Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rukouspäivät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rukouspäivät. Näytä kaikki tekstit

19.6.16

Kuulumisia

Tervehdys sadekauden keskeltä

Thaimaan kolmas ja kostein vuodenaika, puoli vuotta kestävä sadekausi on jälleen täällä. Vettä sataa ja myrskyää joka päivä, ja se myös mukavasti viilentää ilmaa.
Keväällä kuukausia kestänyt kulotus sai aikaan hurjan savusumun pohjois-Thaimaan ylle. Maanviljelijät kulottavat vuoria ja viljelysaloja sekä polttavat edellisestä viljelyskauden jäljiltä jäänyttä roskaa, josta savu kerääntyy paksuksi lautaksi. Ilma oli sakeanaan savusta, vuoret katosivat näkyvistä ja sai meidänkin perheessä allergioista ja astmasta kärsivät lapset ja Kirsin lukittautumaan sisätiloihin ja välttämään kaikkea liikkumista ulkona ilman maskeja.



 Lopulta saimme pari päivää kestävän saderintaman, joka sai savun talttumaan. Sitten seurasi lähes kahden kuukauden ajan kestänyt ennätyskuuma jakso. Huhtikuussa Thaimaassa mitattiin joka päivä yli +40 asteen keskilämpötiloja, yhtä kuumaa on viimeksi ollut 60 vuotta sitten. Joten pari viikkoa sitten alkaneet sateet toivat mukanaan mukavan viileä tuulahduksen! 



Sade on saanut ruohon ja puut jälleen vihertämään - ja monenlaiset ötökät liikenteeseen. Sammakot pomppivat ympäri pihaa - ja niiden perässä käärmeet. Samoin skorpioneja on löytynyt lähes joka päivä. Joku päivä sitten yksi iso skorpioni löytyi koiran juomakupista, miksi ja miten lie sinne päätynyt?! 



Raamattukoulu-kuulumisia 

Thailaisen kouluvuoden mukaisesti Indochina- raamattukoulu oli kesälomalla maalis-toukokuun. Nyt on kuitenkin taas tullut aika aloittaa uusi lukuvuosi.
Kesäkuun kuudentena alkoi Indochinan raamattukoulun alueella jälleen iloinen kuhina. 36 oppilasta pohjois-Thaimaasta ja ympäröivistä maista aloitti uuden lukuvuoden. Ensimmäisellä luokalla aloitti 19 oppilasta, toiselle vuodelle palasi ilahduttavat 11 oppilasta, ja kaikki 6 viime vuonna kakkosella opiskellutta halusivat palata vielä kolmannelle, syventävälle vuodelle. Kaksi ykkösluokalla ollutta oppilasta ei tullut takaisin siksi, että lähtivät yhdessä perustamaan uutta seurakuntaa. 



Raamattukoulun kesäloma-aika meni Tuomolta pääosin uuden opetusohjelman teossa. Vanhaa opetusohjelmaa on ”pidetty yllä” useampia vuosia vähän sen mukaan, mitä kukakin vieraileva opettaja on halunnut opettaa, ja aineiden järjestykset ja sisällöt ovat olleet vähän ”sinnepäin”.  Koska pastori Suraphongin näkynä on ollut nimenomaan, että tämä koulu voisi olla varustamassa ja valmistamassa ihmisiä evankeliointiin ja seurakuntien perustamiseen, oli Tuomon hyvä keskittää oppiaineet tukemaan tätä tavoitetta. Samalla kurssivaatimukset yhdenmukaistettiin ja oppimateriaaleja tarkas-tettiin. Tuomo nimettiin myös vastaamaan koulun akateemisesta puolesta Academic dean - nimikkeellä.



