Tulvatilanteen päivitystä

Tulvat jatkuvat yhä . Kuolleiden lukumäärä on noussut 356 henkilöön. Vesi on alkanut virrata Bangkokin pohjois- ja itäpuolella oleville alueille ja ihmiset useilla asuinalueilla ovat joutuneet jättämään kotinsa. Meidän helluntailiikkeen kolme seurakuntaa Bangkokin alueella on jo joutunut siirtymään evakkoon. Raamattukoulun johtajan veljen, Chamloongin kodissa ja seurakunnassa on vettä 1,5 metriä, ja he ovat joutuneet poistumaan kotoaan. 

Tulvia odotellessa.. Kaupan eteen muurattua aitaa ollaan korottamassa...

 Meidän kotimme sijaitsee Bangkokin länsipuolella. Lähimmät tulva-alueet ovat meiltä noin 15-20 km:n päässä. Uutisissa meidän alueemme on listattu kohtaan ”pitää olla varuillaan ja seurata uutisia, ja jos tulva tulee, sen ei pitäisi nousta yli 50 cm”. Osa ihmisistä on sitä mieltä, että meidän kyläämme vesi ei nouse, osa on muurannut lähes metrin korkuisia aitauksia ovien ympärille, hiekkasäkkejä on porteilla ja ovilla, ja kadulla ainoa puheenaihe on tulvat ja siihen varautuminen. Lauantaina pääministeri ilmoitti, että koko Bangkokin alueen tulee varautua vähintään metrin korkeudelle nousevaan tulvaan, joka tulee kestämään kuukaudesta puoleentoista... Tilanne on hämmentävä ja stressaava meilläkin koko perheelle, kun olemme jatkuvassa valmiustilassa. Ruokaa ja vettä sekä kynttilöitä ym. on varastoituna, hiekkasäkkejä pihassa, ja Tuomo tukki pihan metalliaitaa paksulla muovilla ja tiiliskivillä veden nousun varalta. Tavaraa on siirretty viranomaisten kehotuksesta yläkertaan. Suunnitelmia lähiviikoille tehdään ”tulvavarauksella”... Kaiken tämän hässäkän keskellä mukavaa on se, että olemme tämän vuoksi päässeet tutustumaan moniin kotikatumme ihmisiin, joita yleensä hyvin harvoin näkyy suljettujen porttien ulkopuolella. Nyt huoli on yhteinen, ja vietämme paljon aikaa kadulla jutellen ihmisten kanssa. Uskomme, että tälläkin on tarkoituksensa!

Myös Sevenin eteen on muurattu seinämä, aukko tukitaan hiekkasäkeillä.

Tällä hetkellä Thaimaassa on menossa koulujen ”syysloma”, joka on kahden lukukauden välissä oleva, pidempi lomajakso. Bangkokissa ilmoitettiin, että kaikki alueen koulut pysyvät suljettuina ainakin lokakuun loppuun saakka, mahdollisesti pidempään. Raamattukoulun seuraavan lukukauden olisi pitänyt alkaa lokakuun viimeinen päivä, mutta koska tiet pohjoiseen ovat poikki, linja-autot ja junat eivät kulje, joten monien on mahdotonta päästä paikalle, samoin ruoka-tarvikkeiden haaliminen on jo käynyt vaikeaksi. Raamattukoulun alkua siis päätettiin siirtää kahdella viikolla eteenpäin. Raamattukoulun henkilökunnasta kampuksella asuvat naiset ja lapset lähtivät lauantaina ajamaan Koillis-Thaimaahan, Phetsabunin lääniin turvaan. Jos tällä alueella tulvii, on raamattukoulun ja Suomalaiskoulun pihat ensimmäisenä veden alla..

Huolta aiheuttaa hieman myös viisumiasiamme. Saimme vihdoin perjantaina thailaiselta asioidenhoitajaltamme puhelinsoiton, että paperimme ovat saapuneet ja meidän tulisi lähteä uusimaan viisumeita huomenna tiistaina 25.10. (joka on tämänhetkisten viisumeidemme viimeinen voimassaolopäivä..) Ulkomaalaisvirasto sijaitsee tulva-alueen rajalla ja monet tiet tuolla ovat jo poikki. Lähdemme aamulla aikaisin matkaan, ja koitamme etsiä avoinna olevan reitin immigrationiin. Eväät on varulta tehty mukaan, sillä matkan kestosta ei uskalla edes arvailla. Toivotaan kuitenkin, että päästään perille, ja saadaan VIHDOIN koko perheelle ne kauan kaivatut vuoden viisumit...

