viikon touhuja

Viime viikon Tumppi oli Bangkokissa, ja Kirsi lasten kanssa kotona. Tosiasiassa kotona käytiin vaan kääntymässä, touhua riitti kirkolla joka päivälle. Nyt olemme tehneet kivikoruja myyntiin (niitä jo Pirjon mukana menikin Suomeen keväällä), ja niitä suunnitellessa ja tehdessä saa hyvin aikaa kulumaan. Toisena touhuna on ollut "leivontakurssi". Phat on innostunut opettelemaan leipomista, joten sitten on harjoiteltu. Aloitettiin mahdollisimman helpoista (tekotavaltaan ja raaka-aineiltaan), katsotaan sitten minne asti päästään! Nyt on tehty muffineja sekä kaurakeksejä - jotka olivat suuri hitti myös meillä kotona. Saga harjoitteli Phatin kanssa samaan aikaan, kumpikin teki oman taikinan, ja sitten maisteltiin kilpaa, kumman keksit on parempia! Kumpikin onnistuivat hienosti, ja keksit ovat jo aikaa sitten kadonneet parempiin suihin.

Pe-la -välisenä yönä puoli kolmen aikaan Tumppi tuli yöbussilla takaisin Bangkokista. Lauantaina sitten Kid's Clubiin, jossa odottikin mukava yllätys: Paikalla oli 31 lasta! Rukoilemme, että saisimme Phatille kaverin opetukseen, että saisimme jakaa ryhmän kahtia - ikäjakauma kun on 5-12 vuotta, ja nyt ollaan yhdessä ryhmässä. 

Sunnuntaina oli Tumpin saarnavuoro, joten hän lähti kirkolle jo aamuyhdeksältä. Siellä kaikki olivat jo paikalla rukoilemassa, myös uusi nainen, joka oli viime sunnuntaina ensimmäistä kertaa! Muistakaa tuota naista rukouksin, Jumala kutsuu häntä.. 

Kokous oli todella hyvä, koimme Pyhän Hengen olevan läsnä voimakkaalla tavalla. Alkuun rukoiltiin ja ylistettiin. Sitten eräs Kääew:n ystävä Buriramista todisti. Hän kertoi, kuinka hän ja hänen perhekuntansa olivat tulleet uskoon, ja mitä Jumala oli heidän elämässään tehnyt. Yksi naisen siskoista oli parantunut syövästä, kun hänen puolestaan rukoiltiin. Lääkärit eivät olleet antaneet naiselle mitään toivoa, mutta Jumala kosketti!! Samoin toinen sisko, joka oli vankilassa huumeiden myynnistä, tuli uskoon ja sai todistaa myös vankilassa muille. Viiden vuoden tuomiosta hän joutui kärsimään vain 2 vuotta - myös vankilan sisäpuolella huomattiin hänen elämänsä muutos. Tämä todistuspuheenvuoro oli todella innostava ja rohkaiseva, Jumala toimii voimallisesti tänäkin päivänä! 

Tumppi puhui Jumalan mielen mukaisesta rukouksesta. Minä olin nähnyt hänen muistiinpanonsa, jotka olivat kokonaan suomeksi, ja kuuntelin jälleen ihmeissäni, miten hienosti hän pystyi puhumaan.. Asia tuli selväksi, ja ihmiset elivät saarnan mukana. Katsoin jossain vaiheessa tuota uutta naista, joka oli toista kertaa seurakunnassa. Hän oli siirtynyt istumaan penkkinsä reunalle, ja innostuneena kuunteli jokaista sanaa, eläytyen voimakkaasti saarnaan. Lopuksi vielä rukoilimme yhdessä, ja saimme Tumpin kanssa siunata jokaista paikallaolijaa erikseen. 

Tuo kokous oli viimeinen kerta, kun Kääew on keskuudessamme, hän on saanut vuoden viisumin HongKongiin, ja lähtee matkaa loppuviikosta. 

Tänään maanantaina vein Tumpin aamuseitsemältä Seijan luo Chompraan, josta he lähtivät yhdessä matkaan kohti Bangkokia. Siellä on lähettien rukous- ja keskustelupäivät. Eli toinen viikko peräkkäin, kun olemme täällä lasten kanssa keskenään.. Saa muistaa rukouksin! 

Huomenna tiistaina ajamme naisporukalla (hmmm... onhan meillä tietty Dani miehenä mukana) Suriniin ostamaan Kääew:lle  lentolippua ja ruokaostoksille BigC:hin. Phat menee läänin työntekijöiden kokoontumiseen Surinin kirkolle samaan aikaan. Sitten toivottavasti torstai-iltana saamme Tumpin takaisin kotiin.. Väsy meinaa kovasti painaa, mutta yritetään jaksaa, askel kerrallaan!

