Hyvästit Rattanaburille

Viimeistä kertaa istumassa tämän asunnon keittiössä. Kaikki on pakattu ja purettu osiin, pöytä on vielä paikallaan. Huomenna perjantaina aamulla tulee muuttoauto, joka vie tavaramme Bangkokiin. Siellä osa tavaroista jätetään säilytykseen, ja osa lähtee ensi viikolla merikontissa Suomeen yhdessä Koposten ja Elinan muuttotavaroiden kanssa. Itse seuraamme perässä seuraavalla viikolla. Monenlaista on mahtunut näihin 3,5 vuoteen ja nyt taas lähdemme kohti "suurta tuntematonta". Jännittävää! Onneksi saamme kulkea yhtä matkaa Taivaallisen Isän kanssa, joten tämäkin voi olla jälleen Pieni Suuri Seikkailu!

Rattanaburin viimeisistä viikoista lisäilen kuvia ja kertomuksia, kunhan tästä päästään Bangkokiin :) Tuossa ylhäällä oleva kuva on otettu viime sunnuntaina kokouksen jälkeen kirkon edessä.

Sitä samaa

Niin, tulin vain ilmottautumaan.. Siis elämämme jatkuu samaa rataa: Pakataan, pakataan ja pakataan.. Viimeiset viikot Rattanassa ovat käynnistyneet.

Talo alkaa täyttyä laatikoista, pakkauspahvista ja erinäisistä tavaroista. Muuttoautoa metsästetään. Mietitään sijoituspaikkaa tavaroille.

Tällä viikolla alkaa sitten jo "läksiäiset". Perjantaina 1.5. tulevat Surinin läänin seurakuntien työntekijät tänne Rattanaan. Sitten lauantaina on vuorossa lasten kerho Kid's clubin jäähyväiset. Ja sitten sunnuntaina oman srk-väen kanssa. Monta kyyneltä tulee siis vielä vuotamaan... Jäähyväiset on aina kamalia!!!!!

Ihana asia on se, että lauantaina vielä saamme viettää kastejuhlaa täällä Rattanassa. Reilun puoli vuotta uskossa ollut Paanaang haluaa mennä kasteelle. Joten lauantaina menemme järven rantaan! Siitä lisää sitten myöhemmin.

Ilmeisesti 8.-10.5. viikonloppuna sitten lähdemme muuttokuorman kanssa kohti Bangkokia. Siellä sitten odottaa kontin pakkaaminen ja muita viimehetken touhuja... Katsotaan, mitä kaikkea tässä vielä tapahtuukaan :)

Huhtikuun kuulumisia

Viimeisen postauksen jälkeen on jälleen ollut monenlaista tapahtumaa.. Niin kuin viimeksi kirjoitin, lähdimme heti Surinin kokousten jälkeen ajamaan entiseen kotikaupunkiimme Chiangmaihin. Tiedossa siis piiiitkästi tekstiä, mutta toivottavasti kuvat välissä helpottaa ja piristää lukemista :)

VIIKKO CHIANG MAISSA

Kun lähtee matkaan aamuvarhaisella, näkee tiellä myös paljon munkkeja,
jotka ovat matkalla joka-aamuiselle kierrokselleen.

Oli ihana nähdä jälleen vuoret! Miinusta matkassa oli sen kesto - matkaan meni n. 12 h (n. 1000 km). Matkalla Phetsabunin läänin läpi osuimme "myrskyn silmään" - vettä tuli todella reilusti ja useita puita oli kaatunut tielle. Välillä ajettiin kävelyvauhtia, kun veden tulo vei näkyvyyden. Oli kovia tuulenpuuskia ja hurja ukkonen.

Tässä on jo alkamassa tuulla. Myyjät keräilevät kiireesti kojujaan kasaan ennen myrskyä.

Seuraavan päivän lehdestä luin, että olimme tosiaan kulkeneet myrskyn kanssa samaa matkaa useiden läänien läpi - ja myrsky oli tehnyt myös monenlaisia tuhoja. Riisi oli tuhoutunut laajoilta alueilta, taloja sortunut ja kattoja lennellyt, sekä yksi nainen kuoli kookospalmun kaaduttuaan hänen päälleen. Ihmisiä varoiteltiin menemästä kovilla tuulenpuuskilla ulos.

Tässä myydään kuivattua chiliä pusseissa

Tiellä näkyy monenlaisia kulkuneuvoja..
Tässä autollinen kiinankaaleja (päät näkyvät sivulta rautojen välistä), takana koreja.

Chiangmaissa asuimme Arton ja Kristiinan vierashuoneessa. Samasta paikasta aloitimme elämämme Thaimaassa kun saavuimme tänne ensimmäisen kerran reilut 3,5 vuotta sitten. Matkan päätarkoitus oli viedä auto huoltoon - mikäli muistatte vielä elokuussa ajamamme kolarin, kun mopo tuli kylkeen? Vakuutusyhtiö antoi vuoden aikaa korjauttaa auto, mutta se olisi tehtävä heidän korjaamossaan ja aikaa pitäisi varata 3pv-viikko. Nyt oli siis ensimmäinen väli, kun pystyimme viemään auton huoltoon noin pitkäksi aikaa johonkin isoon kaupunkiin. Lähin paikka olisi meille ollut n. 250 km:n päässä, mutta siellä olisi sitten joutunut odottelemaan hotellissa, eikä heiltä saanut autoa lainaan siksi aikaa. Tästä syystä siis päädyimme Chiangmaihin. Samalla kävimme hammaslääkärissä koko perhe tarkistuttamassa ja hoidattamassa hampaamme ennen Suomeen tuloa, sekä ostoksilla.