Kaupat alkavat olla aution näköisiä, sillä monessa paikassa hyllyt ovat tyhjinä. Vesi, pussinuudelit ja tonnikala on loppu monesta paikasta. Eilen menimme etsimään Lidialle vaippoja. Tyhjinä oli hyllyt. Saimme yhtä merkkiä pientä kokoa, niillä pärjätään. Kotona pidämme päiväsaikaan kestovaippoja, joten saamme paketin riittämään pitkälle. Onneksi imetystäkään ei ole vielä lopetettu, joten ei tarvitse olla huolissaan myöskään pienen neidin maidoista!

Ps. Loppuun vielä iloinen uutinen: Lidia täytti viime viikolla yksi vuotta! Kaiken tämän huolen ja epävarmuuden keskellä pidimme synttärit perjantaina raamattukoulun väen ja Bangkokin suomalaisten lähettien kesken. Syntymäpäivälaulu laulettiin kolmella eri kielellä!
Juhlien jälkeen lauantaiaamuna sitten aloitimme alakerran tyhjentämisen tulvien varalta. :)

Matka tulva-alueelle

Maanantai-aamuna (17.10) klo 6 kokoonnuimme Prasiri seurakunnan pihalle Bangkokissa. Olimme lähdössä Lopburin läänin tulva-alueelle jakamaan avustuksia. Lähtijöitä oli reilu 20 viidessä autossa.
 

 Matkan järjestäjänä toimi Christian Volunteers for Social Involment, joka on yhteiskristillinen ryhmä. Heidän toimestaan apupaketteja oli saatu kasaan 400 perheelle. Paketit sisälsivät riisiä, kuivattua kalaa, muita kuivatarvikkeita, lääkkeitä ym. Aamulla tavarat oli lastattuna autoihin ja yhteisen rukouksen ja lyhyen infon jälkeen pääsimme liikkeelle.

Tulvien takia monet päätiet ovat edelleen poikki ja jouduimme kiertämään monen mutkan kautta pikkuteitä pitkin. Normaalisti matkaa olisi noin 150 km. Matkaan meni kuitenkin kaikkiaan noin 5 tuntia. Pysähdyimme ensin Lopburissa rakenteilla olevan Prasiri- seurakunnan tontille, jossa alueen pastoreita oli koolla. Jätimme sinne paketteja sen mukaan, kuin kukin seurakunta tarvitsi.

Jatkoimme siitä matkaa Lopburin Victory- seurakuntaan, johon oli varattuna vettä jaettavaksi. Siellä odotimme armejan autoa, joka veisi meidät tulva-alueelle. Jouduimme tovin odottamaan kuorma-auton saapumista. Kun auto vihdoin saapui paikalle, totesimme melko pian, että emme millään mahdu auton kyytiin. Paketteja ja vettä oli niin paljon, että tarvitsimme toisen auton. Hetken oli epävarmuutta siitä, pääsisimmekö alueelle lainkaan. Onneksi kuitenkin toinen kuorma-auto järjestyi ja saimme kaikki tavarat ja ihmiset mukaan.

Ajoimme Lopburin kaupungin läpi ehkä noin 10 kilometriä. Tuolla välillä pelastusliivit tuntuivat hieman naurettavalta. Ajattelin, että kuinka paha se tilanne voi olla, että meidän on pidettävä pelastusliivejä kuorma-auton kyydissäkin.

Todellisuus paljastui kun saavuimme kaupungin toiselle laidalle, josta joki normaalisti virtaa. Tielle oli pystytetty varoitustaulu, jossa luki, että alueelle meneminen kielletty, tulva 1,5 metriä. Tilanne oli järkyttävä. Tien yli virtasi vesi valtavalla voimalla usean kilometrin matkalta. Talojen ensimmäiset kerrokset olivat veden alla tai ikkunoista virtasi vesi sisälle.

