleen tavarat autoomme ja aloitimme matkan kohti pohjoista. Reilun 9 tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme jälleen kotiin. Ja huomenna on sitten jälleen paluu arkeen ja kielitunneille!

vauvantuoksua, harjoitustentti ja sairaalareissu

Lauantaina pääsimme vihdoinkin vierailemaan entisen thaikielen opettajamme, Tukkataan luona. Noin kuukausi sitten hänelle ja hänen miehelleen syntyi pieni poikavauva, joka sai nimekseen Green, eli vihreä. ;) Vauva oli ihana ja aivan isänsä näköinen!


Dani ihmettelee vauvan pieniä sormia..


Tänään uusi opettajamme ilahdutti meitä pitämällä meille ensimmäinen harjoitustentin. Ensin kirjoitimme opettajan sanelun mukaan tarinan. Siis opettaja luki lauseen kerrallaan, ja me oppilaat koitimme pysyä perässä kirjoittamalla mitä kuulimme. Tähän meni vajaa puoli tuntia. Sitten opettaja antoi meille tarinan aiheen, josta piti 1,5 tunnin aikana kirjoittaa essee - ilman sanakirjaa tietysti. Kolmantena osuutena oli luetun ymmärtäminen: Opettaja jakoi meille 7 paperia, joissa oli eri aiheisia lyhyitä tarinoita, ja sen jälkeen eri vastausvaihtoehtoja, joista piti valita parhaalta näyttävä vastaus - tähän oli aikaa varattu tunti. Huomenna jatkamme vielä yhdellä kielikokeeseen kuuluvalla harjoituksella, ääneen lukemisella, jonka opettaja sitten arvioi... Sitten alkaakin opiskelussa viikon tauko, jonka aikana suuntaamme Bangkokiin viisuminhakuun.

Daniel ei mennyt aamulla kouluun, sillä eilen koulusta tullessaan oli lämpöä. Pari päivää sitten alkanut yskäkin muuttui taas pahan kuuloiseksi. Koska Bangkokin matka on edessä, päätimme pelata "varman päälle", ja käydä tutulla tohtorilla näyttäytymässä, joka hoiti Danin keuhkokuumeenkin. Lääkäri kuunteli keuhkot, totesi pojan olevan kuumeinen ja keuhkoputken tulehdus oli sitten diagnoosi tällä kertaa. Lääkekuurille ja kotiin. Olemme vähän lamaantuneita tästä uusimmasta käänteestä, sillä olemme koko perhe odottaneet todella innolla ensi viikon lomaa, ja suunnitelleet, mitä kivaa Bangkokissa voisi tehdä.. Mutta tämä nyt uhkaa viedä suunnitelmilta pohjan pois. Muistakaa jälleen Dania erityisesti, että parantuisi!!

Aika kuluu...

Vielä reilu viikko jäljellä opiskelun loppukirin ensimmäistä puoliaikaa. Sitten on vuorossa viikon mittainen tauko, jonka me vietämme Bangkokin ruuhkissa, sillä on jälleen aika hakea vuosittaista viisumia. Se siis tarkoittaa sitä, että 16.10. tulee täyteen kaksi vuotta siitä, kun lähdimme koto-Suomesta kohti suurta tuntematonta.

Sen kunniaksi, tehdäänpä pieni muistojen kierros :)
Mitä sanottiin blogissamme noin kaksi vuotta sitten, lähellä lähtöpäiväämme eli 13.10.2005:

"October 13
3 yötä lähtöön
Hui, kun aika kulkee nopeaan! Sagan kanssa olemme laskeneet öitä lähtöön, ja tänään niitä on enää 3! Eli kohta alkaa olla jännät paikat edessä!

Pakkaustouhut etenee niin, että maanantaina saimme suljettua merirahtina menevät laatikot ja lähetimme pakkauslistat eteenpäin. Lauantaina Kirsi, Tuomo ja Daniel lähtevät pienellä kuorma-autolla Helsinkiin, jolla viemme nuo muuttotavarat satamaan huolitsijan varastoon odottamaan lähtöä. Saga tulee mummon ja papan ja muiden saattajien kanssa perässä sunnuntaina kentälle.