Saga tutun, lasten erikoishammaslääkärin tuolissa. Tässä vielä vähän jännittää..
(Seinillä NallePuh-aiheinen boordi, katossa Leijonakuninkaan kuva jne.. Lapsiystävällistä todellakin!!)

Daniel röntgenkuvassa

(danilla kävi pieni "hammasonnettomuus" elokuussa, joten Chiangmain lääkäri halusi vielä varmistaa hampaan tilanteen...)

Kun tarkastus on ohi, hammaslääkäri teki molemmille pitkistä ilmapalloista "palkinnot",
Saga valitsi kukan ja Daniel miekan...

Tapasimme myös Keisut vielä ennen heidän Suomeen lähtöään. Oli tosi mukava jutustella!!

Ennen Chiangmaihin lähtöämme Saga tuli kuumeeseen. Matkapäivä meni vielä kuumeillessa ja sitten alkoi nenä vuotaa. Parin päivän päästä sama iski Danieliin. Lapset toipuivat siellä nopeasti (1,5 kuumepäivää molemmilla), mutta nyt kotiinpalattuamme Danilla tuntuu flunssa yltyvän. Poika yskii niinkuin "joskus ennen vanhaan", joten saa nähdä, tuleeko vielä lääkärireissu, vai päästäiskö ilman antibiootteja... saa muistaa rukouksin!

Chiangmaissa ollessa lapset pääsivät vierailulle vanhaan kouluunsa. Opettajat olivat aivan innoissaan yllätyksestä, eivätkä päästäneet lapsia pois! :) niinpä heidän oli jäätävä sinne muutamaksi tunniksi. Ja seuraavana päivänä sitten aamusta lähtien koko päiväksi. Varsin mieluista oli lapsillekin, jotka ovat kaipailleet kovasti Chiangmaihin ja vanhaan kouluun.

Lähtöhalaukset opettajille: Meillä tulee teitä ikävä!!!

Eläintarhassa

Koko viikko oli varsinaista juoksua paikasta toiseen (niin tosiaan Tumppi hoiti vielä autokauppoja samalla ja joutui sen vuoksi käymään rekisteritoimistossa, ja katsastamassa auton ym..) mutta yhtenä iltana pääsimme toteuttamaan lapsille antamamme lupauksen - eläintarhaan! Saga rakastaa kaikkia eläimiä, ja hän on kaivannut kovasti Chiangmain eläintarhoja (sisäänpääsy alle euron, lapset pääsee ilmaiseksi..joten siellä tuli aiemmin käytyä useamman kerran!) Niinpä siis suuntasimme eräänä iltana Night Safarille, yöeläintarhaan. Siellä pääsimme kohtaamaan läheltä muutaman sellaisen eläinlapsen, joita emme ole ennen ihan näin läheltä päässeet katsomaan ja koskemaan. Onneksi ne olivat ihan vauvoja vielä!! :)

Tässä valkoisen tiikerin pentu ja hyeenan pentu ulkoilemassa, ikää molemmilla 3 kk

Dania ei paljoa pelota :)
Tuo valkoinen tiikeri oli kyllä IHANA, sen olisi voinut ottaa mukaan!
Saga koitti puhua äitilleen järkeä, että se kyllä kasvaa isoksi, mitä sinä sille sitten teet! :)

Tämä ihana vauva-tiikeri oli 7 kk:n ikäinen, ja joi siis vielä maitoa tuttipullosta!

PÄÄSIÄINEN

Niin, kotiin siis palasimme kiirastorstai-iltana. Paluumatka oli paljon hitaampi kuin meno, ja tuntui kestävän loputtomiin... Iltakymmeneltä olimme kotona puolikuolleina koko poppoo (jos apukuskin paikalla tunne oli tämä, niin kysykää kuskilta, miten hän tuon tuhatkilometrisen koki...) Pitkäperjantai meni siis pää pyörällä kotosalla. Tumpille lankesi siinä vielä sunnuntain kokouksen valmistelu (ei siis alunperin pitänyt olla tumpin vuoro), joten lauantaikin meni vielä kotona. Sunnuntaina sitten kokoukseen. Tänä vuonna pääsiäisen kanssa yhtä aikaa on paikallinen thailainen uuden vuoden juhla songkran, joten ihmisillä on pitkät vapaat. Tumpin kysyessä, mikä juhla kristityillä on tähän aikaan vuodesta, ei kukaan oikein tiennyt :) Aiheena oli onneksi pääsiäisen merkitys, ja vähän taustaa myös vanhasta testamentista. Meitä oli koolla tällä kertaa 15 henkeä. Pari viikkoa sitten uskoon tullut nainen Bai oli myös innokkaana paikalla.