Tuomo tulee opettamaan useita eri aineita, pääosin ensimmäiselle luokalle. Kirsin opetukset tulevat keskittymään pääosin iltapäiviin, jolloin on ohjelmassa englantia, musiikkia ja muita käytännöllisiä aineita, kuten terveystietoa. Kirsi sai myös kampussairaanhoitajan tittelin. Ensimmäinen potilas tuli jo ennen koulupäivän alkua ensimmäisenä päivänä näytille. Kirsi tulee myös olemaan mukana ammattikoulutuspuolen tyttöjen hartauksissa ja opetuksissa. Työn-tekijöissä on tullut loman aikana joitakin muutoksia, joten jokainen hakee vielä hieman paikkaansa.

Uusien raamattukoulun oppilaiden joukossa on yksi thailainen nuori poika, joka yllätti kaikki. Hän saapui paikalle pää kaljuksi ajettuna. Hän kertoi tulleensa buddhalaisesta luostarista, olleensa siellä opiskelemassa buddhalaisuutta, eikä ole siis uskossa. Hänen tätinsä on kristitty ja töissä raamattukoululla ompeluopettajana, ja vieraillessaan tätinsä luona täällä hän oli tuntenut ihmeellisen rauhan sydämessään ja oli kysynyt, voisikohan hän päästä opiskelemaan, mistä kristinuskossa on kysymys. Hän on todella fiksu poika, ja kiinnostunut ja innostunut  oppimaan mahdollisimman paljon Raamatusta ja Jumalasta. Muistakaa häntä erityisesti rukouksin, että hän saisi kohdata elävän Jumalan !



Toukokuussa saimme Fidan Thaimaan lähetit tänne ChiangRaihin vieraaksemme rukouspäivien merkeissä. Oli todella mukava kokoontua yhteen upealla lähettiporukalla ja kantaa asioita yhdessä Isän kasvojen eteen.  Olemme iloisia ja kiitollisia lähettien välisestä yhteydestä!


Rukouspäivien aikaan pelattiin myös MM-jääkiekkoa, joten yöllä sitkeimmät kokoontuivat meidän olohuoneeseen katsomaan Suomen pelejä :)

Perhekuulumisia

Isona kiitosaiheena on se, että kaikkien kolmen lapsen koulu on sujunut hurjan hienosti! Vuosi on ollut kaikille rankka, mutta varsinkin lapsille koulun ja opiskelukielen vaihduttua ensimmäistä kertaa englanniksi. Upeasti ovat kaikki selvinneet! 



Lidia aloitti kansainvälisen kindergartenin (”esikoulun”) kakkosluokan tammikuussa täysin nollaenglannilla ja niin vaan tyttö sujuvasti nyt saa asiat hoitumaan kaikilla kolmella kielellään! Perjantaina oli viimeinen koulupäivä ja lasten koulu jäi kahden kuukauden mittaiselle kesälomalle. Kaikki kolme saivat hienot todistukset ja opettajien kiitokset ja kannustukset hienosta koulumenestyksestä. Daniel siirtyy syksyllä yläasteelle, Saga kahdeksannelle ja Lidia viimeiselle esikoululuokalle, K3:lle. 



Meillä on ollut välillä isokin ikävä Suomeen, ja ajatuksena ja toiveena oli viettää kesäloma kotimaassa, mutta valitettavasti emme saaneet matkalippurahoja kokoon. Kesä-heinäkuun vaihteessa pidämme pienen perheloman akkuja ladaten täällä Thaimaassa.  Koska asumme kampuksen välittömässä yhteydessä, on lomailu työpaikalla hieman haastavaa, joten pidempi loma jää ensi vuoteen.

Lidia on viime viikkoina sairastellut paljon, eikä oikein kunnon diagnoosia osannut lääkäritkään antaa, vaikka tutkimuksia tehtiinkin. Käytämme lomaillessamme Lidiaa tutulla lääkärillä Bangkokissa, toivottavasti saadaan allergialääkitys kuntoon ja infektiokierre vihdoin katkeamaan.  Muistakaa rukouksin, että varsinkin lapset säilyisivät terveinä!



