27.12.11
Vuoden loppua
Vuosi lähestyy loppuaan.
Olemme yhä evakkomatkalla, asumme HuaHinissa. Asunnollamme ei ole internet-yhteyttä, joten tämä sähköinenkin postiliikenne on ollut aika hidasta. Vuokrasopimus jatkuu tammikuun puolelle. Ikävä kotiin ja normaaliin arkeen alkaa olla jo aika kova - kotoa lähdimme kaksi kuukautta sitten.
Myös joulun vietimme omalla perheellä väliaikaisasunnossa. Viikkoa ennen joulua ensin Daniel ja sitten Lidia saivat kausi-influenssan. Kovaa kuumetta oli useampi päivä. Lidia onneksi selvisi muutaman päivän kuumeella, Daniel sairasti pidempään, Tamiflu-lääkityksen saivat molemmat. Jouluaattona kävimme sairaalassa tarkastuksessa, ja kumpikin lapsi sai "terveen paperit". Tosin Daniel sai mukaansa antibioottikuurin heti perään, sillä reilut pari viikkoa sitten hän "törmäsi" meressä meduusaan, joka poltti oikean käden sormiin. Yksi haavoista on syvä, eikä meinaa parantua, joten nyt sitten hoidellaan antibiootein, jospa lähtisi umpeutumaan..
Muutamaan otteeseen olemme päässeet käymään kotona. Tässä seuraavaksi ote ennen joulua lähettämästämme rukouskirjeestä:
"Toisen kerran kotiin mennessämme teillä ja kaduilla oli vielä niin paljon vettä, että pääsimme alueelle ja kotiimme vain vuokraamalla kuorma-auton. Setthakitin kylässä vettä oli kaduilla 70-80 cm, meidän kotikadulla polveen asti. Veden jättämistä rajoista näimme, että sisällä on meillä ollut vettä vajaa 10 cm. Nyt talo oli kuitenkin jo kuiva, samoin osa pihaa. Sotku on kuitenkin melkoinen. Osa alakerran isommista huonekaluista -esim sohva - oli nostettu korkealle tuolien päälle. Ne olivat säästyneet vedeltä, mutta kaiken peitti harmaa home...
Siivoukseen emme silloin ehtineet, keräsimme vain jotain tarpeellista tavaraa mukaamme, ettei ihan kaikkea tarvitse evakkoasunnolle hankkia. Asuntomme HuaHinissä on peruskalustettu, mutta petivaatteet, astiat ym välttämättömät tavarat on pitänyt haalia itse.
Lasten opettaja tuli myös samalle seudulle asumaan, joten lasten koulu jatkui suht normaalisti. Lapset jaksoivat opiskella normaalia pidempiä päiviä ja välillä 6 päivää viikossa, joten koulun päättäjäisjuhlia vietettiin 5.12. meillä kotona. Saga ja Daniel harjoittelivat ohjelmaa, lauluja ja runoja, sekä lukivat jouluevankeliumin. Yhdessä syötiin myös joulupuuroa ruisleivän kanssa - saimme nimittäin Helsingin mummun ja vaarin vieraaksi juuri ennen juhlaa, ja he toivat mukanaan Suomi- herkkuja! Seuraavana päivänä jaettiin todistukset.
Nyt ollaan jo viikon päässä joulusta, ja olemme yrittäneet aloittaa jouluun rauhoittumisen. Kaikkea varjostaa kuitenkin isot huolet - home, joka on vallannut veden peittämät alueet. Lasten koulu samoin kuin raamattukoulu kärsivät pahasti vedestä, ja remontti on melkoinen, joten lasten koulu ja opettaja joutuu muuttamaan kokonaan uusiin tiloihin kevääksi. Tuomon työpaikkaa joutuu miettimään uudelleen, samoin meidän kodin remontointia. Emme suinkaan haluaisi leikkiä kenenkään terveydellä muuttamalla homeiseen asuntoon... Suuria muutoksia on siis luvassa jälleen heti vuoden alussa - muistakaa rukouksin!!!
Kaikesta huolesta ja mielen myllerryksestä huolimatta olemme saaneet olla kokemassa Taivaan Isän lohduttavaa läsnäoloa - Hän on kaiken tämän yläpuolella, ja on luvannut pitää meistä huolta. Uskomme, että kaikki kääntyy vielä hyväksi!
Haluamme toivottaa teille jokaiselle Siunattua Vapahtajamme Syntymäjuhlaa ja Kaikkea Hyvää alkavalle uudelle vuodelle!"