Surinin suurkokousten jälkityö on vielä vaiheessaan, mutta sen verran olemme saaneet jo tietoja, että paikalla oli järjestävien tahojen mukaan joka ilta yli 10 000 ihmistä, kolmantena iltana yli 20 000! Uskoontulokortteja yhteystietoineen tuli 4000 kpl. Näitä tietoja vielä laitetaan tietokoneelle, joten odottelemme yhä Rattanan tietoja. Lähiviikkoina toivottavasti saamme lisäinfoa asiasta.

SONGKRAN-JUHLA


Nyt siis vietetään täällä Kaakkois-Aasiassa uuden vuoden juhlaa. Täällä Thaimaassakin huomaa jo kansan "maallistumisen" niin, että näinä suurina uskonnollisina juhlapyhinä aletaan ottaa "rusinat pullasta", toisinsanoen juhlia kunnolla. Tähän juhlaan, johon alkuperäisesti kuuluisi puhdistautuminen vanhasta vuodesta ja "aloittaminen puhtaalta pöydältä" näyttäisi muuttuneen jättiläismäiseksi koko maan käsittäväksi vesisodaksi. Kaduilla kulkee lava-autoja, joiden kyydissä on ihmisiä ja vesisaaveja - sieltä heitellään vettä muiden kulkijoiden päälle. Toinen osapuoli (siellä maankamaralla seisojat), ovat myös varustautuneet vesitynnyrein, vesiletkuin jne... Ja sitten leikitään vesisotaa!! Mopolla liikkuminen on siis varsin uhkarohkeaa tällä viikolla... Läpimäräksi kastuu ihan varmasti, mutta välillä vedessä voi olla yllätyksiä - kuten jääpaloja.. Eli kuljemme autolla. Paitsi tänään piti lähteä näyttämään lapsille, miten koko kansa pitää hauskaa. Joten 7Elevenin (paikallinen R-kioski) kulmalle majapaikka, ja siitä sitten ampumaan vesipyssyillä ohikulkijoita! (Jostain kumman syystä kirsi jäi mielummin kotiin silittämään vaatteita???? Tylsimys!)

Rattanaburin vesisotaleikkejä "pääkadulla"

POLIITTISET MYRSKYT

Olette varmasti lukeneet/kuulleet Suomen uutisissa Thaimaan poliittisesta tilanteesta. Eri lähteet ovat näyttäneet dramaattisia kuvia ja otsikoita "punapaitojen" mellakoista, palavista busseista sekä sotilaista ja poliiseista kaduilla. Toki tilanne on ollut kireä joissakin osissa pääkaupunkia Bangkokia, ja teitä ja siltoja on ollut poikki ympäri maata hallitusta vastustavien punapaitaisten mielenosoittajien johdosta. Täällä meillä tilanne ei kuitenkaan näy oikeastaan mitenkään. Paitsi että kuulimme juuri "hauskan" tapahtuman uutisista - valtio on määrännyt koko viikon vapaaksi (normaalisti songkran-vapaat olisivat olleet keskiviikkoon saakka), nyt siis virastot saivat kaksi päivää lisää vapaata! Viimeisimmät tiedot ovat, että mielenosoittajat ovat nyt luovuttamassa turvallisuuteen vedoten. (Lisää voit lukea esim Ylen sivuilta)

Kiirettä pitää

Traktaattien jakajat ovat valloittaneet jälleen yhden kylän!
Sitten autoon, ja seuraavaan paikkaan.
Edessä Paa Khiauw, auton vieressä vasemmalta Sääng, Phat, Ee ja Chim.
Kuvasta puuttuu vielä miehet (Tumppi, sekä kaksi muuta), ja Mää Somchit.
Panaang ja Mää Mariwan kirkolla ruuanlaittovuorossa.

Viimeisiin päiviin on sisältynyt jälleen monenlaista touhua. Koko viime viikon kirkolla oli porukkaa aamusta iltaan, kun kokouskutsujen jako oli vauhdissaan. Seurakuntalaiset olivat innolla mukana kävellen kylästä toiseen jakaen kutsuja ja jutellen ihmisten kanssa. Rattanaburin pieni seurakunta tosiaan jalkautui kentälle :) Kirkolla oli yksi ihminen valmistamassa ruokaa porukalle, ja puolenpäivän aikaan kokoonnuttiin yhdessä syömään. Sitten taas iltapäivällä puuha jatkui.



Viime viikolle osui kaksikin eri toripäivää, joten ryhmä tavoitti ison määrän sellaisia ihmisiä, joiden kyliin ei tänä vuonna ehditty. Rattanaburin kunnan n. 203 neliökilometrin alueella on asukkaita n. 100 000, jotka jakautuvat 12 eri alueeseen, tambuuniin. Kyliä Rattanaburin alueella on 163. Tällä joukolla emme siis joka kulmaan ehtineet, mutta aikamoinen pino kutsuja levisi ympäri kuntaa! Torstaina yhteisen ruokailun jälkeen vietimme myös Tumpin syntymäpäiviä suomalaisen täytekakun merkeissä.

Taas vuoden vanhempi (ja viisaampi?)

