Blogin herättelyä ja tammikuun kuulumisia

Blogimme on ollut valitettavan pitkään tauolla.. Nykyään tulee niin helposti ja nopeasti tehtyä vaan kännykällä pikapostauksia facebookiin sivullemme, eikä tule avattua konetta ja laitettua niitä myös tänne blogin puolelle. Ei sillä, etteikö tarinoitavaa ja aiheita olisi, vaan enemmänkin ajan puutetta. Miten se onkin niin, että päivät ja viikot vaan tuntuvat menevän vauhdilla eteenpäin...

Laitoimme äsken tammikuun terveisiä juuri sähköpostille menemään sellaisille, jotka ovat listoillamme. Sen kunniaksi myös tänne terkkuja :)

Tammikuun terveisiä Thaimaasta

Uusi Vuosi

Uusi Vuosi uusine kujeineen on jälleen alkanut vauhdikkaasti  työn touhussa.
Joulun aikaan saimme Suomesta vieraaksi Helsingin mummun ja vaarin, jotka toivat jouluun tuttua perhetunnelmaa sekä joitakin suomalaisia jouluherkkuja :) Vuoden vaihteen vietimme toisen ChiangRaissa asuvan lähettiperheen luona ja olimme mukana heidän kylänsä seurakunnassa. Mukava viettää yhteistä aikaa ystävien kanssa!

Helluntailiikkeen talvipäivät Phitsanulokissa

Samalla viikolla, kun lapsilla alkoi koulu loman jälkeen, alkoi myös raamattukoulun viimeinen jakso tätä lukuvuotta. Samaan aikaan järjestettiin myös Thaimaan Täyden evankeliumin seurakuntien, eli paikallisen helluntailiikkeen vuotuiset pastorien ”talvipäivät”.
Tällä kertaa päivät vietettiin reilun viiden tunnin ajomatkan päässä, joten Tuomo lähti matkaan yksin paikallisten pastorien kanssa ja Kirsi jäi lasten kanssa kotiin aloittelemaan uutta kouluvuotta.
Talvipäivät ovat aina hyvä tilaisuus tavata tuttuja pastoreita ympäri maata.

Talvipäivien osallistujajoukkoa eri puolilta Thaimaata

Talven virkistävä viileys

Tänä vuonna olemme saaneet nauttia ihanan pitkästä ja viileästä talvesta. Sateet jatkuivat pitkälle syksyyn, mutta sitten kun sateet loppuivat, ilman lämpötila laski joulukuussa ja on siitä asti pysynyt muka-van viileänä. Joulun aikaan yöllä lämpötila laski alle +10 asteen, ja jouduimme pitämään pieniä lämmittimiä päällä makuuhuoneessa, että yöllä tarkeni. Taloja ei ole eristetty, eikä minkäänlaista lämmityssysteemiä, joten sisätiloissa tulee myös koleaa. Kun ulkona lämpötila laski alle kymmenen, oli sisällä alimmillaan +14 astetta. Kiviseinät ja lattiat eivät ehdi päivän aikana lämmetä, joten villasukat ovat tarpeen ja saunaa on kaipailtu useaan otteeseen!

Tuomon alkuvuoden kuulumisia

Raamattukoulun rehtorina uuden jakson aloittaminen on aina kiireistä. Joululoman aikana tulee usein joitakin muutoksia ja niitä yritetään saada järjestykseen ennen koulun alkua. Lisähaasteen toivat työntekijäpäivät, jotka tosiaan ajoittuvat juuri samaan hetkeen kuin opintojen aloitus.

Ykkösluokkalaisia työn touhussa

Tällä viimeisellä jaksolla opetukset painottuvat ensimmäisen luokan aineisiin. Ensin opetellaan saarnan ja opetuksen perusteita kaksi viikkoa. Ensimmäisellä viikolla opeteltiin hieman saarnan perusteita ja seuraavalla opetellaan käytännössä saarnan tai lyhyemmän puheenvuoron pitoa. Oppilaat lähtevät pian kesälomalle ja toivottavasti mahdollisimman monella on mahdollisuus palvella seurakunnassa. Helmikuun lopulla on vuorossa vielä Korinttolaiskirjeet. Iltapäiväopinnoissa opiskellaan lisäksi englantia.