Olemme yhä evakkomatkalla, asumme HuaHinissa. Asunnollamme ei ole internet-yhteyttä, joten tämä sähköinenkin postiliikenne on ollut aika hidasta. Vuokrasopimus jatkuu tammikuun puolelle. Ikävä kotiin ja normaaliin arkeen alkaa olla jo aika kova - kotoa lähdimme kaksi kuukautta sitten.
Myös joulun vietimme omalla perheellä väliaikaisasunnossa. Viikkoa ennen joulua ensin Daniel ja sitten Lidia saivat kausi-influenssan. Kovaa kuumetta oli useampi päivä. Lidia onneksi selvisi muutaman päivän kuumeella, Daniel sairasti pidempään, Tamiflu-lääkityksen saivat molemmat. Jouluaattona kävimme sairaalassa tarkastuksessa, ja kumpikin lapsi sai "terveen paperit". Tosin Daniel sai mukaansa antibioottikuurin heti perään, sillä reilut pari viikkoa sitten hän "törmäsi" meressä meduusaan, joka poltti oikean käden sormiin. Yksi haavoista on syvä, eikä meinaa parantua, joten nyt sitten hoidellaan antibiootein, jospa lähtisi umpeutumaan..
Muutamaan otteeseen olemme päässeet käymään kotona. Tässä seuraavaksi ote ennen joulua lähettämästämme rukouskirjeestä:
"Toisen kerran kotiin mennessämme teillä ja kaduilla oli vielä niin paljon vettä, että pääsimme alueelle ja kotiimme vain vuokraamalla kuorma-auton. Setthakitin kylässä vettä oli kaduilla 70-80 cm, meidän kotikadulla polveen asti. Veden jättämistä rajoista näimme, että sisällä on meillä ollut vettä vajaa 10 cm. Nyt talo oli kuitenkin jo kuiva, samoin osa pihaa. Sotku on kuitenkin melkoinen. Osa alakerran isommista huonekaluista -esim sohva - oli nostettu korkealle tuolien päälle. Ne olivat säästyneet vedeltä, mutta kaiken peitti harmaa home...
Siivoukseen emme silloin ehtineet, keräsimme vain jotain tarpeellista tavaraa mukaamme, ettei ihan kaikkea tarvitse evakkoasunnolle hankkia. Asuntomme HuaHinissä on peruskalustettu, mutta petivaatteet, astiat ym välttämättömät tavarat on pitänyt haalia itse.
Lasten opettaja tuli myös samalle seudulle asumaan, joten lasten koulu jatkui suht normaalisti. Lapset jaksoivat opiskella normaalia pidempiä päiviä ja välillä 6 päivää viikossa, joten koulun päättäjäisjuhlia vietettiin 5.12. meillä kotona. Saga ja Daniel harjoittelivat ohjelmaa, lauluja ja runoja, sekä lukivat jouluevankeliumin. Yhdessä syötiin myös joulupuuroa ruisleivän kanssa - saimme nimittäin Helsingin mummun ja vaarin vieraaksi juuri ennen juhlaa, ja he toivat mukanaan Suomi- herkkuja! Seuraavana päivänä jaettiin todistukset.
Nyt ollaan jo viikon päässä joulusta, ja olemme yrittäneet aloittaa jouluun rauhoittumisen. Kaikkea varjostaa kuitenkin isot huolet - home, joka on vallannut veden peittämät alueet. Lasten koulu samoin kuin raamattukoulu kärsivät pahasti vedestä, ja remontti on melkoinen, joten lasten koulu ja opettaja joutuu muuttamaan kokonaan uusiin tiloihin kevääksi. Tuomon työpaikkaa joutuu miettimään uudelleen, samoin meidän kodin remontointia. Emme suinkaan haluaisi leikkiä kenenkään terveydellä muuttamalla homeiseen asuntoon... Suuria muutoksia on siis luvassa jälleen heti vuoden alussa - muistakaa rukouksin!!!
Kaikesta huolesta ja mielen myllerryksestä huolimatta olemme saaneet olla kokemassa Taivaan Isän lohduttavaa läsnäoloa - Hän on kaiken tämän yläpuolella, ja on luvannut pitää meistä huolta. Uskomme, että kaikki kääntyy vielä hyväksi!
Haluamme toivottaa teille jokaiselle Siunattua Vapahtajamme Syntymäjuhlaa ja Kaikkea Hyvää alkavalle uudelle vuodelle!"