Matkalaukkuja on pakattu pikkuhiljaa myös. Tilannetta on tehnyt mielenkiintoiseksi se, että pyykinpesukoneemme hajosi viime viikolla, ja pyykit ehtivät kasaantua, ennenkuin sitä saatiin korjattua. Nyt sitten Sirpa-mummo pesee kaiket päivät pyykkiä ja yritämme saada vaatteet puhtaiksi joko mukaan tai sitten vintille pakattavaksi. Paljon menee myös kirpputorille vaatteita, varsinkin lasten vaateita.



Maanantaina äiti-lapsipiiriläiset kokoontuivat meillä viimeistä kertaa, ja järjestimme pienen "pihakirpparin":kannoimme vaatteet pihalle pressun päälle ja sieltä saivat äidit katsella omilleen sopivia vaatteita. Loput sitten vietiin omalle kirpputorille. Meillä oli oikein mukava päivä, kun Hemppa-pappa paistoi nuotiolla makkaraa ja Sirpa-mummo paistoi lettuja. Ilma oli mukavan aurinkoinen, joten pihalla juokseminen ja tarjoamiset maistuivat kaikille! Ihania muistoja lapsille näiltä viimeisiltä Suomi-päiviltä, kun kaikki ystävät olivat vielä koolla!! "



Ja mistä sen ajan kulumisen sitten huomaa?
Ainakin Danielista :)


Tuota tekstiä kopioidessani intouduin lukemaan muitakin vanhoja postauksiani kahden vuoden takaa... Hieman hymyilytti!

Tältä me näytimme Bangkokin lentokentällä, juuri maahan tulleina 17.10.05 :)

Jo kaksi vuotta

Vielä reilu viikko jäljellä opiskelun loppukirin ensimmäistä puoliaikaa. Sitten on vuorossa viikon mittainen tauko, jonka me vietämme Bangkokin ruuhkissa, sillä on jälleen aika hakea vuosittaista viisumia. Se siis tarkoittaa sitä, että 16.10. tulee täyteen kaksi vuotta siitä, kun lähdimme koto-Suomesta kohti suurta tuntematonta.

Sen kunniaksi, tehdäänpä pieni muistojen kierros :)
Mitä sanottiin blogissamme noin kaksi vuotta sitten, lähellä lähtöpäiväämme eli 13.10.2005:

"October 13
3 yötä lähtöön
Hui, kun aika kulkee nopeaan! Sagan kanssa olemme laskeneet öitä lähtöön, ja tänään niitä on enää 3! Eli kohta alkaa olla jännät paikat edessä!

Pakkaustouhut etenee niin, että maanantaina saimme suljettua merirahtina menevät laatikot ja lähetimme pakkauslistat eteenpäin. Lauantaina Kirsi, Tuomo ja Daniel lähtevät pienellä kuorma-autolla Helsinkiin, jolla viemme nuo muuttotavarat satamaan huolitsijan varastoon odottamaan lähtöä. Saga tulee mummon ja papan ja muiden saattajien kanssa perässä sunnuntaina kentälle.

Matkalaukkuja on pakattu pikkuhiljaa myös. Tilannetta on tehnyt mielenkiintoiseksi se, että pyykinpesukoneemme hajosi viime viikolla, ja pyykit ehtivät kasaantua, ennenkuin sitä saatiin korjattua. Nyt sitten Sirpa-mummo pesee kaiket päivät pyykkiä ja yritämme saada vaatteet puhtaiksi joko mukaan tai sitten vintille pakattavaksi. Paljon menee myös kirpputorille vaatteita, varsinkin lasten vaateita.