Tien korkeammille  ja kuivemmille osuuksille ihmiset olivat kyhänneet telttarakennelmia, joihin olivat kasanneet omaisuutensa kuormalavojen päälle. Jotkut olivat onnistuneet rakentamaan suojamuureja siten, että vesi ei ollut päässyt sisälle, mutta ne olivat silti täysin veden ympäröimiä ja ihmiset olivat jumissa omissa taloissaan. Virtaus oli voimakas muutaman kilometrin matkalla siinä, missä joen uomat normaalisti kulkevat. Joku pienempi kuorma-auto oli saanut vettä moottoriinsa ja sammunut. Yksi oli ilmeisesti lähtenyt veden mukaan siten, että keula oli suistunut tieltä. Pelastusliivit eivät enää tuntuneet yhtään liioittelulta.

Kun virtaus vihdoin lakkasi, oli näky edelleen yhtä järkyttävä. Kilometrien matkalta riisipellot olivat muuttuneet järviksi. Ihmeellistä oli kuitenkin se, että ihmiset hymyilivät ja vilkuttivat kun ajoimme ohi.

Olimme matkalla kaukaisempaan kylään johon avustuksia ei vielä oltu juuri viety. Kaupungin alueelle avustuksia oli kuulemma toimitettu tulvan alkamisesta saakka. Vihdoin noin tunnin ajamisen jälkeen saavuimme kunnantalon pihalle, josta meidän oli määrä jatkaa veneillä jakamaan paketteja ihmisten koteihin. Paikalla olevat veneet olivat kuitenkin odotettua pienempiä, joten meille ehdotettiin, että käymme katsomassa aluetta veneillä ja paketit viedään perille kun isompia veneitä saadaan paikalle.

Alue oli kuin suuri järvi, josta vastaranta juuri ja juuri erottui. Lähdimme neljällä veneellä käymään eri kylissä. Läheteistä paikalla oli Henry ja Ruut Mononen sekä Markus Nordblom. Vierailulla oleva Ahti Kurki oli myös mukana. Astuimme yhteen veneeseen johon saimme oppaaksi paikallisen naisen, Samliam -nimeltään. Hän vei meidät läheiseen kylään. Puiden seasta löysimme reiän, josta pääsimme lähelle asutusta. Meitä vastaan tuli kaksi vanhempaa miestä muovisilla veneillä meloen. Saimme annettua heille paketit ja sanoimme, että lisää on tulossa. Keskustelimme heidän kanssaan hetken. Tulva oli tullut 29.9. eli yli 2 viikkoa sitten. Koskaan aiemmin tulva ei ollut noussut näin korkealle. Miehet juttelivat leppoisasti vaikka paikka jossa kohtasimme oli oikeasti kylän päätie, joka oli 1,5m veden alla. Toinen totesi, että kyllä tässä pärjäillään. Talon toisessa kerroksessa voi vielä asua, vettä tulee hanasta, sähköt ja vessa toimii.

Jatkoimme vielä katselemaan paikallista poliisisasemaa, joka myös oli veden alla. Riisipellot, joiden päällä nyt kuljimme veneellä, olisivat olleet juuri valmiita sadonkorjuuseen. Yhtään ei ehditty korjata. Nyt ne olivat 2-4 metriä veden alla. Paluumatkalla kunnantalolle, meitä vastaan tuli vene, johon avustuspakettimme oli lastattu. Rannalla kuljetusveneitä odotti jonkun tehtaan työläisiä. He käyvät työssä normaalisti. Työmatka vain on muuttunut siten, että matkaa pitää tehdä veneellä ja bussilla, joka vie tulva-alueen yli. Kauanko lienee matkaan käytetty aika pidentynyt ja millaiset olot heillä on kotona......

Paluumatkalla mahduimme yhteen autoon. Pysähdyimme ottamaan kyytiin ihmisiä, jotka olivat matkalla kaupunkiin. Ihmisten asenteessa ja yhteistyössä oli jotakin erityistä, josta saa ottaa oppia omaan elämäänsä. Muutenkin matka sai mietteliääksi. Vaikka uutisia oli katsottu useita päiviä ja samanlaisia kuvia nähty, ei voinut kuvitellakaan millainen todellinen tilanne on. Paikalliset viranomaiset arvioivat, että veden laskeminen vie ainakin kaksi kuukautta tai pidempään, eikä vesi vielä näiden kahden viikon aikana ollut laskenut lainkaan.