Tunnisteet:
evakossa,
HuaHin,
joulu,
sairastelua,
tulvat 2011
20.11.11
Kolme viikkoa
Tänään sunnuntaina tuli kolme viikkoa siitä, kun lähdimme kotoa tulvia pakoon. Paikkaa on tuon ajan sisällä vaihdettu 4 kertaa. Viikko sitten tulimme HuaHiniin tapaamaan uuraislaisia ystäviä, jotka olivat täällä matkalla, ja niin tilanteet muuttuivat, että jäimme tänne. Tapasimme Fidan Kaakkois-Aasian aluepäällikköä täällä, sekä juttelimme kotiseurakuntaamme Suomeen tietokoneen välityksellä. Tulimme siihen tulokseen, että tässä vaiheessa ei ole enää järkeä lähteä muuttamaan majaa montaa kertaa, vaan olisi tärkeää koko perheen hyvinvoinnin kannalta löytää paikka, jossa voisimme olla siihen saakka, kunnes koti on jälleen asuttavassa kunnossa.
Vuokraisimme siis asunnon täältä, n 8km päästä HuaHinin keskustasta.
Lasten opettaja tuli tänne myös, joten Sagalla ja Danilla jatkuu koulu täällä joululoman alkuun saakka.
Tuomon kotireissun jälkeen vesi nousi vielä n. 30cm, eli todennäkoisesti on meilläkin mennyt sisälle. Kuluneen viikon aikana vesi on kääntynyt laskuun, Raamattukoululla on vesi laskenut nyt muutaman sentin vuorokausivauhtia. Vettä oli metrin verran, joten vielä menee useampi viikko, ennen kuin tiet ja pihat ovat kuivia. Sitten alkaa siivoustyöt.. Vesi kuulemma haisee todella pahalle, kun se ei juurikaan liiku, ja hyttysiä on paljon. Pelkona on, että taudit alkavat levitä. Pysyttelemme siis lasten kanssa pois alueelta niin kauan, että on taas turvallista palata.
Kirsin toive joulusta omassa kodissa ei taida toteutua, vaan valmistaudumme henkisesti viettämään joulun täällä Hua Hinissa.
joulupostia ei kannata meidän Bangkokin osoitteeseen lähettää. Olemme yrittäneet löytää täältä väliaikaista osoitetta, mutta vielä ei ole löytynyt ratkaisua. Jos jotain ilmaantuu, niin ilmoittelemme siitä täällä blogissa.
Vuokraisimme siis asunnon täältä, n 8km päästä HuaHinin keskustasta.
Lasten opettaja tuli tänne myös, joten Sagalla ja Danilla jatkuu koulu täällä joululoman alkuun saakka.
Tuomon kotireissun jälkeen vesi nousi vielä n. 30cm, eli todennäkoisesti on meilläkin mennyt sisälle. Kuluneen viikon aikana vesi on kääntynyt laskuun, Raamattukoululla on vesi laskenut nyt muutaman sentin vuorokausivauhtia. Vettä oli metrin verran, joten vielä menee useampi viikko, ennen kuin tiet ja pihat ovat kuivia. Sitten alkaa siivoustyöt.. Vesi kuulemma haisee todella pahalle, kun se ei juurikaan liiku, ja hyttysiä on paljon. Pelkona on, että taudit alkavat levitä. Pysyttelemme siis lasten kanssa pois alueelta niin kauan, että on taas turvallista palata.
Kirsin toive joulusta omassa kodissa ei taida toteutua, vaan valmistaudumme henkisesti viettämään joulun täällä Hua Hinissa.
joulupostia ei kannata meidän Bangkokin osoitteeseen lähettää. Olemme yrittäneet löytää täältä väliaikaista osoitetta, mutta vielä ei ole löytynyt ratkaisua. Jos jotain ilmaantuu, niin ilmoittelemme siitä täällä blogissa.
3.11.11
Retki tulviville kotikonnuille...
Aamulla lähdin keskustasta viemään lapsia kouluun opettajien evakkopaikalle ajatuksella, että jatkan siitä matkaa alueelle jossa asuntomme on. Sauli lähti kaveriksi. Alun perin ajatus oli, että olisimme mahdollisesti päässeet autolla lähemmäs suomikoulua ja meidän asuntoa. Jo taksissa istuessa tuli tieto, että alueelle ei ole enää mahdollista mennä edes maastoautolla. Jatkoimme kuitenkin matkaa, mutta se tyssäsi usean kilometrin päähän paikasta, johon olimme menossa. Meille menevä iso tie, Phetkasem, oli jo veden alla ja meitä lähinnä oleva The Mall Bangkhae alkoi olla veden ympäröimänä. Taksi jätti meidät Mallin kohdalle.