Maanantaina äiti-lapsipiiriläiset kokoontuivat meillä viimeistä kertaa, ja järjestimme pienen "pihakirpparin":kannoimme vaatteet pihalle pressun päälle ja sieltä saivat äidit katsella omilleen sopivia vaatteita. Loput sitten vietiin omalle kirpputorille. Meillä oli oikein mukava päivä, kun Hemppa-pappa paistoi nuotiolla makkaraa ja Sirpa-mummo paistoi lettuja. Ilma oli mukavan aurinkoinen, joten pihalla juokseminen ja tarjoamiset maistuivat kaikille! Ihania muistoja lapsille näiltä viimeisiltä Suomi-päiviltä, kun kaikki ystävät olivat vielä koolla!! "

Väsy

Lasten taudit alkaa vihdoin olla takana. Dani oli tänään ekaa päivää koulussa, ja Saga odottelee vielä huomiseen kotona - silloin on jälkitarkastuskäynti tohtorilla. Mutta Sagankin yskä on lähes täysin pois, joten eiköhän tauti ala olla voitettu.

Eilen sitten Tumppi ja Saga innostuivat ottamaan Sagan polkupyörästä toisen apupyörän pois. Tuossa kotikadulla harjoittelivat aamulla ja illalla (kun ei aurinko porottanut ihan täydeltä terältä). Tänä iltana harjoittelu jatkui niin menestyksekkäästi, että irrottivat sitten toisenkin apupyörän.. Ja niin tytsi nyt vetelee pitkin katua! Voi, kun me vanhemmatkin vielä voitais oppia edes jotain tuolla vauhdilla!!! Dani häiriköi parhaansa mukaan.. mutta vielä onneksi apupyörien kanssa.

Rukousaiheeksi jättäisin meidän jaksamisen. Ollaan molemmat tosi väsyneitä, varmaan tää lasten kolmatta viikkoa kestänyt sairastelu, kuumuus, ja opiskelu ovat vieneet meistä mehut aika tarkkaan... Tarvitaan todella apuja ylhäältä, että jaksetaan rämpiä eteenpäin. Ja siihen turvataan, että joka päivälle saadaan se tarvittava määrä voimaa!

"Hengähdystauko" opiskelusta on tiedossa lokakuun puolivälissä, kun ajamme Bangkokiin viisuminhakureissulle. 16.10. asti on tätä viisumia jäljellä, ja siinä main menemme kolkuttelemaan maahantuloviranomaisten ovia, olisiko paperit valmiina. Hakupaperit jätettiin jo ennen Suomeen lähtöä sisään. Samoin Tumpin työlupaprosessi on meneillään samaan aikaan.

Toinenkin keuhkokuume

Niinhän siinä sitten kävi, kuten osasimme odottaa: viikonlopun aikana Sagan yskä paheni, ja kuumeilu jatkui. Tänään kävimme Danin kanssa sovitussa jälkitarkastuksessa, ja otimme Sagan mukaan vastaanotolle. Lääkäri kuunteli Sagan keuhkot, ja sanoi heti, että yskä on syvemmällä ja tiukempaa kuin Danilla oli. Neiti myös keuhkokuviin ja verikokeisiin, ja sama tauti löytyi kuin veljeltäkin, molemminpuolinen keuhkokuume. Sagan yskä oli sen verran tiukassa, että hän hengitteli klinikalla keuhkoja avaavaa lääkettä maskin kautta. Kotona jatkamme fysioterapiaa aamuin illoin molempien lasten kanssa puoli tuntia kerrallaan. Äidin käsivoimat vahvistuvat siinä ohimennen, kun taputtelee pää alaspäin makaavia lapsia selkään ja kylkiin pari tuntia päivässä! ;) Dani yskii sen verran, että lääkäri määräsi hänet vielä pysymään sairaslomalla toisenkin viikon...

Ilma on kuumaa ja kosteaa, vettä on nyt satanut päivittäin, välillä aika reilustikin. Viime yönä oli pari tuntia kestänyt kovaääninen ukonilmakin. Ilma on siis painostava, ja kaikki tämä yhdessä vie voimia. Tumppi on käynyt ahkerana koko ajan koulussa, Kirsi on ollut lasten kanssa kotona,ja tehnyt läksyjä, paitsi tänä aamuna kävi kielitunneilla näyttäytymässä. Nyt taas jatkossa äiti jääpi kotiin lasten kanssa, ja tekee läksyjä, jotka isä sitten kantaa opettajalle tarkastettavaksi. Muistakaa meitä edelleen rukouksin, että taudit vihdoin helpottaisivat!!