Kotimatkalla lähdimme yhteisen aterian jälkeen. Saavuimme Bangkokiin puolen yön paikkeilla.
---


Tätä kirjoittaessa olen juuri kuullut uutisen, että Bangkokin pohjoispuolella on joku tulvavalli sortunut ja alue on veden vallassa. Raamattukoulun johtajan veljen seurakunta ja koti on tuolla alueella, joten hän lähti sinne paikalla olevien oppilaiden kanssa auttamaan. Hallitus on moneen kertaan vakuuttanut, ettei tulva tule Bangkokiin, mutta tuskin kukaan voi olla varma siitä. Meidän kotimme alueella olevissa kanavissa vesi on laskenut, koska vettä ei ole päästetty alueella kulkevaan pääkanavaan. Joku uutinen kuitenkin kertoi, että kanavan pohjoispäähän oli annettu varoitus, joten vielä ei voi huokaista helpotuksesta.

Tulvan vaikutukset ovat järkyttävät. Tämän hetken tiedon mukaan (19.10.) tulvissa on kuollut 315 ihmistä ja 3 on kateissa. Tulva on vaikuttanut yhteensä 62 Thaimaan 76 läänistä. Näissä tulva on vaikeuttanut yli 2,7 miljoonan perheen elämää eli vaikuttanut 8,8 miljoonan ihmisen elämään. Monet tehtaat ovat jääneet vesien alle, joten myös taloudelliset vaikutukset ovat mittavat. Lisäksi uutisissa oli joku päivä sitten maininta, että monet ovat syvästi masentuneita. Pelkästään Singburin läänissä oli tehty 50 itsemurhaa. Monet menettivät viime vuonna sadon, kun tuholaiset söivät kaiken. Nyt he menettivät sadon lisäksi kaiken muun. Tämän vuoden viljelykset oli suurilta osin tehty lainarahalla, joten monet eivät näe minkäänlaista tulevaisuutta.

Joten tässä lyhyt yritys kuvailla jotain, joka todellisuudessa on sanoin kuvaamatonta.......

-Tuomo-

Lopburin tulva

Kuivin jaloin ollaan

Monet ovat kyselleet viikonlopun aikana kuulumisiamme, ja tässä vielä pikaisesti yhteenveto: Normaalia enempää emme ole nähneet vettä, tulvat eivät ole siis tulleet näille kulmille. Olemme turvassa! Tämän viikonlopun olemme olleet kuitenkin varuillamme ja seuralleen uutisia normaalia tarkempaan tässä kotosalla. Bangkok on täynnä monenkokoisia kanaaleja, ja aivan meidän talomme vieressä kulkee yksi tällainen "khlongi". Tuomo on seurannut sen vedenpintaa, niin kuin monet muutkin. Kun vesi ei näyttänyt nousevan, hän kävi kysymässä eräältä mieheltä, joka oli asetettu vartioon erään läheisen khlongin luo. Tämä mies kertoi, että viranomaiset koittavat viimeiseen asti varjella, ettei vettä tarvitsisi levittää kaikkiin pikkujokiin, jotka ovat jo muutenkin ääriään myöten täynnä. Joten näille seuduille ei ole vielä tarvinnut laske vettä isosta joesta, vaan Chao Phraya (suuri joki, joka menee Bangkokin läpi) ja kaksi muuta haaraa, jotka menevät kaupungin itä- ja länsipuolelta, ovat toistaiseksi kestäneet nuo valtavat, pohjoisesta tulevat vesimassat. Viranomaiset rakennuttivat useita tulvavalleja helpoiten tulviville kohdille, ja nämä ovat toistaiseksi Bangkokissa kestäneet. Muualta maasta olemme nähneet lohdutonta kuvaa, kuinka hillittömän vesimassat ovat pyyhkineet läpi useiden kaupunkien ja lukemattomien pikkukylien jättäen ne autioksi, kun vettä on ollut taloissa jopa kaksi metriä!! Huomenna maanantaina Tuomo lähtee muutaman pastorin kanssa jakamaan avustuskuormaa Lopburin kaupunkiin. Muistakaa rukouksiin tuota matkaa, samoin kaikkia näitä miljoonia ihmisiä, joiden elämään tulvat ovat vaikuttaneet!!!