Taksi jätti moottoritien pientareelle, josta matka jatkui kävellen piennarta |
Tässä jo varpaat kastui |
Katchoonin seurakunnan portailta |
Jatkoimme matkaa nilkansyvyisessä vedessä reilun kilometrin eräälle seurakunnalle, ja mietimme mitä tehdä. Jatkoimme matkaa vielä kävellen kilometrin verran kadulle, jota pitkin normaalisti ajamme autolla. Siellä vettä oli niin paljon, ettei kävellen ollut mielekästä jatkaa. Seisoimme risteyksessä miettien pitäisikö lähteä pois. Soitin naapurille, joka vielä oli kotona. Hän sanoi, että vielä 10cm ja vesi nousee meidän kotiin sisälle.
Tuonne pitäisi päästä, mutta vettä on ja paljon.. |
Tässä lastataan hiekkasäkkejä styroksin päälle |
Vettä pitkin saapui mitä erilaisempia kuljetuksia, joilla ihmiset tulivat kodeistaan. Toiset tulivat hakemaan täydennyksiä varastoon, toiset olivat lähdössä evakkoon.
Hiekkasäkit lähtivät matkaan |
Sitten paikalle ajoi lava-auto, jolla oli kyydissä
peltisiä veneitä. Siitä kysyttiin hintaa ja se oli kohtuullinen, joten
hetken mielijohteesta (ensin tietysti vaimolta lupa) veneen omistajaksi.
Kiireessä ei tullut ostettua toista melaa, joten yhdellä melalla
mentiin hiljalleen. Ihmetys oli monella thailaisella suuri, kun näkivät
kaksi ulkomaalaista veneilemässä tulvan keskellä. Kymmeniä kertoja
selitimme matkalla mihin olimme menossa. Melominen oli melko työlästä ja
samalla mielessä painoi ajatus siitä, mitä löytäisimme
suomalaiskoululta ja meidän kotoa.
Vihdoin pääsimme suomalaiskoulun ja raamattukoulun kadulle. Vettä oli tiellä ehkä noin 70-80 cm. Suomalaiskoulun tilanne oli melko järkyttävä. Pihalla kellui palloja ja pakastin…… Pakastimet ovat olleet ulkona koulun takana, mutta yksi ainakin oli lähtenyt katselemaan maisemia. Vettä oli ehkä noin 20cm ikkunoiden alapuolelle. Sauli kiipesi muuria myöden suoraan toiseen kerrokseen tarkastamaan kuinka koirat voivat. Minä vaihdoin sillä aikaa kuulumisia raamattukoululla olevien kanssa.
Raamattukoulun portilta |
Kahden puun välissä näkyy betoninen pöytä, jonka ääressä kokouksen jälkeen istutaan... |
Suomikoulu... |
Pakastin oli lähtenyt omille teilleen... |
Matkalla meidän kylään, taustalla häämöttää kylän portti |
Portille |
Kylä on hiljainen.. tässä meidän kotikatu |
Lähestytään meidän porttia, takana noin 4,5 km soutamista.. |
Tältä näyttää piha... |
Vene parkissa portailla |
Tankkasimme juotavaa ja aloimme nostella vielä alakertaan jääneitä isompia tavaroita, kuten kirjahyllyjä, uuni jne. Isompi jääkaappi alakerrasta tyhjennettiin aiemmin yläkertaan siirrettyihin pakastimeen ja jääkaappiin. Jääkaappi laitettiin muovipussiin ja periaatteessa alakertaan ei jäänyt mitään mikä voisi mennä pilalle. Pakkasin vielä mukaan joitakin tärkeitä tavaroita ja suljimme oven. Vedellä on vielä varaa nousta noin 10cm ja sitten on lattian tasalla. Mikäli näin käy, vesi luultavasti imeytyy kaikista mahdollisista paikoista sisälle eli paljon ei ole tehtävissä.
Sohvat nostettu tuolien päälle |
Pianokaappi täynnä kirjoja.. |
iso jääkaappi pussin sisään ja hella yläkertaan.. |
Talon sivustaa... |
Vettä portilla yli polveen.. |
Kotikatu. Tässä lapset pyöräili vielä sunnuntai-iltana |
Kadun päässä näkyy kelluva auto.. |
Tämän kuorma-auton perään lähdettiin meidän kylän portilta |
10 kk ikäinen pikkuinen oli päässyt venekyytiin |
Pastori Katchoon oli lähdössä hakemaan lisää riisiä ja vei meidät samalla kohti kaupunkia. Isolla tiellä vesi oli edelleen noussut ja liikennettä ohjattiin hieman sekasortoisesti moottoriteitä väärään suuntaan. Vihdoin oltiin kuitenkin kuivilla ja äkkiä taksilla perheen luokse.