Toinenkin potilas

Kiitos kaikille Dania muistaneille! Poika on jo paljon paremmassa kunnossa, kuumetta ei enää ole pariin päivään ollut, yskä vielä vaivaa. Toissa päivänä käytiin lääkärissä näytillä, vielä maanantaina mennään uudelleen. Silloin katsotaan, joko poitsu olisi koulukunnossa. Viikko siis jo oltu "kotiarestissa".

Juuri kun eilen illalla huokaisimme, että taitaa tauti olla voiton puolella, alkoi seuraava. Saga kömpi meidän sänkyyn viime yönä, ja syy selvisi pian - tytön otsa kuumana!! Joten nyt meillä on kotona toinenkin potilas. Sagalla kuume pysyy onneksi huomattavasti matalampana kuin Danilla. Yskä alkoi tänään, joten seuraillaan tilannetta...

Joten muistakaa meitä jatkossakin!

Keuhkokuume

Tänään kävimme lääkärissä Danin kuumeilun ja pahankuuloisen yskän jatkuessa. Lääkäri kuunteli keuhkot ja sanoi, että haluaa ottaa varulta keuhkokuvan, sillä Chiang Main alueen kouluissa pyörii keuhkokuumetta. Siispä röntgeniin ja verikokeisiin. Ja niinhän se sitten oli, että keuhkokuume sieltä löytyi. Lääkäri antoi vaihtoehdoksi sairaalaan tai kotiin.. Valitsimme kodin, sillä säännöllisellä kuumelääkkeellä olemme nyt saaneet kuumeen pysymään jotenkuten aisoissa, ja poika on suht' ok muuten. Kävimme fysioterapeutilla kertaalleen keuhkojen tyhjennyshoidossa, ja kotona Kirsi saa taputella Dania fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Onneksi nämä asiat ei ole ihan vieraita entuudestaan.. Joten palasimme kotiin mukanamme repullinen lääkkeitä. Kotona Phai kertoi, että koulusta on kuulemma Danin luokkalaisista viidellä (!) sama tauti... Viikonlopun aikana kaikilla puhjennut oireet. Ylihuomenna menemme lääkäriin uudelleen näytille.

Tänään Tumppi oli siis yksin koulussa, kun Kirsi oli Danin kanssa kotona. Siellä oli selvinnyt koepäiväksemme lauantai, 1.12. Joten laittakaahan kaikki ylös rukouskalentereihinne tuo päivä jo valmiiksi!!!!

Syyskuun sateita ja flunssaa

Kolme viikkoa jo olemme olleet takaisin täällä Thaimaassa - aika kuluu hurjan äkkiä!!!

Aika kuluu uuden opiskelumuodonkin vuoksi vauhdilla. Aloitimme kaksi viikkoa sitten joulukuun kielikokeeseen valmistavan kurssin. Ryhmässämme on meidän lisäksemme 5 opiskelijaa Etelä-Koreasta, kaikki heistä ovat olleet maassa meitä pari vuotta pidempään. Kovin lohduttavalta ei tuntunut, kun kuulimme, että yksi miehistä on yrittämässä jo kolmatta kertaa.. Tunnit ovat rankkoja, ja läksyjä tulee.. Sekä ainekirjoitusta että vaikeiden sanojen opettelua. Niiden lisäksi tunnilla harjoittelemme kirjoittamista opettajan sanelusta, luemme ääneen, sekä teemme monivalintatehtäviä, tai ns. "aukkotehtäviä" erilaisten tekstien pohjalta. Näitä kaikkia osioita tulee kuulemma olemaan kielikokeessa.

Kirsin selkä on ollut kipeänä Suomesta lähdöstä saakka. Selkä nitkahti tavaroita pakkaillessa, ja vanha iskias-vaiva palasi - tällä kertaa molemmille puolille. Päivät sujuvat tukiliivin ja särkylääkkeiden avulla, varoen kiertoja, kumarteluja, nostamisia... Nyt pari päivää ovat olleet hiukkasen helpompia.. Saa muistaa rukouksin! Tilanne on varsin hermostuttava, kun kaikki on tehtävä varoen ja puoliteholla.. Lapsetkin jo tietävät, että turha pyytää äitiä nostamaan, kun äitin selkä on kipeä.