Tulvat 2011 Thaimaassa

Tulvat Thaimaassa pahentuvat yhä.

Tällä hetkellä kuolleita on 244, ja 28 lääniä on tulvien alla, ja on annettu uusia säätilavaroituksia tuleville päiville. 

 Tulvakartta to 6.10.2011

On arvioitu, että tämän vuotiset tulvat ovat vaikuttaneet jo 2,6 miljoonan perheen elämään, ja arviolta 1,2 miljoonaa hehtaaria viljelysmaita on tuhoutunut. Nyt torstai-iltana useita läänejä on varoitettu muutaman tunnin sisällä tapahtuvan vedennousun vuoksi. Isot padot ovat tulleet täyteen, ja kriittiset rajat on ylitetty. Nyt niistä on jouduttu aloittamaan veden laskeminen jokiin, sillä on pelko, että seuraavan sateen tullessa vesi tulee yli...

 Täällä Bangkokissakin kadut tulvivat, ja äsken kotiin ajaessamme näimme ihmisten muuraavan ylimääräisiä tiilikerroksia ovien eteen ja siirtelevän hiekkasäkkejä. Puolenyön jälkeen vesi alkaa nousta kuulemma täälläkin, ja ihmisiä on pyydetty varustautumaan nostamalla tavaroita ylös..

Tehtaan pihassa tulvii Ayutthayassa.. 

 Ayutthayan läänissä ja kaupungissa tilanne pahenee nopeasti. Äsken katsoimme uutisista, kuinka ihmisiä evakuoitiin sairaaloista veneillä toisiin sairaaloihin... Eräässä vankilassa vesi oli noussut 1,5-2 metriä, ja vankeja siirrettiin turvaan muualle. Isot moottoritiet pohjoisesta etelään ovat poikki, ja Bangkokiin tulevalla tiellä on 30-40 km jonot.

Muistakaa rukouksin!

Chiang Main näkymää pari päivää sitten

Tähän juttuun tietoa löytynyt mm tästä Bangkok Postin englannin kielisestä jutusta.
Samoin televisiosta jatkuvasti tulevasta uutislähetyksestä..

น้ำท่วมอุทัยธานี 18/09/54

Joululauluharjoituksia ja syntymäpäiväkakkua

Kaikki ne, jotka minut tuntevat, tietävätkin, kuinka paljon pidän joulusta. Eikä vain itse joulusta ja niistä muutamasta joulukuun päivästä, vaan sen odotuksesta, valmisteluista, ja tunnelmien luomisesta. Koska joulukuu on aina niin täynnä erilaisia joulujuhlia ja niiden harjoituksia ym touhua siellä ja täällä, ei kotona puuhasteluun silloin jää enää aikaa. Joten tänä vuonna Tuomo antoi minulle luvan aloittaa jouluhaaveilut lokakuussa - ja nyt tuo rajapyykki on ohitettu! Tumpille lupasin, että joululaulut ei meillä sentään vielä lokakuussa soi.. Mutta tänään kokouksen jälkeen oli kirkolla jo naisten ryhmän ensimmäiset joululauluharkat! :) Sitä ei Tumppikaan voinut kieltää :)

Kokouksen jälkeen raamattukoululla puun alla, kun lämpötila näytti +34, laulettiin Jouluyö, juhlayö sekä pari thailaista joululaulua. Onneksi edes tuuli mukavasti. :)

Seurakunnan joulujuhlan päivämääräkin varmistui 25.12. iltapäivällä. Mikäpä sen parempi päivä joulujuhlalle! Jokaista seurakuntalaista kannustetaan tuomaan omia naapureitaan ja sukulaisiaan paikalle. Ja valmistelut ovat siis jo hyvässä vauhdissa. Tosin moni asia voi matkalla vielä muuttua, mutta se on ihan normaalia.

Joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai on kokouksessa paitsi ehtoollinen, mutta myös mukava tapa muistaa sen kuun syntymäpäiväsankareita. Varsinaisen kokouksen loputtua kysytään sen kuukauden syntymäpäiväsankarit. Tänään eteen kutsuttiin siis kaikki lokakuussa syntyneet (joita oli tällä kertaa 3 - Lidia 20.10., KhauTang 22.10. ja vielä eräs kolmas nainen 24.10.), heille laulettiin Happy Birthday to You, ja he saivat puhaltaa pikkukakusta kynttilät. Sen jälkeen vielä koko kirkkoväki siunasi heidät.  Siinäpä sitten heräsimme huomaamaan, että pikkuvauvamme täyttää ihan kohta vuoden!!!!

Syyskuun ystäväkirje

Syysterveiset Thaimaasta! Takana on pian vuosi ja neljä kuukautta tätä uutta jaksoamme näillä leveysasteilla. Sadekausi jatkuu, ja on saanut monet läänit Thaimaassa tulvimaan pahasti - kuolleita on ainakin 136, ja tuhansien elanto ja toimeentulo on tuhoutunut vesimassojen pilattua riisisadot ja hajotettua kodit. Tämän vuoden tulvien on sanottu vaikuttaneen jo 580 000 perheen elämään 23 Thaimaan läänissä. Bangkokin läpi virtaavan suuren ChaoPhraya- joen vesi on vielä toistaiseksi pysytellyt uomissaan, vaikkakin pienemmät joenhaarat ovat ääriään myöten täynnä - ja vesi nousee sateiden jälkeen kaduille..

Sadekausi ei vielä ainakaan ole osoittanut loppumisen merkkejä täällä Bangkokissa. Vettä sataa ja myrskyää - milloin enemmän, milloin vähemmän. Välillä tiet tulvivat ihan urakalla ja silloin Bangkokin arvaamattomasta liikenteestä tulee aika paksu puuro - joka ei liiku mihinkään. Viime torstaina olimme menossa Monosille keskustaan, ja varasimme matkaan tunnin, joka tuohon n 20 km matkaan normaalisti menee. Oltuamme lähes kolme tuntia matkalla, käännyimme ympäri - pääsemättä siis koskaan edes perille. Välillä jono oli täysin liikkumatta 20 minuuttia, sitten mentiin eteenpäin auton mitta, ja taas seisottiin. Jossain välissä Danille tuli vessahätä, joten sitten vaan autosta ulos ja kävellen huoltoasemalle. Kun palasimme takaisin, oli auto samassa kohdassa... Lähdimme liikenteeseen kotoa klo 16.30 ja palasimme klo 21. Käymättä siis missään... Lapsiakin hieman turhautti autossa istuminen, vielä kun jäimme ilman Ruutin herkkupannaria, jota olimme odottaneet. :)

Viime kirjeen aikaan olimme lähdössä Malesiaan viisumin uusintaan. Matka meni hyvin, ja saimme jälleen 3kk viisumin, jonka umpeutuessa lokakuun lopussa toivottavasti vihdoin saamme vaihdettua sen pitkään vuoden viisumiin täällä Bangkokissa.

Lasten koulu alkoi elokussa, ja saimme uudeksi opettajaksi Tarja Leppäsen miehensä Saulin kanssa. Danista tuli ekaluokkalainen ja Saga aloitti kolmosluokan. Koulussa ei tänäkään vuonna ole muita oppilaita meidän lasten lisäksi joten opetus on taatusti tehokasta. Lapsille tämä on tosin harmi, he kun kovasti kaipaavat muiden suomalaisten lasten seuraa. Nyt lähimmät kaverit ovat parin tunnin ajo-matkan päässä Pattayalla.

Kaakkois-Aasian Fida-päivät pidettiin tänä vuonna Phuketissa syyskuun alussa. Tuomo oli matkassa Sagan ja Danielin kanssa. Saga ja Daniel nauttivat uudesta osastaan koululaisina, sillä he pääsivät osallistumaan ensimmäistä kertaa lähettipäivien koululaisten touhuihin. Paikalla oli eri maista yhteensä 10 kouluikäistä lasta, ja leikit ja touhut sujuivat upeasti yhteen, vaikka edellisestä tapaamisesta joidenkin kanssa oli jopa 2 vuotta. Päivillä oli ohjelmassa virallisten vuosikokousten ym palavereiden lisäksi raamattutunteja, yhteisiä kokouksia ja rukousta.