2.11.11
Evakossa
Kanavan yläpäässä vesi alkoi sunnuntaina tulla yli äyräiden... |
Tältä näytti meidän kulmilla sunnuntaina päivällä, vettä alkoi tulla viemäreistä vähän kadulle |
Pesukone pussiin |
Painavat kaapit tiilien päälle ilmaan.. |
Kun lähdimme ajamaan raamattukoululle, oli jo ensimmäisessä liikenneympyrässä vettä niin paljon, että meidän autolla siitä ei olisi enää päässyt! Meidän kylässä ei kuitenkaan ollut vielä yhtään vettä.
Ajoimme keskustaan ja olimme yhden yön hotellissa, ja siitä sitten siirryimme lähettitovereidemme Monosten kotiin maanantaina. Monoset itse ovat tämän viikon poissa. Tälle alueelle ei ihan heti pitäisi vettä tulla, ja olemme kolmannessa kerroksessa, joten siltä osin turvassa. Lasten opettaja miehensä kanssa on evakossa myös täällä keskustassa, joten koulu jatkuu suht normaalisti - joka toinen päivä heidän asunnossaan, joka toinen päivä täällä. Myös raamattukoululla englantia opettava englantilais-kroatialainen Rebekah on näillä kulmilla evakossa, ja näemme häntä päivittäin.
Tuomo soitteli väliaikatietoja naapurilta, joka jäi vielä kotiinsa. Hän kertoi jo maanantaina, että vesi on noussut kyläämme, ja että vettä on myös meillä pihassa. Tiistaina kuulimme uutisia ja näimme kuvia raamattukoulun kulmilta, että vettä on siellä jo reilusti, ja naapurikin sanoi, että vesi lähestyy ovea, joten tumppi päätti lähteä katsastamaan tilannetta niillä kulmilla. Siitä lisää seuraavassa tarinassa..
30.10.11
Kuvia tästä meidän nurkilta
Tulva Bangkok 2011 |
28.10.11
เพลง น้ำใจไทย
" tulvii kuinka paljon tahansa,
sitä enemmän autamme toisiamme
me thailaiset emme koskaan hylkää toisiamme
selviämme tästä kriisistä yhdessä"
Tulvatilanne
Kuva: Bangkok Post
Tämä viikonloppu on jälleen kerran ennustettu tulvan kannalta vaikeimmaksi. Hallitus julisti vapaaksi 27.-31.10 ja on kehottanut mahdollisimman monia poistumaan Bangkokista. Merivesi on tänä aikana korkeimmillaan ja pohjoisesta tulevat tulvavedet ovat saapuneet Bangkokiin. On arveltu, että maanantain jälkeen veden pumppaaminen mereen nopeutuu, kun merivesi jälleen laskee.
Kuva: Abc News
Tänään vesi meitä lähellä olevassa isommassa kanavassa on noussut hiljalleen. Kanavan yläpäässä oleva sulku ilmeisesti vuotaa tai vettä valuu jostain ohi, sillä vesi tulvii kaduille. Käytännössä tilanne ei meillä kotona ole muuttunut, mutta on selvää, että nyt vesi on todella saapunut. Meidän läheisimmät kanavat nousevat hiljalleen, mutta vesi saa nousta vielä kymmeniä senttejä ennenkuin meidän kylälle on mitään uhkaa. Käytännössä veden pitää nousta reilusti yli metri nykyisestä, että meidän talo on vaarassa. Vaikeaksi tilanteen tekee se, että ei ole varmuutta milloin tiet ovat veden alla, ja poistuminen on mahdotonta. Olemme yhdessä opettajien kanssa tehneet evakuointisuunnitelman, jonka mukaan lähdemme kun vesi alkaa nousta viemäreistä, joten tilannetta seurataan.
Kuva: thaivisual.com
Olemme seuranneet tilannetta uutisista jo kolme viikkoa. Tällä hetkellä televisiossa on meneillään mielenkiintoinen keskusteluohjelma, jossa haastattelussa on islamin, kristinuskon ja buddhalaisuuden edustajat. Jokaisella on mahdollisuus puhua siitä kuinka ihmiset voivat lohduttaa itseään tänä vaikeana aikana. Evankeliumi tuli hienosti esille suorassa lähetyksessä.....
27.10.11
Tulvavaroituksia ja haisevaa hanavettä
Eilen keskiviikkona tulvat Bangkokissa jatkoivat leviämistään. Don Muangin lentokentän edessä kulkevalla tiellä oli jo 80 cm vettä, ja monia muitakin teitä tai katuja Bangkokissa jouduttiin sulkemaan veden nousun vuoksi. Suuret viikonloppumarkkinat (Chatuchak) kuuluu tulvariskialueelle, joten ilmoitettiin, että ensi viikonloppuna markkinat ovat suljettuna.