Tämä viikonloppu on mennyt rauhallisesti kotona, sillä Danilla nousi lauantaiaamupäivällä kuume, ja poitsu yskii aika kovasti. La-su -välisenä yönä 40 asteen kuume kiusasi monta tuntia. Säännöllisellä kuumelääkkeellä saadaan tilanne pysymään siedettävänä. Yöllä yskä tuntuu pahentuvan, päivällä on parempi. Muistakaa Daniakin!

Muuten olemme saaneet hyvin kiinni normaalista arjesta. Vettä satelee meidän mielestämme vähän ottaen huomioon, että ollaan keskellä sadekautta - hyvä jos kerran viikossa sataa vettä. No, juuri äsken pieni ukkoskuuro pyöri hetken talon päällä, mutta puolentunnin päästä oli jo ohi, niin ukkonen kuin sadekin. Lämmintä riittää ja monena päivänä kosteus on käsin kosketeltavaa :)

Aasiassa jälleen

Nopeasti kesä Suomessa vierähti! Paljon ehdimme nähdä ja kokea, tavata ystäviä ja sukulaisia, syödä makkaraa ja voiperunoita, kastella varpaitamme kylmissä järvivesissä.. ja saunoa tietysti!! Kesä oli vauhdikas ja kalenteri täynnä, emmekä valitettavasti ehtineet ihan kaikkia tavata, keitä olisimme halunneet, ja monia tärkeitä ihmisiä näimme vain vilaukselta...

Viikko sitten lauantaina (11.8.) vietimme Kirsin pikkusiskon, Virven ja Tommin häitä Keski-Suomessa. Tumppi siunasi heidän avioliittonsa Säynätsalon kirkossa, ja jatkojuhlat olivat Kuikan lavalla, ihan kotimme naapurissa. Saga ja Daniel olivat morsiuslapsina. Häissä näimme onneksi monia tuttuja ja sukulaisia, joita muuten emme olisi ehtineet tavata! Häät olivat ihanat, ja morsian kaunis kuin linnanneito!


Sunnuntaina käväisimme pikaisesti Elotulilla Keuruulla, sillä Tikkakosken lapsityöntekijät esittivät lastenteltassa upean näytelmän, jonka halusimme myös nähdä. Elotulilta melkein suoraan iltakokoukseen, jossa oli meidän matkaan siunauksemme. Tilaisuus oli meille yllätys, kuvittelimme sen olevan "tavallinen kokous", jossa meidät lopussa siunataan matkaan. Kun tulimme rukoushuoneen pihaan, ihmettelimme, miten piha oli aivan täynnä autoja! Ovella odotti ystävät kukkien kanssa ja meidät ohjattiin täyden kokoussalin etuosaan istumaan. Paikalla oli Tikkakoskelaisten lisäksi ystäviä Tammijärveltä, Pylkönmäeltä ja Uuraisilta, ja myös puheenvuorot joka seurakunnasta. Kuoro lauloi ja meidät siunattiin matkaan. Loppuun vielä sanoimme itse muutaman sanan ja Kirsi koitti flunssaisella äänellään laulaa yhden laulun, josta ei sitten oikein mitään tullut, pelkkää pihinää vain. Lopuksi oli kahvit kaikille, ja me hyvästelimme ihmisiä. Tilaisuus oli oikein lämmin ja ihana, ja olimme otettuja tästä yllätyksestä!!! Kiitos kaikille mukanaolleille, puheenvuoron käyttäneille, keittiönväelle ja Raijalle, joka oli tilaisuuden järjestänyt yhdessä muiden Tikkakosken ystävien kanssa!