17.5.12

Toukokuun Ystäväkirje


Helteiset terveiset täältä kuuman kauden keskeltä! Lämpötila on keikkunut +36-40 asteen tuntumassa jo useita viikkoja. Onneksemme viime viikolla olimme rukouspäivillä pohjoisessa, jonne sattui juuri samalla viikolla myrskyjä ja sateita, jotka pudottivat lämpötilan jopa alle +30 asteen! Oli todella virkistävä ja kaivattu tunne, kun tuulen puhaltaessa iho nousi välillä kananlihalle! Jännityksellä odotamme, kuinka taas selviämme Suomen kesästä :)

Edellisestä kirjeestämme on kulunut ihan liian pitkä aika - kiitos, että silti ette ole meitä unohtaneet! Kuumuuden ja väsymyksen keskellä olemme olleet kiitollisia jokaisesta esirukouksesta, sähköpostiviestistä ja terveisestä, mitä olemme saaneet.

Työkuulumisia
Niin kuin edellisessä kirjeessä kerroimme, on raamattukoulun tulevaisuus vielä aika lailla auki. Monenlaisia muutoksia on tulossa, eikä raamattukoulu aukea tänä vuonna perinteisellä tavalla. Helluntailiikkeen hallitus ja raamattukoulun henkilökunta ovat käyneet neuvotteluja jatkosta, ja suunnitelmia tulevaisuuden varalle on. Käytännössä prosessit usein kulkevat hitaasti, joten vielä ei ole kerrottavana juurikaan konkreettisia asioita.



Vanhat oppilaat, joiden opiskelu jäi tulvan tullessa kesken, olivat eilen raamattukoululla, jossa heidän kanssaan juteltiin jatkosta. Jokaiselle tehtiin henkilökohtainen oppimissuunnitelma jatkoa varten. Jotkut jatkavat opintojaan etäopiskeluna GU:n materiaaleilla. Jotkut siirtyvät toiseen helluntailaiseen raamattukouluun. Kukaan ei jää yksin, vaan heitä tuetaan jatkossakin. Tuomo jatkaa näiden oppilaiden mentorina niin kuin tähänkin asti.


Tuomo on vieraillut Bangkokin alueen seurakunnissa kevään aikana kertoen seurakunnissa tapahtuvasta raamattukoulutuksesta. Hän on rohkaissut pastoreita ottamaan käyttöön systemaattista raamatunopetusta pienryhmissä ja sunnuntai-aamun raamatunopetuksessa.  Muutamasta opintokeskuksesta on tullut oikein rohkaisevaa palautetta, ihmiset ovat innoissaan ja pastorit ovat nähneet tuloksia omissa seurakunnissaan. Kiitosaiheena mm. HuaHinissa oleva seurakunta, johon ”ajauduimme” tulvaevakon aikaan. Siellä raamatunopiskelumateriaali on otettu innolla vastaan ja uusia opiskelijoita tulee ryhmään.






Paperiasioita
Tilatessamme lentolippuja Suomeen huomasimme, että Sagan passista on etusivu repeytynyt lähes kokonaan irti. Joten uutta passia hakemaan keskustasta Suomen suurlähetystöstä. Uuden passin tulo kesti pari viikkoa, ja sitten lähdettiin thailaisten maahanmuuttoviranomaisten puheille vaihtamaan viisumia uuteen passiin. Samalla immigrationissa saimme hoidettua myös 90 päivän välein tehtävän ilmottautumisen sekä haettua re-entry - leimat, jotka oikeuttavat maastapoistumiseen ilman, että tämänhetkinen viisumi katkeutuu. Tuomo hoiti pääosin jonottamisen eri luukuille, joten lasten ei tarvinnut istua paikoillaan ihan koko aikaa. Noiden kolmen asian hoitamiseen kului virastossa noin 3,5 h ja siihen vielä päälle matkat 2,5 h. Lapset olivat myös koulussa tuona päivänä, joten tuli heillekin 11 tunnin mittainen työpäivä.