Myös tällä alueella eilen jälleen levitettiin paniikkia ihan urakalla, kun autot kuulutuslaitteineen kiersivät kylissä ja varoittivat nopeasta vedennoususta. Me olemme nyt seurailleet netistä kanavien vesitilannetta näillä kulmilla, ja tuo reaaliajassa päivittyvän sivun mukaan meitä lähimpänä kulkevassa suuressa Thawiwatthana- kanaalissa on vesi noussut maanantain 1,15 metristä tämänhetkiseen 1,5 metriin, joten tässä meidän talon vierestä kulkevassa kanaalissa vedennousu ei käytännössä juurikaan näy, varaa on vielä hurjasti. Silti pelko elää ihmisten mielissä koko ajan, ja ihmiset varustautuvat pahimpaan.
Ovien ja porttien eteen on muurattu tulvaesteitä, ja kasattu hiekkasäkkejä, ja uusin keksintö on suuri muovipussi, jonne voi ajaa auton turvaan vedeltä! Tuomo oli eilen illalla auttamassa naapuria auton pussiin laitossa.. :) Kaikkea sitä ihmiset keksii! Mutta kieltämättä hyvä idea :)
Eräs käytännön elämää hankaloittava asia on se, että eilisestä lähtien hanasta tuleva vesi on ollut ruskeaa ja todella pahalle haisevaa. Tiskaaminen ja peseytyminen tuossa vedessä ei enää ole kovin mukavaa. Keittiössä oleva pieni vedensuodatin menee jatkuvasti tukkoon, vesi on niin likaista. :( Toisaalta taas pullovettä ei tahdo löytyä enää mistään..
Eilen kävimme kaupassa, ja se oli aivan tupaten täynnä ihmisiä, jotka keräsivät kärryihin ja koreihin tavaraa minkä ehtivät.. Hyllyt olivat osin tyhjänä, vaikka koko ajan uutta tavaraa ostoskeskuksen kauppaan tulikin. Leipää emme saaneet esim enää mistään, kananmunat olivat loppu, maitohyllyssä muutama purkki maitoa. Harmi, kun oma uunikin on rikki, ei onnistu leipominenkaan..
Monet Seven Eleven - ketjun liikkeet ovat hyllyt tyhjänä tavaroista. Osa keskusvarastoista on veden alla, osa poikki olevien teiden takana.
Eilen tiet HuaHiniin ja Pattayalle päin ruuhkautuivat myös, sillä bangkokilaiset lähtivät suurin joukoin karkuun tulvia. Hallituksen julistama viiden päivän vapaa (ylimääräiset vapaapäivät to ja pe sekä ma) mahdollisti ihmisten matkaamisen alueille, joilla ei tulvi.
Vaikka meillä ei olekaan mitään hätää, alamme huomata tämän odotuksen ja epätietoisuuden vievän voimia. Unet ovat katkonaisia, kun tulvat tulevat uniinkin. Lapsille harmittavin tulvan mukanaan tuoma pettymys on ollut se, että marraskuun alkupuolen kummiseminaari Bangkokissa on peruttu, joten heidän ystävänsä naapurimaasta eivät tulekaan tänne. Se on ollut iso harmi! Lapsilla koulu on vielä toistaiseksi jatkunut ihan normaalisti. Tilannetta katsotaan päivä kerrallaan.
Tässä tämänpäiväistä päivitystä meidän kulmilta.
Myös tällä alueella eilen jälleen levitettiin paniikkia ihan urakalla, kun autot kuulutuslaitteineen kiersivät kylissä ja varoittivat nopeasta vedennoususta. Me olemme nyt seurailleet netistä kanavien vesitilannetta näillä kulmilla, ja tuo reaaliajassa päivittyvän sivun mukaan meitä lähimpänä kulkevassa suuressa Thawiwatthana- kanaalissa on vesi noussut maanantain 1,15 metristä tämänhetkiseen 1,5 metriin, joten tässä meidän talon vierestä kulkevassa kanaalissa vedennousu ei käytännössä juurikaan näy, varaa on vielä hurjasti. Silti pelko elää ihmisten mielissä koko ajan, ja ihmiset varustautuvat pahimpaan.
Tässä eräs meidän kylässämme oleva talo näyttää esimerkkiä muille, kuinka korkea muuri kannattaa tehdä.. |
Ovien ja porttien eteen on muurattu tulvaesteitä, ja kasattu hiekkasäkkejä, ja uusin keksintö on suuri muovipussi, jonne voi ajaa auton turvaan vedeltä! Tuomo oli eilen illalla auttamassa naapuria auton pussiin laitossa.. :) Kaikkea sitä ihmiset keksii! Mutta kieltämättä hyvä idea :)
Eräs käytännön elämää hankaloittava asia on se, että eilisestä lähtien hanasta tuleva vesi on ollut ruskeaa ja todella pahalle haisevaa. Tiskaaminen ja peseytyminen tuossa vedessä ei enää ole kovin mukavaa. Keittiössä oleva pieni vedensuodatin menee jatkuvasti tukkoon, vesi on niin likaista. :( Toisaalta taas pullovettä ei tahdo löytyä enää mistään..