Kokonaisuutena oppilaissa on tapahtunut huimaa kehitystä ja tällä menolla meillä on ensi vuonna edessä positiivinen ongelma, oppilaita saattaa olla enemmän kuin mihin tämän hetkiset puitteet on mitoitettu. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että yhä enemmän valmistautuu työmiehiä ja naisia Jumalan valtakunnan työhön, joten mielellämme otamme tällaisen ongelman vastaan.

Maanantai-illan kampuskokouksen ylistysryhmä

Kirsin kuulumisia 

Kirsi opetti ensin kolmosluokkalaisille lapsityön aloittamista uusilla paikkakunnilla. Mietimme käytännönläheisesti, kuinka voimme aloittaa työtä uusissa paikoissa ja seurakunnissa.  Kolmosluokkalaisilla on opintoja jäljellä enää vajaat kaksi kuukautta, joten tämä loppuaika pitää sisällään paljon käytännönläheistä opetusta.
Toinen viikko tulee olemaan  seurakunnan ja lapsityön opetussuunnitelman tekemistä, ja se on edessä tulevalla viikolla. Kolmantena viikkona on vuorossa lasten sielunhoidon kurssi kakkosluokkalaisille.

Tässä tehdään kolmosluokkalaisten kanssa roskista soittimia

Näiden lisäksi opetamme valinnaisia iltapäiväaineita: Kirsi englantia sekä lapsityön ”Laulut ja leikit” - kurssia. Siinä joka viikko opettelemme lapsityössä käytettäviä lauluja, pelejä ja  leikkejä sekä niiden sitomista kokonaisuudeksi yhdessä Raamatun kertomusten kanssa. Ensimmäisellä kerralla paikalla oli 19 innokasta nuorta, ja meillä oli oikein hauskaa yhdessä uusia lauluja ja leikkejä opetellessa. Lapsityöhön liittyvät asiat ovat aina olleet tärkeitä, ja nyt on upeaa päästä opettamaan useampaa ainetta aiheeseen liittyen!

Laulu Jumalan rakkaudesta

Rukous- ja Kiitosaiheita

KIITÄMME
- kaikista joulumuistamisista
- jokaisesta kannattajaseurakunnasta ja rukoustuestanne
- terveydestä! Olemme olleet suht terveinä (pieniä ei lasketa :)
- hyvin alkaneesta vuodesta

PYYDÄMME
- että muistaisitte yhä opetuksiamme, sekä kaikkia oppilaita
- Laosin puolelta tulevilla oppilailla on elämässään monenlaisia haasteita. Muistakaa heitä erityisesti, että jokainen voisi opiskella rauhassa, eikä muut asiat tulisi vaikeuttamaan heidän opintojaan.
- ensi kuussa alkaa pohjoisen ”savukausi” ja olemme kärsineet useista terveyshaitoista sen vuoksi. Rukoilemme, että tänä vuonna savutilanne ei tulisi niin pahaksi
- terveyttä ja varjelusta. Pihaltamme on löytynyt nyt useaan otteeseen käärmeitä, ja ne aina säikäyttävät - varsinkin kun pari kertaa käärme on ollut erittäin myrkyllinen kobra.

Osuimme olemaan Chiangmaissa juuri presidentinvaalien ennakkoäänestyksen aikaan, joten pääsimme mukaan osallistumaan änestykseen.

ChiangMain "Hungry for God"-seminaarissa

Kuulumisia

Tervehdys sadekauden keskeltä

Thaimaan kolmas ja kostein vuodenaika, puoli vuotta kestävä sadekausi on jälleen täällä. Vettä sataa ja myrskyää joka päivä, ja se myös mukavasti viilentää ilmaa.