Immigrationin valtava sisäaula, jossa lapset saivat välillä päästellä höyryjä ja juosta Lidian perässä
Lasten koulun kevätjuhlaa vietettiin samalla, kun kokoonnuimme Bangkokin lähettiporukalla vappuna Monosille grillaamaan. Lapset lauloivat muutaman laulun, ja lopuksi yhdyttiin suvivirteen.  Lasten koulu on sujunut hienosti, upeita numeroita on kumpikin lapsi tuonut kokeista kotiin. Koulu loppuu tältä keväältä jo 18.5. ja sitten alkaa kauan odotettu kesäloma.


Saga ja Daniel laulamassa
Chiangmaissa
Toukokuun toisella viikolla oli lähettien rukouspäivät pohjoisessa, Chiangmaissa. Ajelimme tuon 700 km matkan jo paria päivää aikaisemmin. Matkaan kului suuntaansa noin 9 tuntia. Ihmeesti lapset jaksoivat istua... Tuomo yhdisti samaan reissuun myös käynnin MääRimin seurakunnassa, jonne häntä on pyydetty kertomaan  raamattukoulutusasioista.  Tuomo piti siellä saarnan sunnuntaina 6.5.

Taustalla tuttu Doi Suthep - vuori
 Rukouspäivät pidettiin HangDongissa, River-keskuksella. Päivät olivat virkistävät mielelle, vaikka tälläkään reissulla ei selvitty ilman sairastelua. Ensin Lidia oksensi yöllä, ja saman mahapöpön sai myös Tuomo. Epäilemme, että asialla oli huonosti pestyt hedelmät, eikä mikään tarttuva tauti, sillä ainoastaan Tuomo ja Lidia saivat oireita syötyään illalla viinirypäleitä. Lidia selvisi yhden yön taudilla, mutta Tuomolla menikin 3 päivää kuumeisen mahataudin kourissa.



Ehdimme kuitenkin tuon viikon aikana tavata useita pohjoisen ystäviämme, kielenopettajaamme perheineen, lastenhoitajaa ja hänen lapsiaan, sekä muita tärkeitä ihmisiä noilta kahdelta ensimmäiseltä vuodelta täällä Thai-maassa. Huomasimme monesti palaavamme ajatuksin ja puhein noihin aikoihin. Vaikka se rankkaa aikaa olikin, niin huomasimme, että aika on jo kullannut muistot, eikä hankalat asiat tulleet mieleen, vaan ainoastaan positiiviset!


Myös eläintarhassa ehdittiin onneksi käydä


Suomeen
Vaikka töitä riittääkin aivan kesäkuun alkuun saakka, niin olemme jo kääntäneet ajatuksiamme kohti kesälomaa ja Suomeen tuloa. Lennämme 4.6. Helsinkiin ja siitä sitten autolla Keski-Suomeen. Kesän aikana meitä voi tavata mm. juhannuskonferenssissa Keuruulla ja muutamassa tilaisuudessa Tikkakoskella. Voit seurata ilmoittelua sekä meidän blogistamme että seurakunnan nettisivuilta www.tikkakosken-helluntaisrk.net

3.5.12

Rukouspäivät

Huomenna suuntaamme todella pitkästä aikaa kohti pohjoista. Lähettien rukouspäivät järjestetään Chiang Maissa, jossa aikanaan opiskelimme kieltä. On mukava päästä tuttuihin maisemiin ja toivottavasti tapaamme vanhoja tuttuja matkalla. Lapset odottavat pääsyä ainakin tuttuun eläintarhaan. Matkaa yhteen suuntaan tulee noin 700km, joten saa nähdä kuinka reippaasti lapset taas jaksavat istua.

Pari viikkoa on mennyt edestakaisin palavereissa, eikä kaikki asiat ole suinkaan olleet kevyitä, joten on mukava hetkeksi päästä pois näistä ympyröistä. Toivottavasti saamme kaikin puolin virkistyä reissussa.