Perjantaina oli auton huolto Surinissa. Lähdimme matkaan koko perheellä ennen aamukahdeksaa. Päivän ajatuksena oli viettää "perhepäivää" jäätelön ym. mukavan merkeissä sillä aikaa, kun auto oli huollossa.. mutta torstai-iltana tuli Tumpille soitto, että Surinin kirkolla olisi koko idän alueen seurakuntien johto koolla perjantaina, ja myös Rattanaburin edustuksen pitäisi olla paikalla. Joten Kirsi ja lapset jäivät kävelemään kaupungille, kun Tumppi jatkoi tuk-tukilla kirkolle palaveriin... Tapasimme sitten myöhäisellä lounaalla, ja jatkoimme syntymäpäiviä jäätelöillä. Auto oli luvattu valmiiksi iltapäivään mennessä, ja kolmen jälkeen tulikin soitto, että eipä valmistukaan tänään... Siinä sitten ihmeteltiin, että mitähän tehtäisiin. Kotiin matkaa on Surinista reilut 70 km.. Tumppi soitti sitten Seijalle, joka onneksi sattui olemaan Surinissa myös asioilla. Seija tuli sitten meidät noutamaan, ja lainasi meille autonsa, jotta pääsimme kotiin! Tumppi vei sitten seuraavana päivänä auton takaisin Seijalle ja meni odottelemaan auton valmistumista. Ja tulihan se lopulta valmiiksi.


Eilen sunnuntaina oli taas Tuomon saarnavuoro, tällä kertaa hän selitti Jeesuksen vertauksen talenteista. Kokouksessa oli taas yksi uusi nainen, joka on kiinnostunut uskonasioista - kiitos Taivaan Isälle!

Kokouksen jälkeen söimme kirkolla, ja lähdimme ajamaan Suriniin kirkolle, jossa oli viimeiset harjoitukset ennen ensi viikonlopun suurkokouksia. Paikalla oli musiikkiväkeä myös Buriramin läänistä kahdesta eri seurakunnasta. Oli upeaa ylistää Jumalaa yhdessä ison joukon kanssa - ei tuntunut ollenkaan harjoituksilta! Tuomo ja lapset olivat ulkosalla koko tuon lähes viisituntisen harjoituksen ajan - sieltä löytyy onneksi aina juttukavereita ja lapsille leikkiseuraa! Pää oli märkänä molemmilla lapsilla, kun juoksivat koko iltapäivän! Kotiin ajeltiinkin taas pimeässä, perillä oltiin iltayhdeksältä- pitkä oli lastenkin kokouspäivä - 12 h! Ihmetellä täytyy välillä, miten niin reippaasti jaksavat!


Meillä kotona on ollut viime viikkoina ihan hirmuisesti muurahaisia.. Niitä on jahdattu, mutta ei vaan ole pesää löytynyt, joten myrkytyksistä huolimatta ne ovat aina löytäneet tiensä takaisin sisälle. Pelkästään kahvinkeittimen vesisäiliö (!!) oli joka aamu täynnä muurahaisia!! Puhumattakaan kaikista niistä tuoksuvista ruokatahroista, joita pöydän alta löytyi, vaikka kuinka koitettiin pyyhkiä... Kummasti tuntuivat haistavan :) Sitten eräänä päivänä tuli pieni, pari minuuttia kestänyt sade, ja Tumppi huomasi keittiön pöydän ääressä istuessaan, että verhon takaa pilkottaa jotain.. Muurahaiset olivat sateen haistaessaan paenneet piilopaikastaan - keittiön ikkunan karmien välistä sisäpuolelle ja niitä oli P A L J O N ! Äkkiä myrkyttämään ja tällä kertaa reilusti myrkkyä myös ikkunan väliin- ja ihme - sen jälkeen niitä ei ole näkynyt!

Tänään takapihalta pesukoneen vierestä löytyi iso, ruma sammakko.. Se sai minut hetkeksi yökkimään, kunnes huomasin sen kuolleeksi. Mutta olipahan iljettävän näköinen otus! Ei ollenkaan sellainen suloinen, mitä joskus tapaa... Kutsuin Danin katsomaan, ja jopa Dani sanoi: "oho, onpas jättiläinen! Oletko äiti ennen nähnyt noin suurta sammakkoa?" Ei äiti ollut, eikä haittaa, vaikkei enää koskaan tapaisikaan samanlaista :)

Suurkokoukset lähestyvät

Pari postausta sitten kerroin teille Rattanaburin viikottaisista rukouspäivistä. Olemme viettäneet niitä nyt viikonlopulla (pe tai la) muutaman viikon ajan, ja kokeneet ne todella positiivisesti. Olen laittanut sähköpostilla rukousaitamme myös ympäri maailmaa, ja olemme saaneet kokea täällä, kuinka rukouksiimme on yhdytty eri puolilla. Edellisessä sähköpostikirjeessä kerroinkin kiitosaiheena, kuinka viikko sitten perjantaina saimme viettää erityisen siunattua aikaa Jumalan kasvojen edessä - niin henk.koht. rukouksissamme kuin yhteisessä rukoushetkessämmekin (joka venyi lähes kolmituntiseksi - niin hyvä oli olla Jumalan kasvojen edessä!!!). Kiitos kun yhäkin jatkatte rukousta kanssamme Rattanaburin kunnan puolesta!