Keväällä kuukausia kestänyt kulotus sai aikaan hurjan savusumun pohjois-Thaimaan ylle. Maanviljelijät kulottavat vuoria ja viljelysaloja sekä polttavat edellisestä viljelyskauden jäljiltä jäänyttä roskaa, josta savu kerääntyy paksuksi lautaksi. Ilma oli sakeanaan savusta, vuoret katosivat näkyvistä ja sai meidänkin perheessä allergioista ja astmasta kärsivät lapset ja Kirsin lukittautumaan sisätiloihin ja välttämään kaikkea liikkumista ulkona ilman maskeja.

 Lopulta saimme pari päivää kestävän saderintaman, joka sai savun talttumaan. Sitten seurasi lähes kahden kuukauden ajan kestänyt ennätyskuuma jakso. Huhtikuussa Thaimaassa mitattiin joka päivä yli +40 asteen keskilämpötiloja, yhtä kuumaa on viimeksi ollut 60 vuotta sitten. Joten pari viikkoa sitten alkaneet sateet toivat mukanaan mukavan viileä tuulahduksen! 

Sade on saanut ruohon ja puut jälleen vihertämään - ja monenlaiset ötökät liikenteeseen. Sammakot pomppivat ympäri pihaa - ja niiden perässä käärmeet. Samoin skorpioneja on löytynyt lähes joka päivä. Joku päivä sitten yksi iso skorpioni löytyi koiran juomakupista, miksi ja miten lie sinne päätynyt?! 

Raamattukoulu-kuulumisia 

Thailaisen kouluvuoden mukaisesti Indochina- raamattukoulu oli kesälomalla maalis-toukokuun. Nyt on kuitenkin taas tullut aika aloittaa uusi lukuvuosi.

Kesäkuun kuudentena alkoi Indochinan raamattukoulun alueella jälleen iloinen kuhina. 36 oppilasta pohjois-Thaimaasta ja ympäröivistä maista aloitti uuden lukuvuoden. Ensimmäisellä luokalla aloitti 19 oppilasta, toiselle vuodelle palasi ilahduttavat 11 oppilasta, ja kaikki 6 viime vuonna kakkosella opiskellutta halusivat palata vielä kolmannelle, syventävälle vuodelle. Kaksi ykkösluokalla ollutta oppilasta ei tullut takaisin siksi, että lähtivät yhdessä perustamaan uutta seurakuntaa. 

Raamattukoulun kesäloma-aika meni Tuomolta pääosin uuden opetusohjelman teossa. Vanhaa opetusohjelmaa on ”pidetty yllä” useampia vuosia vähän sen mukaan, mitä kukakin vieraileva opettaja on halunnut opettaa, ja aineiden järjestykset ja sisällöt ovat olleet vähän ”sinnepäin”.  Koska pastori Suraphongin näkynä on ollut nimenomaan, että tämä koulu voisi olla varustamassa ja valmistamassa ihmisiä evankeliointiin ja seurakuntien perustamiseen, oli Tuomon hyvä keskittää oppiaineet tukemaan tätä tavoitetta. Samalla kurssivaatimukset yhdenmukaistettiin ja oppimateriaaleja tarkas-tettiin. Tuomo nimettiin myös vastaamaan koulun akateemisesta puolesta Academic dean - nimikkeellä.

Tuomo tulee opettamaan useita eri aineita, pääosin ensimmäiselle luokalle. Kirsin opetukset tulevat keskittymään pääosin iltapäiviin, jolloin on ohjelmassa englantia, musiikkia ja muita käytännöllisiä aineita, kuten terveystietoa. Kirsi sai myös kampussairaanhoitajan tittelin. Ensimmäinen potilas tuli jo ennen koulupäivän alkua ensimmäisenä päivänä näytille. Kirsi tulee myös olemaan mukana ammattikoulutuspuolen tyttöjen hartauksissa ja opetuksissa. Työn-tekijöissä on tullut loman aikana joitakin muutoksia, joten jokainen hakee vielä hieman paikkaansa.