Maanantaina isäni sanoi saaneensa puhelinsoiton, että joku haluaa tulla tervehtimään meitä kotiin illalla klo 20. Pakkaustouhujen keskellä ihmettelimme, kuka mahtaa olla tulossa, mutta emme saaneet vastausta. Tasan klo 20 näimme jonkun liikkuvan pihassa ja menimme portaille. Tikkakosken Fidelia-kuoro oli asettautunut riviin pihalle, ja he kahden kitaran säestyksellä lauloivat meille pari laulua. Sen jälkeen meille ojennettiin "selviytymiskassi", ihan niinkuin 2 vuotta sitten lähtiessämme ensimmäistä kertaa... Ihana yllätys!!!! Emme ole voineet kuin ihmetellä ihmisten osoittamaan lämpöä ja rakkautta meitä kohtaan... Kuorolaiset tulivat vielä sisälle, ja siunasivat meidät matkaan. Ihania ystäviä!!

Tiistaipäivän vielä pakkasimme tavaroita, ja keskiviikkoaamuna lähdimme matkaan kohti Helsingin mummua ja vaaria. Tapasimme Tumpin sisaruksia lapsineen ja ihastelimme vihdoin näyttäytynyttä aurinkoa! :) Viimeisen Suomi-päivämme, torstain, vietimme sukulaisten kanssa Linnanmäellä. Lapset olivat ihmeissään ja innoissaan suuresta huvipuistosta.

Perjantaina sitten olikin aika sulkea laukut ja hyvästellä rakkaat. Paikalla lentokentällä olivat lasten isovanhemmat, sedät ja tädit ja kaikki serkut. Hyvästien sanominen on aina vaikeaa, mutta tällä kertaa lähtö meidän perheelle oli helpompi kuin ensimmäisellä kerralla, olihan meillä nyt odottamassa oma koti ja tuttuja ihmisiä.

Yölento lähti klo 20 Suomen aikaa, ja sujui mukavasti lasten nukkuessa suuren osan kymmentuntisesta matkasta. Me aikuiset sitten nukuimme hieman huonommin. Kirsin selkä kipeytyi laukkujen pakkaustouhuissa ja flunssakin iski päälle lähtöä edeltävänä päivänä, joten olo koneessa oli hieman tukala. Hyvin kuitenkin selvittiin. Perillä Bangkokissa oltiin Suomen aikaa klo 06, ja sitten oli edessä koneen vaihto. Parin tunnin odotus meni nopeasti, ja pääsimme tänne Chiang maihin tulevaan koneeseen. Raassinat olivat meitä kentällä vastassa kukkakimpun kanssa ja jo klo 10.30 Suomen aikaa olimme omassa kodissamme. Illan koitimme pitään toinen toisiamme hereillä, jotta pääsisimme mahdollisimman pian kiinni tähän rytmiin täällä.

Sunnuntaina nukuimme koko poppoo myöhään, yhteensä yli 14 tunnin unet! Edessä oli kaupassa käynti ja muuta pientä touhua. Tumppi joutui sunnuntaiaamuna heti vesipumppuremonttiin, kun alivuokralaisinamme kesän asuneet amerikkalaiset lähetit olivat kääntäneet vahingossa väärän vesihanan ulkoa kiinni, jolloin 1000 litran vesisäiliö oli tyhjentynyt ja vesipumppu huusi tyhjää... Onneksi huomasimme tilanteen suht' ajoissa, ja selviämme todennäköisesti tiivisteiden vaihdolla.

Lapset olivat innoissaan, kun vihdoin pitkän (reilun 2kk:n) reissun jälkeen palattiin omaan kotiin. Thaikielikin alkoi luistaa samantien, kun kotiovi avattiin ja kodinhengettäremme Phai tyttärensä Oomin kanssa oli odottamassa.

Tutut tavarat ja oma sänky - kiva olla kotona.

Heinäkuisia terkkuja

Aika on vierähtänyt täällä koto-Suomessa todella nopeasti!
Juhannuksen jälkeen juoksimme pakolliset neuvola- ja lääkärintarkastukset sekä hammashoitajat lasten kanssa, sekä hoidimme muita asioita. Sitten matkasimme sukukokoontumisen kautta yhteiselle mökkiviikolle Tumpin sisarusten kanssa. Mukavaa aikaa, kun kaikki yhdeksän serkusta pääsivät touhuamaan useamman päivän yhdessä! Lapsetkin nauttivat todella, ja sääkin suosi tuolla viikolla.