Aiemmin olemme jo kertoneet useaan otteeseen, että maaliskuun viimeisenä viikonloppuna (27.-29.3.) zimbabwelainen Henry Madava, joka on työssä Ukrainassa, tulee pitämään kokouksia Suriniin. Kokouksiin on aikaa enää 2 viikkoa, ja kaikenlaiset valmistelut ovat meneillään. Perjantaina 20 auton rukousletka ajoi läpi Surinin läänin jokaisessa kunnassa rukoillen paikkakuntien puolesta. Tulevana tiistaina meidän seurakunnan väkemme jalkautuu ympäri Rattanaa jakaen käsikutsuja tilaisuuteen. Kutsuja on jaettavana 10 000 kpl. Muistakaa rukouksin jokaista, joka kulkee kutsujen ja traktaattien kanssa!!! Urakka täällä kuumuudessa on valtava - jakajia on kymmenkunta.

Oikein iloinen uutinen on, että saimme eilen tiimiimme uuden työntekijän, nuoren Sääng-tytön. Hän on opiskellut raamattukoulussa Bangkokissa jo neljä vuotta, ja tuli nyt seurakuntatyöharjoitteluun Rattanaan.

Pähkinöitä purtavaksi

Buddhalainen maailmankuva välittyy useissa keskusteluissa

Minulla oli tänään kirkolla mielenkiintoinen keskustelu 17 vuotiaan Thap pojan kanssa. Ajattelin laittaa teille tähän kysymyksiä, jotka nousevat buddhalaisesta taustasta olevan nuoren miehen mieleen.

Taustaksi kerrottakoon, että pojan sukulainen on uskossa (asuu muualla) ja oli kehottanut tätä tulemaan kirkolle. Hän on nyt kolmen viikon ajan käynyt useamman kerran. Ensimmäisellä kerralla kuulemma pelotti tulla, ei tiennyt millainen tai minkä näköinen Jumala on. Yllätyksekseen hän näkikin vain tyhjän huoneen ja kaksi työntekijäämme.

Eli parituntisen keskustelun aikana esiin nousseita kysymyksiä.....
*voiko kristittynä kuunnella muuta musiikkia kuin kristillistä? (musiikki on hänelle tärkeää)
*kuinka voin rukoilla kun en osaa kaikkia hienoja sanoja?
*entä jos en tiedä kuinka lopettaa rukous?
*Suuttuuko Jumala jos unohdan sanoa aamen rukouksen loppuun?
*Mitä se aamen muuten tarkoittaa?
*Miksi Jumalaa pitää rukouksessa kutsua? Entä itseä?
*Suuttuuko Jumala jos unohdan ottaa Raamatun mukaan kokoukseen tullessa?
*Uskotteko henkiin (riivaajiin)? Minä näen niitä usein enkä tiedä mitä tehdä niiden kanssa
*Mitä jos uskoontulon jälkeen lankean syntiin?
*Rakastaako Jumala todella kaikkia ihmisiä vaikka he olisivat buddhalaisia?
*Mitä Jumala ajattelee ihmisistä, jotka ovat kristittyjä, mutta tekevät jatkuvasti väärin (esim. juovat, pettävät puolisoaan)? Hyväksyykö Jumala heidät?


Kuinka sinä vastaisit?
Jos haluat tehtävästä hieman haastavamman, voit ottaa huomioon seuraavat seikat
1. Vastauksesi todennäköisesti määrittää koko hänen kuvaansa kristityistä, uskosta, Jumalasta
2. Hänen ajattelunsa perusta on buddhalainen/thailainen, joten hän ei luultavasti käsittele vastaustasi niinkuin olet sen tarkoittanut (esim. Jumala rakastaa kaikkia = Jumala hyväksyy kaikki, uskonnosta riippumatta tms.)
3. Kysymykset eivät ole suoria, vaan kuuntelet pitkään ennenkuin saat kiinni varsinaisesta tarkoituksesta (Esim. Millaista musiikkia lähetti kuntelee? Suomalaista? Englannin kielistä? thailaista? Kuunteletko tätä yhtyettä? Oletko koskaan kuullut Eaglesia? Voiko kristitty muuten kuunnella muuta kuin kristittyjen musiikkia?)

-tumppi-

Rukousperjantai

Tänään vietimme jälleen rukouspäivää täällä Rattanassa. Kukin tiimiläisistä otti itselleen kahden tunnin henkilökohtaisen vuoron aamukuudesta lähtien, ja päivä päätettiin yhteiseen ja kaikille avoimeen yhteiseen ylistys- ja rukoushetkeen. Rukoustilana toimii toimistohuone kirkolla, ja oman kaksituntisen saa käyttää Jumalan edessä itselleen sopivalla tavalla. Huoneessa on cd-soitin ja ylistyslevyjä, ja niistä saa valita itselleen sopivan - tai rukoilla hiljaisuudessa. Minä otin kammiooni tällä kertaa mukaan kitaran, laulukirjan, Raamatun kolmella kielellä (suomi, thai ja englanti), muistilehtiön sekä ylistys-cd;n. Oli tapa mikä hyvänsä, niin Herran edessä on hyvä olla!

Yhteinen kokoontumisemme alkoi klo 14, jossa ensin ylistimme yhdessä Jumalaa ja rukoilimme, ja loppuun jaoimme, mitä olimme päivän aikana saaneet Jumalalta. Hetki oli oikein hyvä, ja saimme rohkaisua ja vahvistusta toinen toiseltamme.