Uusien raamattukoulun oppilaiden joukossa on yksi thailainen nuori poika, joka yllätti kaikki. Hän saapui paikalle pää kaljuksi ajettuna. Hän kertoi tulleensa buddhalaisesta luostarista, olleensa siellä opiskelemassa buddhalaisuutta, eikä ole siis uskossa. Hänen tätinsä on kristitty ja töissä raamattukoululla ompeluopettajana, ja vieraillessaan tätinsä luona täällä hän oli tuntenut ihmeellisen rauhan sydämessään ja oli kysynyt, voisikohan hän päästä opiskelemaan, mistä kristinuskossa on kysymys. Hän on todella fiksu poika, ja kiinnostunut ja innostunut  oppimaan mahdollisimman paljon Raamatusta ja Jumalasta. Muistakaa häntä erityisesti rukouksin, että hän saisi kohdata elävän Jumalan !

Toukokuussa saimme Fidan Thaimaan lähetit tänne ChiangRaihin vieraaksemme rukouspäivien merkeissä. Oli todella mukava kokoontua yhteen upealla lähettiporukalla ja kantaa asioita yhdessä Isän kasvojen eteen.  Olemme iloisia ja kiitollisia lähettien välisestä yhteydestä!

Rukouspäivien aikaan pelattiin myös MM-jääkiekkoa, joten yöllä sitkeimmät kokoontuivat meidän olohuoneeseen katsomaan Suomen pelejä :)

Perhekuulumisia

Isona kiitosaiheena on se, että kaikkien kolmen lapsen koulu on sujunut hurjan hienosti! Vuosi on ollut kaikille rankka, mutta varsinkin lapsille koulun ja opiskelukielen vaihduttua ensimmäistä kertaa englanniksi. Upeasti ovat kaikki selvinneet! 

Lidia aloitti kansainvälisen kindergartenin (”esikoulun”) kakkosluokan tammikuussa täysin nollaenglannilla ja niin vaan tyttö sujuvasti nyt saa asiat hoitumaan kaikilla kolmella kielellään! Perjantaina oli viimeinen koulupäivä ja lasten koulu jäi kahden kuukauden mittaiselle kesälomalle. Kaikki kolme saivat hienot todistukset ja opettajien kiitokset ja kannustukset hienosta koulumenestyksestä. Daniel siirtyy syksyllä yläasteelle, Saga kahdeksannelle ja Lidia viimeiselle esikoululuokalle, K3:lle. 

Meillä on ollut välillä isokin ikävä Suomeen, ja ajatuksena ja toiveena oli viettää kesäloma kotimaassa, mutta valitettavasti emme saaneet matkalippurahoja kokoon. Kesä-heinäkuun vaihteessa pidämme pienen perheloman akkuja ladaten täällä Thaimaassa.  Koska asumme kampuksen välittömässä yhteydessä, on lomailu työpaikalla hieman haastavaa, joten pidempi loma jää ensi vuoteen.

Lidia on viime viikkoina sairastellut paljon, eikä oikein kunnon diagnoosia osannut lääkäritkään antaa, vaikka tutkimuksia tehtiinkin. Käytämme lomaillessamme Lidiaa tutulla lääkärillä Bangkokissa, toivottavasti saadaan allergialääkitys kuntoon ja infektiokierre vihdoin katkeamaan.  Muistakaa rukouksin, että varsinkin lapset säilyisivät terveinä!

Hengellinen sodankäynti tai vihollisen hyökkäys - miltä se näyttää…

Syyskuussa opetin Indochina- raamattukoulun oppilaille uskon perusteita. Kurssilla huomasimme, että ainoastaan Jumala on kaikkitietävä, kaikkivoiva, kaikkialla läsnäoleva jne. Kaikki luotu on rajallista. Tästä johtuen sielunvihollinen, Saatana tai mitä nimitystä hänestä halutaankin käyttää, ei ole samaa suuruusluokkaa Jumalan kanssa. Langenneena enkelinä, rajallisena monin tavoin, hän ei voi hyökätä suoraan Jumalaa vastaan vaan keskittää voimansa Jumalan suunnitelman tuhoamiseen. Vihollinen haluaa tuhota kaiken mikä Jumalalle on rakasta, viatonta, puhdasta… Siksi näemme niin paljon esimerkiksi lapsiin kohdistuvaa pahuutta.