4.10.08

Rukouspäivät ja lähettifoorumi

Kuten Kirsi tuossa aiemmin kirjoittikin olen viime viikkoina reissannut Bangkokin ja Rattanaburin välillä. Tällä viikolla vuorossa olivat lähettien yhteiset rukouspäivät, joita vietettiin maanantaista keskiviikkoon hyvässä ilmapiirissä. Ensin vietimme hiljaista aikaa yhdessä 2 päivää ja keskiviikkona jaoimme yhteisiä rukousaiheita alueittan. Meitä oli paikalla 15-20 riippuen ajankohdasta ja päivästä. Viereisen Suomi-koulun opettajatkin onneksi pääsivät mukaan iltaisin.

Torstaina aloittelimme keskusteluja lähettien yhteisistä asioista. Erilaisten alustusten pohjalta pohdimme sekä omaa että lähetyksemme roolia Thaimaassa. Illat menivät erilaisissa keskusteluissa joko suoraan tai välillisesti työhön liittyen. Oli hyvä saada mielipiteitä muilta sellaisiin asioihin, joita Kirsin kanssa olemme itse pitkään pyöritelleet.

Perjantaina olisi vielä ollut tärkeää keskustelua turvaohjeistosta, mutta olin jo aiemmin sopinut Kirsin ja lasten kanssa, etten ole poissa koko viikkoa. Torstai-iltana Kirsi ja lapset tulivat hakemaan minua tunnin matkan päästä ja kotiin pääsimme noin klo 23. On mukava olla kotona...


-Tumppi-

17.10.06

Lokakuun ystäväkirje

Tervehdys Chiang Maista  17. lokakuuta 2006

Tänään meille tuli vuosi täyteen täällä uudessa kotimaassa. Viime päivinä ja viikkoina tätä kirjettä miettiessäni, olen palannut useasti ajatuksissani vuoden takaisiin tapahtumiin. Netissä oleva päiväkirja helpottaa muisteluissa: miltä tuntui pakata tavaroita, hyvästellä ystäviä ja matkata kohti uutta ja kovin erilaista elämää. Sen kyllä myönnän, että ei sitä Suomessa lähtöä tehdessä osannut lainkaan aavistaa, minkälainen ensimmäisestä vuodestamme tulisi!! Hyvä ehkä niin...

”Normaali elämä” – mitä se on?

Lähdimme matkaan 16.10.2005 jännittävien käänteiden kautta, kun jatkolentomme Kööpenhaminasta Bangkokiin olikin peruttu ja viimeminuuteilla meidät buukattiin Helsingissä Kiinan kautta menevään toisen lentoyhtiön koneeseen. Juostessamme lähtöterminaalissa odottavaan koneeseen mielessä kävi ajatus: jos jo menomatka on tällainen, niin mitähän mahtaa olla edessä! No, monenlaistahan sitä on ollut! Jokin viikko sitten eräänä iltana huokasin Tumpille nukkumaan mennessä, että muistatko vielä, millaista on normaali elämä.. Välillä tunnumme olevan siitä aika kaukana, kun vastaan tulee mitä ihmeellisempiä asioita, joihin pitäisi pystyä reagoimaan nopeasti. Totesimme yhdessä, että ehkä meidän ”normaali” elämämme on jatkossakin tällaista epänormaalia, täynnä tapahtumia ja hankaluuksia. Siihen on jo tottunut.