Ps.. Kerroin aiemmin rikkoutuneesta kamerastani.. Tumppi vei kameran huoltoon, jossa tutkittiin tilanne.. ja pahalta näyttää. Suljin on rikki ja jotain sähköosia pitäisi myös uusia.. Ilmeisesti tämä kosteus on tehnyt tehtävänsä ja syövyttänyt kameran sisuksia.. Kameraan pitäisi vaihtaa osia yli 2oo euron edestä, joten se taitaa kyllä jäädä tekemättä. Mielummin senkin rahan laittaa uuteen kameraan.. sitten joskus...Joten saa nähdä, milloin seuraavat kuvat ilmestyvät ruutuun! 

Saga 6v

Saga 6vee

Keskiviikkona 16.7. oli Sagan 6-vuotissyntymäpäivä. Suomi-vieraita ei tällä kertaa valitettavasti ollut, vaan päivä vietettiin kotona omalla perheellä. Koska täältä lähimaastoista on kunnon lahjan löytäminen hieman vaikeaa, joutui (vai sai?) Tumppi askarrella lahjan itse. Sagan nukkevauva sai siis vaaleanpunaisen sängyn.

Syntymäpäivän aamuna Saga sai toivomansa aamupalan sänkyyn sekä avattavaksi muutaman Suomesta tulleen paketin.

Toinen Sagan toivomus oli hevoskakku, joten äiti yritti parhaansa..
Kerman pursottaminen +32 asteen lämpötilassa on hieman haasteellista...

Virve-täti toteutti Sagan suuren haaveen lähettäessään Suomesta Mariposa-barbien.. Perhosbarbie onkin lennellyt ahkerasti!

Illalla sitten olimme kirkolla, jossa samalla vietimme tiimiläisemme Käew:n "läksiäisiä". Hän lähti kuukaudeksi HongKongiin tutkailemaan työtilannetta siellä, ja samalla miettimään, mitä haluaa jatkossa tehdä. Työtiimimme siis samalla kutistui, ja Phat asuu tulevan kuukauden yksin kirkolla. Rukoillaan johdatusta Käew:n elämään, että Jumala saisi näyttää hänelle selkeän suunnan, mihin haluaa hänen kulkevan.

Kynttilät sammuksiin!
Samana päivänä sattui olemaan myös Mää Mariwanin
(takimmaisena oikealla) syntymäpäivä.

Tänään lauantaina jatkoimme vielä juhlia Kid's Clubissa yhdessä lasten kanssa. Suomalainen suklaapiirakka maistui kaikille.

Joulutervehdyksemme

JOULURAUHAA!

Joulukuumme on sujunut varsin monenkirjavissa merkeissä. Tapahtumia on ollut paljon, useita paikkoja on nähty ja ajokilometrejäkin on auton mittariin kertynyt jo reilut 2500. Yllätyksenä vietämmekin joulun etelässä.

Niin kuin hyvin tiedätte, olimme joulukuun 1. päivä Bangkokissa kielikokeessa. Seuraavana päivänä, eli ensimmäisenä adventtisunnuntaina pääsimme mukaan Thaimaan suomalaisen ev.lut. kirkon Kauneimpien joululaulujen iltaan Bangkokissa, mikä oli oikein mukava kokemus! Kirkko oli koristeltu kynttilöin ja joulutähdin, laulut olivat ihania tuttuja suomalaisia joululauluja, ja päätteeksi saatiin vielä karjalanpiirakoita ja torttuja!


Lomalla ja työhön tutustumassa
Kielikokeen jälkeen suuntasimme auton nokan kohti Kambodzan rajaa Ko Chang - saarelle. Saari oli todella kaunis ja hotellimme rauhallisella paikalla. Siellä vietimme vajaan viikon rentoutuen ja pääosin vedessä polskien. Pienet vesipetomme viihtyivät altaassa, ja tuon viikon aikana Daniel oppi sukeltamaan lasien kanssa, ja Saga oppi uimaan! Sukeltaminen on Sagalta jo sujunutkin aiemmin.
Ko Changilta ajelimme kohti itää, Surinin lääniä. Tulevassa asemapaikassamme Rattanaburissa vietimme seuraavat kymmenen päivää Pirjo Metsälän kodissa, josta käsin tutustuimme niin Rattanaburin alueeseen, työmuotoihin, kuin tuleviin työtovereihimmekin.


Tiistaina 11.12. pääsimme osallistumaan “idän suomalaisten” joulujuhlaan läheisessä Chompran kaupungissa, jossa Seija Moilanen työskentelee. Seijan kotona suomalaisen jouluruokapöydän ääreen oli kokoontuneena meidän, Seijan ja Pirjon lisäksi lähetystyöharjoittelussa täällä pian vuoden ollut Niina Karhunen. Ja siinäpä se koko Surinin läänin lähettiporukka olikin. Ensi vuonna Pirjon lähtiessä meille jää naapuriksi ainoastaan Seija, joka asuu n. 30 km:n päässä meistä. Seuraavaksi lähimmät suomalaiset ovatkin sitten Laosin puolella... Ruuhkaa ei siis noilla alueilla ole!
Rattanaburissa ollessamme Saga sairasti pariin otteeseen jotain mahapöpöä oksenteluineen ja ripuleineen. Tämän vuoksi Kirsi joutui olemaan muutamana päivänä lasten kanssa kotona, Tuomon kiertäessä kylillä ja tutustuessa työhön. Mutta monenlaista ehdimme kuitenkin nähdä, mm. olla mukana Niinan englanninopetusta seuraamassa.