Miltä vihollisen hyökkäykset käytännössä sitten näyttävät meidän elämässä? Tässä yksi pieni esimerkki:

Pari viikkoa sitten lapsia kouluun viedessä näin tiellä auton alle jääneenä musta-valkoisen käärmeen. Totesin Kirsille, että tuo väritys jo kertoo siitä, että käärme on varmasti myrkyllinen. Kirsi ryhtyi mielenkiinnosta etsimään kuvia ja tietoa käärmeestä. Kävi ilmi, että kyseinen käärme kuuluu viiden maailman myrkyllisimman käärmeen joukkoon, mutta sitä näkee äärimmäisen harvoin, sillä se liikkuu yöllä. Joku ”käärmebongari” on vuosia yrittänyt löytää käärmettä luonnosta siinä onnistumatta. Erikoisuutena käärmeessä on se, että sen puremaa ei välttämättä tunne lainkaan vaan oireet vain ilmaantuvat myöhemmin. Jopa 50% vastalääkkeen saaneistakin menehtyy puremaan. Mutta käärme tosiaan on harvinainen näky, vaikka niitä harvoin tapaa, eikä se onneksi ole aggressiivinen. Totesimme, että ei varmaankaan ole huolta asiasta.

Syys-lokakuun vaihteessa olin opettamassa Indonesiassa ja Kirsi jäi lasten kanssa viikoksi kotiin. Suunnitelmana oli, että Kirsi siirtyy lasten kanssa jossakin vaiheessa raamattukoululle, koska siitä on helpompi viedä lapsia kouluun ja sähkökatkojen vuosi on mukavampaa olla siellä. Maanantai-iltana olin juuri pitänyt saarnan Indonesiassa, kun saan Kirsiltä viestin, että meillä kotona on käärme. Sisällä talossa, makuuhuoneen oven edessä… ja kyllä, se oli todellakin tuo samainen multi- banded Krait -käärme. Se jonka piti olla äärimmäisen harvinainen. Kirsi oli makuuhuoneeseen mennessä lähes astunut sen päälle, vain noin 10cm päähän. Tilanne selvisi niin, että Kirsi sai hälytettyä kylältä apua ja käärme saatiin tapettua.

Tarina ei kuitenkaan lopu tähän. Seuraavaksi iski todellisuus ja pelko: kuinka lähellä se olikaan, mitä olisikaan voinut tapahtua, mitä jos Lidia tai muut lapset olisivat törmänneet siihen? Samantien alkoi pakkaaminen ja siirtyminen raamattukoululle. Sitten tuli se viimeinen isku… mitä jos käärme ehtikin purra ja Kirsi ei vaan tuntenut sen puremaa? Säikähdyksestä johtuva jännitys saa aikaan fyysisiä oireita, joita Kirsi tunsi. Oikean puolen käden ja jalan puutumista ja puristavaa tunnetta rinnassa. Mitä jos tämä ei päättynytkään vielä? Minä olin 2600 km päässä vailla mitään mahdollisuuksia ehtiä kotiin seuraavan vuorokauden sisällä. Matkalla raamattukoululle Kirsi kävi sairaalassa tarkastuksessa ja onneksi mitään jälkiä puremasta ei ollut. Fyysisesti kaikki oli kunnossa.

Henkisesti ja hengellisesti moni asia oli vielä kuitenkin kesken tai vasta alussa. Pelko ja epävarmuus olivat pinnassa. Kumpikin meistä kävi tahollaan läpi tuntemuksia. Mietimme voimmeko enää asua tässä talossa jne. Tarina on vielä kesken, mutta olemme voiton puolella. Koemme, että pelko on juuri se, mitä vihollinen on yrittänyt tuoda elämäämme koko tämän 10 vuoden ajan. Pelko lapsista ja turvallisuudesta.