Ihmettelyä, sairastelua ja uuden oppimista

Vuotemme on täyttynyt opiskelusta ja kielen harjoittelemisesta, johon on kuulunut olennaisena osana kulttuuriin tutustuminen. Buddhalaisen kulttuurin kiemuroista olemme saaneet nähdä vain pienen pintaraapaisun, mutta kovasti se jo ihmetyttää. Viimeisin konkreettinen esimerkki oli, kun aloimme muuttoa suunnitella. Apulaisemme muutti jo ennen meitä uuteen asuntoonsa, ja muuttopäivän piti olla perjantai – mutta vuokraemäntä ei voinut antaa hänelle perjantaina avainta, koska tähtikarttoja tutkivat astrologit olivat sanoneet, että syyskuussa perjantaipäivä on huonon onnen päivä, mutta lauantai taasen hyvä päivä. Vuokraemäntä halusi hänen muuttavan lauantaina, että heidän vuokrasuhteensa tulisi olemaan hyvä ja kestäisi pitkään. Samoin ystävä ei halunnut lähteä auttamaan muutossa perjantaipäivänä, se tietäisi ongelmia. Ei auttanut, vaikka Phai sanoi olevansa kristitty ja ettei tuollaiset puheet hänen elämäänsä vaikuta. Asunnon ovi pysyi lukossa, ja  muutto tapahtui lauantaina. Ensi kuussa on sitten taas uudet ”hyvät ja huonot päivänsä”... Samoin jokin aika sitten joukko thailaisia katseli lapsiamme, ja ihastelivat sitä, että Daniel on äitinsä näköinen ja Saga isänsä. Se tietää heidän uskomuksiensa mukaan kummallekin lapselle elämässä hyvää onnea, koska tyttö on isän ja poika äidin näköinen...

Ensimmäinen vuosi on ollut kovaa sairastelua, josta olettekin kuulleet jo matkan varrella. Daniel on  sairastellut eniten ja ollut jo pariin otteeseen sairaalassakin hoidettavana. Koko kesän jatkunut keuhkoputkentulehduskierre johti siihen, että elokuussa siitä muodostui keuhkokuume ja sairaalareissu. Olimme jo todella väsyneitä jatkuvaan sairasteluun, joka tarkoitti kuumetta ja flunssaa viikoittain. Sagakin oli yleensä samoihin aikoihin sairaana kuin Daniel, mutta Saga selvisi joka kerta vain parin päivän flunssalla ja pienellä kuumeilulla. Tumppi myös on sairastellut aika paljon. Jotenkin kummasti perheen sairaanhoitaja on ainoa, joka on säästynyt taudeilta – ekan vuoden aikana vain yksi flunssa ja mahapöpö

Muuttoja kouluissa ja kotona

Mainitsinkin ohimennen, että olemme muuttamassa. Vuosi vuokrasopimuksessammekin alkaa lähestyä loppuaan, joten ajattelimme katsastaa talojen hintahaarukan – tässä talossa kun on hinta ollut meille hieman korkea. Kierrellessämme kyliä ja etsiessämme asuntoja näytti alkuun siltä, että halvempaa emme löydä mistään, ja tällä nyt maksamallamme kuukausihinnalla sai vain pienempiä asuntoja, mitä meillä jo on. Sitten mutkan kautta saimme tietoomme eräästä parin kilometrin päässä olevasta talosta, jonka saimme huomattavasti halvemmalla kuin muut lähialueen talot. Talossa ei ole pihaa, mutta vastapäätä on pieni puisto. Kävimme katsomassa, ja pidimme talosta heti. Samoin omistajat vaikuttivat todella mukavilta. Kun he vielä lupasivat tehdä remontin talossa ja ostaa huonekaluja samaan hintaan, koimme sen olevan Jumalan meille tarkoittama talo.

Kiitosaiheena on myös se, että löysimme lapsille uuden esikoulun/päiväkodin samalta kylältä uuden kotimme kanssa! Eilen maanantaina Sagalla oli ensimmäinen koulupäivä uudessa koulussa, Daniel siirtyi uuteen kouluun jo pari viikkoa sitten. Koulussa on muitakin lähettien lapsia ja olemme kuulleet koulusta positiivista, joten sinne sitten. Koulumatkat lyhenevät nykyisestä reilusti, aiemmin matka suuntaansa kesti 20-30 minuuttia. Tumpilta on päivittäin mennyt koulukuljetuksiin aikaa melkein 2 tuntia! Nyt koulu on 5 minuutin matkan päässä. Koulukieli muuttuu nyt kokonaan thaiksi. Danielin elämää se todennäköisesti helpottaa ja selkeyttää hurjasti: Dani kun ei puhu oikein kunnolla suomeakaan, ja kaksi vierasta kieltä siihen päälle on sekoittanut pojan (kieli)päätä entisestään. 