Seuraavan viikon olimme mukana Tikkakosken leirillä, ensin minileirillä (alle kouluikäisten ja heidän vanhempiensa leiri)osallistujina koko perheellä kaksi päivää, ja sitten jatkoimme kouluikäisten "Maxileirillä" loppuviikon. Minulla ja Tumpilla oli opetusryhmässä 10-12 vuotiaita, ihanan eläväisiä lapsia! :) Viikko oli todella mukava ja vauhdikas, varmasti yksi kesän kohokohdista!



Leiriviikon jälkeen (eli viime viikolla) pidimme Sagan 5-v syntymäpäivät maanantaina ja loppuviikon kiersimme eri seurakunnissa; Uuraisilla, Pylkönmäellä ja Tammijärvellä sekä Tikkakoskella pitämässä kokouksia ja kertomassa elämästämme Thaimaassa.

Ensi viikolla on sitten vuorossa lähettipäivät Keuruulla, ja lisää sukujuhlia Kotkan suunnassa mutta tämän viikon yritämme rauhoittua "salaisessa piilopaikassa" :)

Siunattua kesänjatkoa teille kaikille!

Suomessa

Jo kaksi viikkoa Suomessa! Matkaan lähdimme Bangkokista 10.6., illan suussa sitten olimme Helsingissä. Vastassa oli sukua ja ystäviä Helsingistä ja Keski-Suomesta tuloaula pullollaan! Turhaan olivat sukulaiset jännittäneet, että jospa lapset eivät enää ketään tunnista ja pian vierastavat.. hienosti lähti touhut heti käyntiin. Lasten unirytmi jäi Aasian aikaan ja ensimmäisen viikon he heräilivät klo 04.00-05.30 (aikaero on 4 tuntia)... Onneksi tilanne kuitenkin viikossa tasaantui ja yöunet pidentyivät..

Ensimmäisen viikon vietimme Helsingissä mummon ja vaarin luona tavaten Tumpin sisaruksia perheineen. Poissaollessamme oli meidän lapsille syntynyt kolme uutta serkkuakin! Viikkoon kuului mm. merellä käynti mummun ja vaarin Helena-veneellä.. Mukavaa oli, mutta kyllä meitä palelsi!! Onneksi mummu löysi veneen kätköistä villasukkia ja piponkin Tumpille...



Hartolassa Akseli-serkku oli pakastanut talvella lumipallon Danille.. Kyllä oli pojalla silmät suurellaan, kun sai kylmän lumipallon käsiinsä!!!



KESKI-SUOMESSA



Toisella viikolla siirryimme Keski-Suomeen Kuikan mummolaan. Ensitöikseen Saga istutti orvokkeja Sirpa-mummon kanssa leikkimökin kuistille.
Tikkakoskella olimme mukana kokouksessa 17.6. kertomassa kuulumisiamme seurakunnalle. Sitten viikolla aika onkin kulunut neuvolassa, hammashoitajalla ja lääkärissä ym. tarkastuksissa juosten.



KONFERENSSISSA



Juhannuksen vietimme tuttuun tapaan Keuruulla juhannuskonferenssissa ja lähetysteltan Thaimaa-osastolla...Kuva lauantain lähetysjuhlasta, joka oli samalla Fidan 80-vuotisjuhla. Lavalla lähettejä eri vuosikymmeniltä, niin veteraaneja kuin meitä nuorempiakin.



Ihana on ollut tavata ihmisiä. Olemme myös ihastelleet vehreää luontoa ja valoisia iltoja (ja öitä..). Jos varpaiden palelemista ei lasketa, kaikki on sujunut oikein upeasti!!!

Kuumaa ja flunssaa

Sateet ovat kiertäneet kaupungin kaukaa jo viikon, ja lämpötilat ovat jälleen tukahduttavissa korkeuksissa. Tälle päivälle ChiangMaihin luvattu +40 astetta.. Kaipailemme kovasti ukkosmyrskyä ja sadetta, joka taas viilentäisi ilmaa!