  Lähettipäivien loputtua torstaina, oli perjantaille sovittuna vielä palaveri Fidan johdon ja thailaisten johtajien välille. Tuomo oli pyydetty mukaan niin Fidan, PKT:n hallituksen kuin raamattukoulunkin edustajana. Kokouksessa saatiin selvitettyä useita asioita, mutta vielä jäi monia kysymyksiä käsittelemättä. Toivomus ja pyrkimys olisi, että Thaimaan herätysliike ottaisi yhä enemmän vastuuta yhteisistä toiminnoista.

Raamattukoulun kurssit ovat jatkuneet totuttuun tapaan. Tuomo opetti kahden viikon ajan teologian perusteet - kurssia ja Kirsin englannin tunnit jatkuivat kahdesti viikossa.

Välillä pidetään myös hauskaa ja leikitään yhdessä.. 

Välillä opiskellaan luokassa

Tässä opiskelijat loppukokeen kimpussa

Viime perjantaina raamattukoululla järjestettiin valmistujaisjuhla muutaman viime vuoden aikana valmistuneille. Valmistuvia oli kaikkiaan yli 40, mutta tulvien ja erinäisten muiden syiden vuoksi varsinaiseen juhlaan pääsi lopulta vain 20 oppilasta. Myös osa juhlaväestä myöhästyi pahasti, kun Bangkokin kehätie ruuhkaantui onnettomuuden vuoksi. Joillakin 6 tunnin matka venyi lopulta yli 10 tuntiin ja osa vajaan tunnin päässä olevista käyttivät matkaan kolme ja puoli tuntia. Osa luopui toivosta ja kääntyi takaisin kotiin.

Valmistuville puhetta pitää Dr. Hannu Kettunen

Tämän hetken oppilaat lauloivat juhlassa

Opettajia ja pastoreita yhdessä siunaamassa valmistuneita.

Yhteiskuva raamattukoulun pihassa

Nyt raamattukoulun oppilaat jäivät 6 viikon lomalle, ja palaavat takaisin kouluun loka-kuun viimeisellä viikolla. Toimistolla työt kuitenkin jatkuvat uusien kurssien valmistelujen ym päivittäisten juoksevien asioiden merkeissä.

Syys- ja lokakuussa Tuomo jatkaa toimistolla tulevan termin valmisteluita. Vaikka monet asiat menevät omalla painollaan, on erityisesti seura-kunnissa järjestettävään opetukseen ja etä-opiskelijoille tehtävänä monenlaista pohjatyötä. Yhä useammat haluavat opiskella raamattua etäopiskeluna, joten sen parissa haasteita riittää. Tulossa on myös juutalaistyön seminaari raamattukoululla, sekä muita seminaareja ennenkuin joulujuhlien valmistelut alkavat.

Lokakuun viimeisenä päivänä alkaa uusi lukukausi, joka pitäisi Tuomon osalta olla hieman helpompi, sillä uusia aineita ei tarvitse valmistella, vaan opetukset voi pitää muok-kaamalla viimevuotista materiaalia. Myös Kirsin englannin opetukset jatkuvat.

Lidia ja Saai, raamattukoulun johtajan tyttö

Lidia on tullut 11 kuukauden ikään.  Hän seisoo ilman tukea, ja onpa ensimmäiset varovaiset askeleetkin jo otettu. Muutoin vauhdikas neiti työntelee kotona taapero-kärryään, kiipeää joka paikkaan, vetää alas tavaroita hyllyistä ja laatikoista, harjoittelee ensimmäisiä sanojaan, ja on ihanan iloinen oma itsensä. Ensimmäinen flunssa ja mahatautikin on nyt sairastettu..

Olemme kiitollisia...
- terveydestä
- lasten koulu lähtenyt mukavasti käyntiin
- hyvin sujuneesta valmistujaisjuhlasta

Rukousaiheita:
- tulvien helpottaminen Thaimaassa
- uudet ja vanhat Raamatun etäopiskelijat
- voimia rankan kesän jälkeen
- lapsilla ikävä suomalaisia ystäviä
- raamattukoulun johtaja Prathum perheineen

Prathum ja Thip jäätelöllä :)