Miksi tämä tapahtui juuri nyt? Ensinnäkin emme olleet perheenä yhdessä vaan erillään. Mahtava tilaisuus ruokkia epävarmuutta ja pelkoa. Toiseksi, Kirsin työ lapsityön parissa on ottamassa vihdoin harppauksia eteenpäin. Kolmanneksi, opetusviikko Indonesiassa on menneinä vuosina ollut hengellisesti erityisen antoisa. Neljänneksi, koemme olevamme oikeassa paikassa ja työssä oikeiden ihmisten kanssa ja meillä on hyvä olla.
Ja miksi juuri tuo käärme?  Koska tieto lisää tuskaa….ja pelkoa.

Hengellinen sodankäynti ei näy eikä kuulu enkelten välisenä miekkojen kalisteluna, vaan tuntuu juuri siinä heikoimmassa kohdassa ja heikoimmalla hetkellä. Sitä tämä sodankäynti meillä on ollut, pelkoja ja niiden voittamista yhdessä Jumalan kanssa. Siksi on tärkeää, että muistatte meitä rukouksin…Siinä heikoimmassa hetkessä omat rukoukset ovat niin heikkoja. Tarvitsemme tukea.


(teksti Tuomo, Kirsi editoi ja tarkensi)
 

Blogikammoa ja Prosessointia

Blogin päivittäjällä on ollut blogikammo. Sitä on kestänyt näköjään jo useamman kuukauden, sillä kirjoitettavaa olisi kyllä ollut! Ja mitä pidemmälle bloggaustauko on venynyt, sitä vaikeampaa on ollut istahtaa koneelle ja aloittaa. Mistä ihmeestä voi aloittaa, kun olisi NIIIIN paljon kerrottavaa!?! Mutta yritetään! :)

Näitä kuluneita kuukausia voinee kuvata sanalla prosessointi. Sitä on nimittäin tehty. Yhdessä ja erikseen. Pariskuntana ja koko perheenä. Ja jokainen omalla tavallaan omassa päässään. Loppuvuodesta havahduimme ajatukseen, että tämä kuluva työkautemme on tulossa päätökseen kesäkuussa, joten aloimme pohdinnan jatkosta. Jäisimmekö vielä parin vuoden pätkälle suoraan tähän perään vai lähtisimmekö Suomi-jaksolle. Plussia ja miinuksia oli molemmissa, eikä ns. "järkipäätöstä" pystynyt tekemään siltä istumalta. Oli mietittävä asiaa lasten koulun kannalta, raamattukoulun tilanteen kannalta, oman jaksamisen kannalta... Sitä prosessointia. Rukousta. Keskusteluja.

Nyt olemme siis tässä tilanteessa: Liput Suomeen on varattu toukokuun lopulle. Kotia puretaan pahvilaatikoihin. Ja prosessoidaan vähän vielä lisää....

Sankarit kehiin - osa 2

Osa 1 oli se, kun myrkyttäjät kävivät paikalla. Osa 2 on siis se, että asentaja tuli vihdoin putsaamaan ilmastoinnin. Paljastui samalla, että edelliset ovat tehneet homman helpomman kautta. Jospa nyt tulis kuntoon.

Arjen pieniä ”iloja”

Viime aikoina on riittänyt pientä mielenkiintoista puuhaa talossamme. Vuoden vaihteen tienoilla tutustuin tarkemmin yläkerran vessan kattoon ilmestyneisiin pieniin ruskeisiin pilkkuihin. Vähän kun painoi cyproc -levyä, se tuntui pehmeältä. Jei!!! Paljastui, että kattoa ovat kauttaaltaan pureskelleet termiitit. Katossa on onneksi luukku, josta pääsee katolle, joten sinne vain myrkyttämään ja sitten rapsuttelemaan katosta kaikki tuhoutunut alue pois. Yritin sitä jonkun ajan päästä vähän kitatakin, jotta saisi taas katon nätiksi. Siinä yhteydessä paljastui, että termiitit eivät suinkaan olleet kuolleet vaan jatkoivat touhuaan. Kävin vielä toistamiseen myrkyttämässä.....