Jatkamme rukouspäiviä ainakin maaliskuun loppuun saakka joka perjantai. Maaliskuun viimeisenä viikonloppuna on Surinissa pastori Henry Madavan "ihmeiden ilta"- kokoussarja, jonne kutsumme ihmisiä myös Rattanasta.

Haastamme sinua mukaan rukoilemaan Rattanaburin työn puolesta! Mikäli haluat osallistua yhteiseen rukoushaasteeseemme perjantaisin, laita sähköpostia - teamlehtimaki(ät)gmail.com - lähetämme ajankohtaisia rukousaiheita sähköpostiisi torstaisin, joiden puolesta voi rukoilla kanssamme - missäpäin maailmaa oletkaan!

Kuuma!!

Otsikosta jo näkee tämän hetken päällimmäiset tuntemukset.. Täällä on siis kuuma!
Kun lähdimme lähettipäiville helmikuun alussa, oli meillä mukana pitkähihaisia paitoja, villa- ja fleecetakkeja. Kun vajaa kaksi viikkoa myöhemmin palasimme takaisin kotiin, oli ilma muuttunut aivan täysin. Kuuma henkäys tuli vastaan, ja siitä asti sitä on jatkunut.. Monena päivänä taivas on pilvessä, mutta olo on kuin saunassa.. Suihkuun kaipailee useamman kerran päivässä, mutta sekään ei ole kovin virkistävä kokemus, sillä kylmää vettä ei tietenkään putkista löydy! (Hassua sinänsä, että vielä tammikuussa vedenlämmittimessä ei riittänyt tehot tarpeeksi lämpimään veteen..) Eli on menty omituisen kylmästä hurjan nopeasti todella kuumaan ilmaan. Myös paikalliset ihmettelevät, kun kuuma alkoi jo näin aikaisin, normaalisti kuumimmat kuukaudet on vasta maalis-huhtikuussa.

Useampikin ihminen on Suomesta kirjoitellut pakkasista ja lumen paljoudesta - ja kateellisena kuuntelee meidän lämpötilojamme.. Mutta asialla on myös toinen puolensa.. Kun lämpötila ei yölläkään laske alle +30:n asteen (päivällä sisällä ja varjossa yli +35 astetta, mitä lie auringossa..), on kaikki työnteko, kotiaskareet ym. aikalailla raskasta. Nytkin pelkästään tuulettimen alla istuminen ja tietokoneella kirjoittaminen on saanut jo ihon hikisen nihkeäksi - ja kello on vasta puoli 10 aamupäivällä. Iltapäivällä olo onkin sitten jo ihan naatti. Paljon on vaan koitettava juoda ja jättää ylimääräinen touhu vähemmälle.. Mutta ruokaa on silti laitettava ja tiskit tiskattava sekä pyykit pestävä - ja sitten taas suihkuun! Seuraava haaste on kodin pakkaaminen laatikoihin, joka ajoittuu juuri näille kuumimmille kuukausille - olemme lähdössä Suomeen toukokuun lopussa.

Teette hyvin, jos taas muistatte rukouksin, että jaksaisimme täällä paahteessa!

Kotona ja kaukana kotoa

Ensin vietimme 5 päivää Kaakkois-Aasian Fida-päivillä Kuiburissa, n. 300 km Bangkokista etelään. Lapset leikkivät iloisina muiden suomalaisten kanssa ja osallistuivat aamupäivät lasten omaan ohjelmaan. Kuulostaa hyvältä? Noh, ei se ihan niin kivuttomasti mennyt. Ensin alkoi Danin maha vaivata. Sitten kun se helpotti, niin Sagalla sama juttu - ja lisäksi vuorokausi kuumeessa. Vuorotellen sitten Tumpin kanssa olimme Sagan seurana huoneessa tytön itkiessä, että "minä haluan leikkimään ystävien kanssa enkä maata täällä huoneessa.." Pakko myöntää, välillä itki äitikin, kun kuume aina vaan nousi korkealle, eikä lapsi päässyt viettämään aikaa ystävien kanssa, joista joitakin tapaamme näin kerran vuodessa lähettipäivillä...

"Laululinnut" Miia, Johanna ja Kirsi

Perjantaina päivien päätyttyä suuntasimme vielä "joululomalle" eräällä saarelle.. ja huono tuurimme (vai vihulaisen kiusanteko?) jatkui pienten harmien seuratessa toisiaan. Lopputulos oli se, että Tumppi oli vuorokauden rajussa mahataudissa, makasi mökissä ja päätimme, että lähdemme kotiin. Mutta kaikki lautat oli täynnä, ja sinne oli vaan jäätävä.. Ja seuraavana päivänä sama tauti myös minulle, lisänä vielä kuume. Siellä olimme, kipeinä, väsyneinä, kotiin kaipaavina..Sillä kauan kaipaamallamme lomalla!! Ne 5 päivää menivät siis enemmän tai vähemmän "kankkulan kaivoon", kun se lepo jäi totaalisesti puuttumaan.. Torstai-aamuna vihdoin pääsimme lauttaan, minä täynnä lääkkeitä (pahoinvointi, ripuli- ja kuumelääkettä), että selviäisin merenkäynnin ja matkan. Onneksi lauttamatka kesti vain reilun kaksi tuntia. Satamaan päästyämme tunsin, kuinka kuume jälleen nousi huristen, joten 5h:n ajomatka Bangkokiin meni hieman sumussa vuoroin unessa, vuoroin valveilla. Bangkokissa pysähdyimme Suomikoululle pariksi yöksi lataamaan akkuja, ja sitten lauantaiaamuna jälleen reilun 6h;n automatka kotiin Rattanaan.