Nyt ollaan jo pikkuhiljaa aloitettu pakkaustouhut ja tavaroiden kantaminen uuteen kotiin. Kokonaan muutto tapahtuu kuitenkin vasta lokakuun lopulla, sillä nyt lokakuun puolessa välissä täällä ChiangMaissa on lähetyksen 60-vuotisjuhlat, ja meille majoittuu lähettiperhe Bangkokista viikon ajaksi.

Nykyisiä ja tulevia

Tuomo oli pari viikkoa sitten viikon Bangkokissa suomalaisten lähettien rukouspäivillä. Paljon siellä olikin ollut porukkaa: olin miltei ainoa, joka ei paikalla ollut. (Kirsi siis lasten kanssa kotona Chiangmaissa) Päivät olivat kuulemma olleet todella hyvät ja ravitsevat! Antoisana Tumppi koki myös monet hyvät keskustelut vanhempien lähettien kanssa. Näin uusina kun näemme monet asiat täällä vain omasta näkökulmastamme. Keskusteluissa oli hyvä kuulla asioiden muitakin puolia konkareiden suusta.

Useat ovat kyselleet jo tulevaisuuden suunnitelmistamme ja mahdollisesta työalueestamme. Olemme kuitenkin jättäneet asian Herran haltuun ja keskitymme vielä toisen vuoden kielen opiskeluun. Mahdollisuuksien mukaan ensi vuonna kierrämme hieman eri puolilla maata tutustumassa tarpeisiin, joista olemme kuulleet. Niitä tuntuu tässä maassa riittävän, vaikka tosiaan ensimmäiset suomalaiset lähetit saapuivat maahan jo 60 vuotta sitten - puhumattakaan monien muiden maiden lähetystyöntekijöistä. 62 miljoonan ihmisen joukossa ei vieläkään ole kuin n. 300 000 evankelista kristittyä (n. 0,47%). Operaatio Joosuan mukaan uskovaisten lukumäärän ollessa alle 2 %, voidaan puhua saavuttamattomasta kansasta! Muistakaa yhäkin Thaimaata rukouksin!

Viime viikolla meillä oli vielä viisumien anomisreissu Bangkokiin, jonne meidän täytyi mennä jälleen koko perheellä anomaan uutta vuoden kestävää viisumia.  Tuo matka olikin jännittävä, kun papereistamme puuttui uskontoministeriöltä tuleva todistus, ja tilanne venyi – samalla kun edellisen viisumin voimassaoloaika hupeni uhkaavasti! Lopulta saimme kuin saimmekin passeihimme vuoden mittaiset leimat

Kolmen kuukauden välein meidän on ilmoittauduttava täällä Chiang Maissa maahanmuuttovirastossa, sen teimme myös toissaviikolla. Samoin Tuomon työlupa on anottava vuosittain Bangkokissa, ja sen anominen käynnistyy nyt, kun passissa on uusi viisumileima.. Rukoilemme ja toivomme, että maan poliittinen tilanne ei vaikuttaisi lähettien maassaoloon ja lupien myöntämiseen – tällä hetkellähän Thaimaassa saa olla lähetyssaarnaajan (tai uskonnonopettajan) tittelillä vapaasti. Nyt kun uusi, väliaikainen perustuslaki on astunut voimaan, olemme vielä epätietoisia siitä, miten siinä puhutaan ulkomaalaisista ja vieraista uskonnoista tässä maassa. Muistakaa tätäkin asiaa, ja että työlupa- ja viisumiasiat jatkossakin sujuisivat ongelmitta.