Termiittien viimeisin taidonnäyte

Samoihin aikoihin alakerran kattoon ilmestyi epäilyttävä läntti. Paljastui, että jostain vuotaa vettä, mutta sitä on mahdoton tarkastaa tekemättä isoa reikää kattoon. Eli toive oli, että kyse olisi jotenkin väliaikaisesta ongelmasta. Putkimieskin kävi katsomassa, mutta ei toistaiseksi voinut tehdä mitään.

Alakerran "kaunis" katto

Vielä ongelmana ovat olleet ilmastoinnit. Noin kuukausi sitten Danielin sänkyyn alkoi ilmastoinnista tippua vettä juuri sopivasti nukkumaan meno aikana. Ei muuta kun laitetta osiksi ja hankkiutumaan vedestä eroon. Kuukauden verran se auttoi ja eilen oli sama homma. Toisessa huoneessa ilmastointi menee ajoittain jäähän, jos sen laittaa vähääkään viileämmälle. Yöllä saa sitten herätä siihen, ettei huone olekaan viileä vaan kostean lämmin.

Ilmastointi, jota on vähän itse remontoitu

Kaikkia näitä tapahtumia yhdistää se, että niitähän pitää ensin yrittää korjata itse. Eli kaikkea on räpelletty ja nyt joka paikka myös näyttää siltä. Vessan kattoa on kitattu, mutta ei hiottu, eikä termiitikään ole kuolleet. Ilmastoinnista on kuoret rempallaan ja ilmeisesti vettä taas kohta vuotaa. Alakerran katossa läikkä senkun pahenee ja muuttuu rumemmaksi. Eli kun kaikki paikat on itse ensin räpelletty, on hyvä soittaa ammattilaiset paikalle korjaamaan jäljet. Vessan katon korjauksesta on jo sovittu, mutta myrkyttäjien pitää tulla ensin. Tulevat ensi tiistaina. Vuokraemäntä tulee putkimiehen kanssa käymään lähipäivinä ja siinä samalla on hyvä valittaa ilmastoinneista.....

Mainittakoon tässä jälkikirjoituksena vielä, että myös tänään ilmastointi alkoi vuotaa vettä eli tämä on ilmeisesti jokapäiväinen ilo kunnes korjaaja saapuu.....

-Tumppi-

Alkuvuoden tapahtumia

Vuoden toinen kuukausi on jo lopuillaan, joten on aika vetää yhteen alkuvuoden tapahtumat. Vuoden alusta on perinteisesti FGCT:n työntekijäpäivät. Tänä vuonna ne järjestettiin raamattukoululla, joten onneksi ei tarvinnut matkustaa kauas. Kotoa käsin oli mahdollisuus osallistua päiville.

Työntekijäpäivät alkoivat maanantaina ja päättyivät torstaina. Päiville osallistui kaikkiaan noin 180 henkeä ja lähes kaikki seurakunnat olivat edustettuina. Päivien ohjelmassa oli erilaisia tilaisuuksia ja kokoouksia. Päähuomion vei kuitenkin uuden hallituksen valinta. Herätysliikkeelle valitaan aina hallitus neljäksi vuodeksi ja nyt oli siis uuden johtoryhmä valinnan paikka.

äänten laskenta meneillään

Nyt hallitus koostuu 13 jäsenestä, joista yhdeksän on valittu alueellisesti ja 4 valitaan äänestyksellä kokouksessa. Lisäksi äänestetään puheenjohtajasta. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun lähetit eivät enää osallistu hallitustyöskentelyyn. Uudeksi puheenjohjaksi valittiin raamattukoulun johtaja Prathum. Mikäli nyt on asiaa herätysliikkeen puheenjohtajalle on hän aika helposti tavattavissa, muutaman toimiston päässä.

vastavalittu uusi helluntailiikkeen hallitus

Päivien ohjelmaan kuului myös muutama kanava, josta sai valita itselleen mieluisan. Itse osallistuin lähetystyökanavaan, jota piti pastori Suraphong. Hän piti todella hyvät luennot ja keskustelujen kautta yritettiin hakea vastausta siihen, miksei 67 vuotta vanha liike ole vielä onnistunut käynnistämään lähetystyötä. Kanava oli siis todella mielenkiintoinen ja minulla oli myös lyhyesti mahdollisuus keskustella Suraphongin ja Fidan edustajan kanssa mahdollisista koulutuksista lähetystyön käynnistämiseen liittyen. Siinä  työssä haluaisin ehdottomasti olla mukana.