Minä (kirsi) ja Dani olemme olleet flunssassa loppuviikosta lähtien. Danilla alkaa jo helpottaa, minä vielä kärvistelen yskän ja tukkoisen nenän kanssa.



Eilen sunnuntaina olimme kokouksessa HangDongissa. Minä olin lasten kanssa yläkerrassa, jossa pyhäkoulussa oli reilut 20 lasta. Meteliä riitti!! Kummasti opettaja sai lapset välillä ihan hiljaiseksikin. :)

Koululaiset

Tällä viikolla thailaiset lapset palaavat jälleen kouluun pitkän "kesäloman" jälkeen. Meidän lapsilla uusi lukuvuosi alkoi keskiviikkona. Daniel aloitti thailaisen esikoulun 1. luokan ja Saga pääsi jo 3. luokalle. Danille koulupuvut olivat ihan uusi juttu ja nappeja napitettiin aamulla pitkään ja hartaasti - 3-vuotiaamme elää "minä ite"-kauttaan..

Kouluaamu alkoi Thaimaan kansallislaululla - tällä kertaa sisätiloissa, sillä sade oli kastellut pihan märäksi. Hyvin oli ensimmäinen koulupäivä sujunut, myös uudelta ekaluokkalaiselta.

Iltapäivällä sitten koimme hassun tuntemuksen, kun olimme yläkerrassa. Seisoin seinän vierellä ja nojasin toisella kädelläni seinään, kun päätäni alkoi huimata, ja huusin Tumpille, että nyt kyllä pyörryn. Tumppi istui tuolilla ja sanoi, että tässä kohtaa pyörryttää myös... (omituisen laajalle osunut huimaus-aalto...) Kohdalle osui siis maanjäristys, josta ääntä ei vaan kuulunut! Alakerrassa Phai ei ollut tuntenut mitään. Pian hänen ystävänsä soitti läheisestä kielikoulusta, jossa hän oli ollut opettamassa kolmoskerroksessa. Kaikki olivat juosseet nopeasti ulos rakennuksesta, kun järistys huojutti taloa. Nämä on näitä arjen pieniä erilaisuuksia..

Koulutuspäivillä

Tällä viikolla olimme maanantaista perjantaihin Fidan Kaakkois-Aasian CHE (Community Health Evangelism/Education, eli Yhteisön terveysevankeliointi) -seminaarissa täällä Chiang Maissa. Paikalla oli lähes sata henkeä useista eri Kaakkois-Aasian maista. Fidan Suomen toimistolta paikalla olivat Eero Horstia, Olli Pitkänen ja Maikki Kuittinen.

Viikon aikana kuulimme maaesittelyt useista maista, jossa Fidalla on projekteja, sekä näiden erilaisia tapoja tehdä työtä ja auttaa yhteisöjä. Pienemmissä ryhmissä kuulimme mm. kuinka Thaimaan FGCT:n naiskomitea on auttanut etelä-Thaimaan tsunamin uhreja alun katastrofiavusta tämän päivän kehitysyhteistyöhön, ja kuinka työ siellä etenee. Paljon viikon aikana tuli asiaa, jota saamme jäädä pureskelemaan ja miettimään, kuinka ideoita voisi käyttää omassa työssään ihmisten tavoittamiseksi.

Vettä sataa ropisee...

Enpä olisi arvannut, että vesisade ja pilvinen taivas voisi tuntua näin hyvältä!! Vettä on satanut nyt muutamana päivänä ja viime yönä pidempään. Yhäkin vähän tihkuttaa. Positiivisen asiasta tekee se, että myös tukahduttavan kuuman selkä taittui, ja tänä aamuna lämpötila oli pudonnut kymmenen astetta (vain +26 tänään aamulla mittarissa)!!!! Ulkona on ihanan raikas ilma ja hengittäminen tuntuu helpommalta.

Lapset myös tietävät kummasti aivan opettamatta, mitä lätäköille kuuluu tehdä!