Lapset nauttivat vedestä

Kotona oli kaikki hyvin. Käew oli käynyt katsomassa Mindiä, joka otti meidät vastaan innokkaana portilla. Sunnuntain kokouksessa oli jälleen yksi uusi nainen tyttärensä kanssa, ja muutenkin ilmapiiri oli innostunut. Kokouksen jälkeen Tumppi piti vielä palaveria tiimin kanssa, ja klo 14 lähdettiin ajelemaan Suriniin. Siellä oli lauluharjoitukset maaliskuisia kokouksia varten. Minä olin laulamassa, ja Tumppi lasten kanssa pihalla jutustelemassa ihmisten kanssa. Lapsillekin oli taas iso joukko kavereita, joten 4 tunnin harjoitukset eivät näyttäneet suuremmin haittaavan heitäkään. Riisit söimme kirkon pihassa ja sitten taasen kotimatkalle. Kotona odotti jälleen Tumpin laukku avonaisena, ja sinne sitten vaatetta mukaan. Aamukolmelta tuli naapuriseurakunnan pastori häntä hakemaan, ja he matkasivat kohti Phitsanulookin lääniä ja siellä olevia päiviä. Paikalla on vastavalittu uusi helluntailiikkeen hallitus, sekä muita johtoryhmiä (mm nuorten toimikunta ja naistoimikunta) pohtimassa työn tulevaisuutta Thaimaassa.. Äsken tuli Tumpilta viesti, että vielä 9h:n matkan jälkeen eivät olleet perillä, saa nähdä kuinka kauan vielä menee.. Tumppi kertokoon palattuaan lisää matkasta!

Dani 5v!

Viikko sitten lauantaina vietettiin meidän pikkumiehen 5 v synttäreitä. Pienestä miehestä tuli siis iso poika! Kiitos kaikille, jotka muistitte Dania!

Kuvat kertokoon lisää :)

Saga-siskolta iso karvainen hämähäkki...

"Ooooo, dinoja!"

Hieno traktori-tyynyliina.
Ja keskellä sininen Majori, ihan samanlainen, kuin papalla oli!!!

Otsalamppu, jonka kanssa on tehty jo monta tutkimusmatkaa :)

Isin onnitteluheitot viisivuotiaalle

Herkkua on siinä monenlaista..
Jääkaapin kätköistä löytyi vielä myös Suomi-herkkuja, joita oli tähän hetkeen säästelty:
Anna-pipareita, Carneval-keksejä ja karkkia.. Kaikkien meidän herkkuja!

Viimeinen paketti odotti ulkona. Sinne mentiin silmät sidottuina...

Ison pojan polkupyörä!

Heti piti lähteä ajamaan pellon poikki näyttämään naapurin pojalle uutta pyörää :)

"hei mä osaan jarruttaakin tällä"

ps. huomaa danin tropiikki-vaatetus.. lämpöähän oli hädin tuskin +30 astetta..
"Tänään on tuulinen päivä, pitää laittaa pitkähihaiset", sanoi dani. Ja laittoi.

Bangkok

FGCT:N TALVIPÄIVILLÄ

Juhlakulkueen etummaisena kulkivat liput. Taustalla soi thaikielinen versio "Elian päivät"-laulusta.

Lippujen perässä seurasivat tamburiinit..

..sitten pastorit Raamattukoulun johtajan Pratumin (vas) ja puheenjohtajan Suraphongin johdolla.Pitkässä juhlakulkueessa asteltiin sisään kokoustilaan.

Tuttuun tapaan tammikuun alussa pidettiin helluntailiikkeemme, FGCT:n (Full Gospel Churches in Thailand eli täyden evankeliumin seurakunnat Thaimaassa) vuotuiset "talvipäivät" eli vuosikokous. Talvipäivät olivat nimensä mukaiset, sillä ilma on ollut koko Thaimaassa ennätyksellisen kylmää. Bangkokissakin ilma laski +15 asteen tuntumaan, ja villapaidoille oli tarvetta! Small talkin aihetta ei siis tarvinnut keksiä, vaan jutut alkoivat poikkeuksetta "ilmojen ihmettelemisellä"! :)

Kokousväkeä raamattukoululla

Tällä kertaa päivät pidettiin Bangkokissa raamattukoululla, ja paikalla oli yhteensä noin 200 thailaista pastoria sekä suomalaista lähettiä ympäri maata. Ohjelmassa oli mm. virallisia kokouksia, raamattutunteja sekä paneelikeskustelu, aiheena Hengellinen johtajuus.

Dr. Arto Hämäläinen pitämässä raamattutuntia tulkkinaan pastori Suraphong

Tämän vuotuisilla päivillä oli lisäksi kaksi erityistapausta. Ensinnäkin Fidasta paikalla oli lähetysjohtaja Arto Hämäläinen, ja päivien aikana allekirjoitettiin Fidan ja FGCT:n välinen kumppanuussopimus, samoin hyväksyttiin uusi helluntailiikkeen perustuslaki.