Lauantaina 15.12. olimme kaikki mukana Rattanaburin kirkolla, jossa kokoontui lasten kerho, Kid’s Club. Mukana taisi olla 23 innokasta lasta, mukana myös ensikertalaisia. Kirsi opetti lapsille uuden laulun kitaran säestyksellä, sekä auttoi Niinaa lasten leikittämisestä. Opetuksesta vastasi Phat, joka sai ihailtavasti lapset otteeseensa kertoen joulun merkityksestä ja maailman tärkeimmästä lahjasta, Jeesuksesta. Päivä oli mukava, ja lapset viihtyivät kirkolla useamman tunnin leikkien ja pelaten. Kid’s Clubista on muodostunut upea tapa tavoittaa kylän lapsia.

Sunnuntaina olimme mukana Chompran kirkolla kokouksessa, jossa oli paikalla pastoripariskunta Malesiasta. Siellä tapasimme alueen uskovia.Viimeisenä iltanamme idässä oli Surinin läänin työntekijöiden yhteinen jouluruokailu pienessä resortissa Chomprassa. Siellä tapasimme alueen seurakuntien työntekijät perheineen. Ilta oli oikein mukava, ja tuntuu hyvältä päästä mukaan tuohon työyhteyteen! Kirsi tuntee monia pastoreista ensimmäiseltä Thaimaan matkaltaan 15 vuotta sitten, jolloin Jumala kutsui tuolloin 14-vuotiaan nuoren työhönsä ja nimenomaan Thaimaahan. Nyt ikäänkuin ympyrä on sulkeutumassa, ja olemme itse menossa juuri noille samoille alueille työhön! Jumalan tiet ovat ihmeelliset!

Joulu
Pari viikkoa sitten Kirsi sai puhelun Phuketissa olevalta lähetystyöntekijältä. Heidän perheensä piti sairastapauksen vuoksi matkustaa muualle, ja hän pyysi pientä “tuurausta”. Suomalaisten turistien parissa työtätekevät Waarnat ovat järjestäneet joulun ajaksi monia musiikkitilaisuuksia Phuketin alueella ja nyt yllättäen musiikkivastaava ei olisikaan paikalla. Olemme olleet matkalla jo pitkään, mutta kuitenkin päädyimme siihen, että jatkamme matkaamme vielä idästä Bangkokin kautta Thaimaan eteläosiin. Kirsi on mukana joululaulutapahtumissa 22.12 ja 24.12. sekä tsunami-muistojuhlassa 26.12. Tuon ajan saamme asua lähettiperheen tyhjässä asunnossa seuranamme kaksi koiraa! Lapset saimme houkuteltua joulumuutoksiin, kun kerroimme, että talossa on kuulemma pieni koiravauva! Kotiin pohjoiseen palaamme ilmeisesti 27.12. jolloin parin viikon matkamme onkin venähtänyt kuukauden mittaiseksi.


Iloisia uutisiaElämä lähetyskentällä ei varmasti ole tylsää, sen olemme saaneet kokea. Tilanteet muuttuvat usein nopeasti, ja niiden mukaan on elettävä. Niin hyvin kuin olemmekin viihtyneet täällä Aasiassa, niin varsinkin näin joulun aikaan joululauluja kuunnellessa ajatukset usein karkailevat Suomeen, rakkaiden ja läheisten luokse. Idässä ollessamme opimme uuden joululaulun, jonka kertosäkeistössä laulettiin “Joulu on rakkauden aikaa.” Siinä kerrottiin kuinka Jumala antoi maailmalle suurimman ilouutisen: Jeesus syntyisi tallin seimeen.. Siinähän se, suurimman rakkauden osoitus: Antoi oman, ainoan poikansa, että me saisimme hänen kauttaan elää. Todellinen ilouutinen!

Näiden ajatusten myötä haluamme toivottaa teille kaikille
Siunattua joulua!
Nautitaan yhteisestä ajasta rakkaidemme seurassa,
osoitetaan välittämistä ystävillemme ja läheisillemme.
“คริสตมาสเป็นเวลาแห่่่่งความร้ก”
Joulu on rakkauden aikaa.

Haluamme myöskin kiittää teitä kaikkia jälleen rinnallakulkemisesta, rukouksin, ajatuksin, kirjein ja monin eri tavoin muistamisesta. Tukenne on meille todella tärkeää!



Terveisin Tuomo, Kirsi, Saga ja Daniel