Eilen kävimme kaupassa, ja se oli aivan tupaten täynnä ihmisiä, jotka keräsivät kärryihin ja koreihin tavaraa minkä ehtivät.. Hyllyt olivat osin tyhjänä, vaikka koko ajan uutta tavaraa ostoskeskuksen kauppaan tulikin. Leipää emme saaneet esim enää mistään, kananmunat olivat loppu, maitohyllyssä muutama purkki maitoa. Harmi, kun oma uunikin on rikki, ei onnistu leipominenkaan..
Monet Seven Eleven - ketjun liikkeet ovat hyllyt tyhjänä tavaroista. Osa keskusvarastoista on veden alla, osa poikki olevien teiden takana.
Eilen tiet HuaHiniin ja Pattayalle päin ruuhkautuivat myös, sillä bangkokilaiset lähtivät suurin joukoin karkuun tulvia. Hallituksen julistama viiden päivän vapaa (ylimääräiset vapaapäivät to ja pe sekä ma) mahdollisti ihmisten matkaamisen alueille, joilla ei tulvi.
Vaikka meillä ei olekaan mitään hätää, alamme huomata tämän odotuksen ja epätietoisuuden vievän voimia. Unet ovat katkonaisia, kun tulvat tulevat uniinkin. Lapsille harmittavin tulvan mukanaan tuoma pettymys on ollut se, että marraskuun alkupuolen kummiseminaari Bangkokissa on peruttu, joten heidän ystävänsä naapurimaasta eivät tulekaan tänne. Se on ollut iso harmi! Lapsilla koulu on vielä toistaiseksi jatkunut ihan normaalisti. Tilannetta katsotaan päivä kerrallaan.
Tässä tämänpäiväistä päivitystä meidän kulmilta.
25.10.11
Viisumeita ja vettä
Tulimme juuri ulkomaalaisvirastosta, ja iloksemme voimme kertoa, että vihdoin koko perheellä on vuoden viisumit!! :)
Päivä oli tosin aika raskas. Lähdimme kotoa ajamaan klo 7.30 ja olimme perillä n. klo 9. Siinä sitten odoteltiin ja jonotettiin, että passeihin lyötiin leimoja. Kaikki sujui jouhevasti, ja pari tuntia myöhemmin meillä koko poppoolla oli passeissa uudet leimat 25.10.2012 asti!
Kaikkien Thaimaassa asuvien ulkomaalaisten pitää ilmottautua viranomaisille 90 päivän välein, jollei välillä poistu maasta. Nyt me muut saimme tuon 90pv:n ilmottautumisleiman samalla - paitsi Tuomo... Hän joutui mennä saman suuren salin toiselle luukulle jonottamaan - jota sitten kestikin--- edessä kun oli 164 ihmistä jonottamassa. Ehdimme käydä syömässä ja kävelemässä ympäri suurta rakennusta moneenkin kertaan, ennenkuin vihdoin klo 15 maissa Tuomon vuoro tuli, ja hän sai vielä tuon yhden leiman passinsa välissä olevaan paperiin. Kotona olimme viideltä.
Ihmeesti lapset jaksoivat olla reippaana!
Tulvatilanne täällä Bangkokissa leviää. Bangkokin entinen kansainvälinen lentokenttä Don Muang, miltä nykyään lennetään vain sisämaan lentoja, jouduttiin sulkemaan tänään, kun vesi meni kiitoradoille ja rakennukseen.
Myös täällä meidän puolella kaupunkia ihmiset odottavat jännittyneenä. Löysin tämänpäiväisen kartan, jonne laitoin nuolen meidän kotimme kohdalle. Siniset alueet ovat siis pohjoisesta virtaavia tulvavesiä.. Selostuksessa kuvassa numero 2 edustaa tätä kaupungin länsipuolta, ja siinä sanotaan, että Nonthaburista tulevat vedet odotetaan saapuvan tänne Thonburin kulmille loppuviikosta. Vihreällä kuvassa näkyvä viiva on junanrata, jonka vallien odotetaan hidastavan ylhäältä päin tulevia vesiä - ja ohjaavan niitä joko länteen Tha Chiin - jokeen tai itään Chao Phraya- pääjokeen. Välissä menee suuri Thawi Watthana - kanava, jonka haara kulkee talomme vierestä (noin 10 metriä meiltä, kylläkin muurin takana..) Alapuolella kulkee Phasi Charoen - kanava, joka tulee lähelle tätä isoa Setthakitin aluetta, jossa myös suomikoulu ja raamattukoulu sijaitsevat. Välissä on suuri Phetkasem- tie, mutta myös tuolta puolelta pelätään veden valuvan alempana olevaan Setthakitin alueeseen...