Lyhyt summaus lopuksi: Ensimmäinen vuotemme on ollut rankka, mutta myös antoisa. Olemme kiitollisia Taivaan Isälle Hänen varjelustaan ja voimastaan. Jäämme Isän kädelle lepäämään.

2.10.06

Rukouspäiviä, koulunvaihtoa ja flunssaa

Viimeviikolla Tumppi oli Bangkokissa suomalaisten lähettien rukouspäivillä. Paikalla olivat lähes kaikki Thaimaan Fida-lähetit. Kirsi oli lasten kanssa kotona Chiang Maissa. Päivät olivat olleet oikein hyvät ja virvoittavat. Ohjelmaa oli aamusta iltaruokaan asti, ja loppuaika menikin muiden lähettien kanssa jutustellessa ja kokemuksia kysellessä. Väliviikko oli myös odotettu hengähdystauko opiskelujen keskellä, vaikka lomasta ei voinutkaan puhua kummassakaan päässä...

Lapset olivat viimeistä viikkoa vanhassa koulussa Little Starsissa. Perjantaina oli viimeinen haikea päivä vanhojen rakkaiden opettajien ja ystävien joukossa. Tosin Saga ja Daniel eivät juuri haikeilta vaikuttaneet: kova into päästä uuteen kouluun!

Tänään maanantaina Daniel jo lähti uuteen, kokonaan thai-kieliseen kouluun, joka sijaitsee aivan uuden kotimme lähellä. Iloisena poika meni uusien opettajien kanssa sisälle, eikä taakseen katsonut... Sillä miehellä ei ole paljoa sopeutumisongelmia!! Saga on tämän viikon lomalla (siis kotona).

Tumppi toi tuliaisina Bangkokista kuumetaudin, nyt on kuumeessa jo viidettä päivää. Muita oireita ei juurikaan ole, kurkku vain oli kipeä ja ärhäkän punainen pari päivää. Nyt koittaa levätä ja nukkua tautia pois. Kovasti toivomme ja rukoilemme, ettei tuo tauti tarttuisi lapsiin: Tumpillakin kun kuume ollut 39:ssä asteessa ja ensi viikolla meidän on mentävä koko porukalla viisuminhakureissulle Bangkokiin. Matkoihin jo menee autolla 2 päivää (n. 10 tunnin ajo suuntaansa) ja samoin perillä pari päivää asioiden hoitoon. Saga aloittaa koulun sitten lokakuun puolessa välissä ja lokakuun 17.päivä alkaa täällä Chiang Maissa lähetyksen 60-vuotisjuhla tiistaista perjantaihin.

Juhlaviikon jälkeen alammekin tehdä muuttoa, sillä talon omistaja lupasi meille talon avaimet jo lokakuussa, kunhan remontti valmistuu. Kävimme kurkistamassa tilannetta perjantaina, ja kaikki on muuten valmista, ainoastaan verhot ja omistajan lupaamat kalusteet puuttuvat. Onneksi muuttomatka ei ole pitkä, ja sitä voi tehdä pikkuhiljaa omalla autolla. Opettajalta saamme lainaan pick-upin, jolla sitten lopuksi viemme isommat tavarat, eli lasten sängyt, kirjoituspöydät, ruokapöydän ja pari kaappia, sekä jääkaapin ja pesukoneen. Muita kalusteitahan meillä ei itsellämme vielä olekaan. Uuteen kotiin pitäisi saada hankittua pari keittiön kaappia astioiden säilytykseen, vedensuodatin sekä joitakin kattotuulettimia. Muut kalusteet tulee vuokranantajalta.

Oikein hyvää lokakuun alkua kaikille!

Kirpeitä ja kuulaita syysilmoja ihan pikkuisen kaipaillen
-kirsi-