Pastori Suraphong

Lapsityökoulutuksen piste

Työntekijäpäiviin oli lataantunut melko paljon odotuksia, sillä joitakin isoja kysymyksiä oli edellisen hallituksen kanssa jäänyt ratkaisematta. Tietysti on selvää, ettei kukaan tee isoja muutoksia hetkessä, mutta on todettava, että uudella hallituksella on painoa harteillaan. Saa muistaa rukouksin heidän työtään. Päivien järjestelyt söivät siinä määrin voimia, että raamattukoulun väki piti seuraavan viikon vapaana, osittain ainakin.

Tammikuun loppu ja helmikuun alku oli täynnä toisenlaista hulinaa. Muutamaksi päiväksi saimme vieraan Suomesta luoksemme. Kirsi valmisteli opetustaan lapsityöntekijöiden koulutukseen (Kirsi kirjoittaa koulutuksesta piakkoin oman jutun) ja käväisimme Phitsanulokissa (edellinen postaus). meillä oli myös mahdollisuus tavata vielä lyhyesti Tikkakosken väkeä Bangkokissa ennen kuin matkustivat takaisin Suomeen.

Helmikuussa on myös pidetty paljon palaveria raamattukoulutuksen suhteen. Nyt oppilaita on seurakunnissa eri tasoilla useita kymmeniä, mutta mahdollisuuksia enempääkin olisi. Uutena ja mielenkiintoisena haasteena on mukaan tulossa siirtolaisseurakunta Phuketissa, joka koostuu burmalaisista ja nepalilaisista. Tällä hetkellä kysellään materiaalia heille ja mietitään millä tavalla voisimme olla tukemassa heitä. Tämäkin voi olla jonkin suuren alku, sillä esimerkiksi burmalaisia on thaimaassa satoja tuhansia.

Vapaa-ajasta sen verran, että meillä oli myös mahdollisuus tavata suomalaista perhettä Kiinasta. Heillä on meidän lasten ikäiset pojat ja kävimme yhdessä läheisessä vesipuistossa. Hyvin meni lapsilla 4 tuntia uidessa ja vanhemmatkin ehtivät rupatella.

Kävimme myös lähetysseuran lähettien luona heidän lastensa syntymäpäivillä. Paikalla oli kymmenkunta suomalaista, joten saatiin lapsille vähän kotimaan tunnelmaa myös.

Torilla

Yksi asioista, joita kaipaamme Suomessa ollessamme, on thai-ruoka. Joten kun pääsimme takaisin kotiin, oli heti seuraavana päivänä suunta torille ja ostamaan lempiruokaamme, somtamia.
Mopolla liikkuminen on täällä lähialueilla se kaikista nopein ja näppärin tapa. Tällä kertaa olimme matkassa Lidian kanssa, joten isä ajaa, äiti takana ja Lidia välissä. 

Lidia mallailee paikkaansa mopon kyydissä

Tässä ajellaan meidän asuinalueemme hiljaisella kadulla...

Hiljaiselta näyttää

"Haa daau" eli viisi tähteä myy herkullista grillattua ja friteerattua kanaa

Sitten tilaamaan papaija-salaatti kadun toiselta puolelta.

Tässä kojussa valmistuu meidän herkku-somtam

Vastaantulijoita

Meidän kylän portti.

Ja tässä ruoka: Kurkku- ja papaija-salaattia, sitkeää riisiä ja kanaa

Ja Lidiakin nauttii!!!