Tässä allekirjoitetaan Fidan ja FGCT:n välistä kumppanuussopimusta.

Kumppanien kädenpuristus! Pastori Suraphong ja Dr. Arto Hämäläinen

Myöskin eräänä viikon tärkeänä tapahtumana oli uuden hallituksen valinta tulevalle neljävuotiskaudelle. Perustuslakiin on kirjattu, että Thaimaa on jaettu 9 eri alueeseen, kheettiin, joista jokainen sai tänä vuonna valita oman edustajansa hallitukseen. Idän edustajaksi oli valittu työntekijäkokouksessa pastori Buriramista. Lisäksi paikalla ollut kokous valitsi vielä 4 thailaista, sekä kaksi lähettien edustajaa. Thailaisista valittiin Surinin pastori Kamfong, viime kauden puheenjohtaja Suraphong ChiangRaista, sekä pastorit Thawisap ja Vata. Lähettien edustajaksi valittiin Tumppi ja Milka Seidler. Kokous valitsi tulevan kauden puheenjohtajaksi Surinin pastori Kamfongin, ja Suraphongista tuli varapuheenjohtaja. Idän alue on nyt siten oikein mukavasti edustettuna hallituksessa. Saimme myös kuulla "mainintoja" siitä, kuinka Rattanaburin pienen pienestä seurakunnastakin voi päästä noin 10 000 uskovan helluntailiikkeen hallitukseen! :) Phat ja Käew olivat aivan ihmeissään Tuomon valinnasta - mutta kylläkin mielissään tietysti! :)

Uusi hallitus, yhteensä 15 jäsentä

THAISUKOLLA

Tuomo osallistui päiville ja kokouksiin Kirsin ollessa lasten kanssa naapuritontilla, eli ThaiSuKolla (Thaimaan suomalainen koulu). Siellä ohjelmassa oli mm. makkaranpaistoa nuotiolla, leikkiä muiden suomalaisten lasten ja koulun ihanien vahtikoirien kanssa, keittäjä-Oonin karjalanpiirakoiden ja korvapuustien ym. suomi-herkkujen maistelua... Majoituimme myös tuon viikon ThaiSuKolla. Perjantaina päivien päätyttyä ArtoHämäläinen tapasi koko lähettijoukon Suomi-koululla. Tapaaminen päättyi Oonin tekemään herkulliseen jauhelihakeittoon. :)

Hiilivalkealla asuntolanhoitaja-Jonin johdolla.
Joni näyttää mallia, miten nakki ja keppi kohtaavat..

Saga ja Dani sekä uskollinen ja aina iloinen leikkitoveri Mandi.

Dani ja Ville.
Ville on ThaiSuKon entisiä oppilaita, Dani kenties tulevia??

TAKAISIN ITÄÄN

Kotimatkalle lähdimme lauantai-aamupäivällä. Bangkokissa kävimme vielä kaupassa täydentämässä kuivatarvikevarastoamme tuotteilla, joita idästä ei löydä. Käew tuli taas mukanamme tänne Rattanaan. Phat jatkoi matkaansa päiviltä suoraan vuosilomalleen kotilääniinsä Phetsabuniin, kun sai kyydin sopivasti muiden työntekijöiden autossa.

Sunnuntaina pidimme kokouksen tuttuun tapaan. Käewn kanssa johdimme laulut, ja Tumppi opetti Apostolien tekojen ensimmäisen luvun pohjalta. Ensin kävimme luvun läpi lukien pätkiä yhdessä ja pysähdyimme miettimään jakeiden tarkoitusta, kuinka ymmärrämme ne. Sitten Tumppi vielä syvensi luvun tarkoitusta. Loppuun mietimme yhdessä elämämme päämäärää ja lupausta, että Jeesus tulisi takaisin, ja mihin uskovina eräänä päivänä "päädymme". Joukossa oli vasta pari kk uskossa olleita, ja otimme ilmestyskirjasta jakeita uskovan tulevaisuudesta taivaan kodissa. Paikalla oli myös ensimmäistä kertaa nuori poika Sin, joka oli tullut uskoon 1,5kk sitten Surinissa. Kun tuon srk:n pastori oli kuullut pojan olevan kotoisin Rattanasta, oli hän kehottanut tätä tulemaan tänne paikalliseen srk:aan. Sin oli oikein reippaan oloinen nuorimies, ja ilolla otimme hänet vastaan!!

Kokouksen ja riisinsyönnin jälkeen lähdimmekin ajamaan vielä Suriniin. Siellä pidettiin ensimmäiset lauluharjoitukset maaliskuisia Henry Madavan suurkokouksia varten, ja minut "huolittiin" mukaan laulamaan. Harjoituksia on edessä vielä ainakin neljät ennen kokouksia. Oikein mukava päästä laulamaan yhdessä thailaisten nuorten kanssa! Tumppi sai musiikkiväen kokoontumisen ajan haastella työasioista pastori Kamfongin kanssa Sagan ja Danin leikkiessä paikalla olevien lasten kanssa.. jokaiselle siis jotakin.

Tämä maanantai-päivä onkin kulunut vauhdikkaasti pyykkien ym kotihommien parissa... Niin se arki jälleen lähtee rullaamaan!