Ihmiset näillä alueilla tuntuvat olevan todella peloissaan, ja tulvaesteitä talojen ja kauppojen edessä korotetaan joka päivä. Seuraava "jännityksen paikka" on loppuviikko, kun la-ma merivesi on jälleen korkealla, joten veden virtaus mereen hidastuu, ja samalla pohjoisen suunnasta virtaavia vesiä tulee vauhdilla alaspäin. Hallitus ilmoitti tänään, että torstaista maanantaihin on ylimääräiset vapaapäivät, jotta ihmiset voivat varautua tulviin, viedä autoja turvaan ja muuttaa mahdollisesti itsekin karkuun tulvia esim. sukulaisten luo muihin (tulvimattomiin) lääneihin.
Päivä oli tosin aika raskas. Lähdimme kotoa ajamaan klo 7.30 ja olimme perillä n. klo 9. Siinä sitten odoteltiin ja jonotettiin, että passeihin lyötiin leimoja. Kaikki sujui jouhevasti, ja pari tuntia myöhemmin meillä koko poppoolla oli passeissa uudet leimat 25.10.2012 asti!
Kaikkien Thaimaassa asuvien ulkomaalaisten pitää ilmottautua viranomaisille 90 päivän välein, jollei välillä poistu maasta. Nyt me muut saimme tuon 90pv:n ilmottautumisleiman samalla - paitsi Tuomo... Hän joutui mennä saman suuren salin toiselle luukulle jonottamaan - jota sitten kestikin--- edessä kun oli 164 ihmistä jonottamassa. Ehdimme käydä syömässä ja kävelemässä ympäri suurta rakennusta moneenkin kertaan, ennenkuin vihdoin klo 15 maissa Tuomon vuoro tuli, ja hän sai vielä tuon yhden leiman passinsa välissä olevaan paperiin. Kotona olimme viideltä.
Ihmeesti lapset jaksoivat olla reippaana!
Tulvatilanne täällä Bangkokissa leviää. Bangkokin entinen kansainvälinen lentokenttä Don Muang, miltä nykyään lennetään vain sisämaan lentoja, jouduttiin sulkemaan tänään, kun vesi meni kiitoradoille ja rakennukseen.
Myös täällä meidän puolella kaupunkia ihmiset odottavat jännittyneenä. Löysin tämänpäiväisen kartan, jonne laitoin nuolen meidän kotimme kohdalle. Siniset alueet ovat siis pohjoisesta virtaavia tulvavesiä.. Selostuksessa kuvassa numero 2 edustaa tätä kaupungin länsipuolta, ja siinä sanotaan, että Nonthaburista tulevat vedet odotetaan saapuvan tänne Thonburin kulmille loppuviikosta. Vihreällä kuvassa näkyvä viiva on junanrata, jonka vallien odotetaan hidastavan ylhäältä päin tulevia vesiä - ja ohjaavan niitä joko länteen Tha Chiin - jokeen tai itään Chao Phraya- pääjokeen. Välissä menee suuri Thawi Watthana - kanava, jonka haara kulkee talomme vierestä (noin 10 metriä meiltä, kylläkin muurin takana..) Alapuolella kulkee Phasi Charoen - kanava, joka tulee lähelle tätä isoa Setthakitin aluetta, jossa myös suomikoulu ja raamattukoulu sijaitsevat. Välissä on suuri Phetkasem- tie, mutta myös tuolta puolelta pelätään veden valuvan alempana olevaan Setthakitin alueeseen...
Ihmiset näillä alueilla tuntuvat olevan todella peloissaan, ja tulvaesteitä talojen ja kauppojen edessä korotetaan joka päivä. Seuraava "jännityksen paikka" on loppuviikko, kun la-ma merivesi on jälleen korkealla, joten veden virtaus mereen hidastuu, ja samalla pohjoisen suunnasta virtaavia vesiä tulee vauhdilla alaspäin. Hallitus ilmoitti tänään, että torstaista maanantaihin on ylimääräiset vapaapäivät, jotta ihmiset voivat varautua tulviin, viedä autoja turvaan ja muuttaa mahdollisesti itsekin karkuun tulvia esim. sukulaisten luo muihin (tulvimattomiin) lääneihin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)