Maanantai
Maanatai on meillä varsinainen vapaapäivä, mutta halusin kuitenkin lähteä kiertelemään mopolla ympäriinsä. Aikani kierreltyäni osuin tutun kyläpäällikön talolle. Paikallisen tavan mukaan he kutsuivat minut rupattelemaan. Koska hän oli se, joka tuli häätämään vaarattoman käärmeen pihaltamme, siitäkin tietysti puhuttiin. Yritin selitellä, että eihän sitä voi kaikkia käärmeitä tuntea, kun meillä on Suomessa vain yksi vähän vaarallinen ja sitäkin pitää etsiä. (keskustelusta sisuuntuneena rakensin samana iltana käärmeenpyydystimen, Kirsin hankkimien ohjeiden mukaan. Ei tarvii auttaa enää :) ). Kyselin samalla, että kuinkahan paljon vaarallista kobraa tapaa täälläpäin. Kaikki osoittivat kymmenen metrin päässä olevaa metsää. Siellä niitä kuulemma oli, mutta eivät muistaneet milloin viimeksi olisi purrut ihmistä. Ihmisillä kun on tapana ottaa ne kiinni ja syödä.
Pääasia kuitenkin oli se, että sain istua heidän kanssaan ja tehdä tuttavuutta. Tiimimme tavoite on aloittaa työtä juuri tuossa kyläyhteisössä, joten on tärkeää, että minäkin voin tutustua ihmisiin ja heidän elämäänsä tuolla alueella. Huoli maatalouden koneellistumisesta painoi kovasti kyläpäällikön mieltä....ihmisiltä loppuu työt.
Pääasia kuitenkin oli se, että sain istua heidän kanssaan ja tehdä tuttavuutta. Tiimimme tavoite on aloittaa työtä juuri tuossa kyläyhteisössä, joten on tärkeää, että minäkin voin tutustua ihmisiin ja heidän elämäänsä tuolla alueella. Huoli maatalouden koneellistumisesta painoi kovasti kyläpäällikön mieltä....ihmisiltä loppuu työt.
"käärmeenpyydystin" 2 metriä pitkä putki,jonka päässä on lenkki.
Käärme olisi tarkoitus saada luikertelemman lenkin läpi, ja sitten kiristetään narusta vetämällä.
Helpommin sanottu kuin tehty???
TiistaiTänään kävimme tiimiläisemme Kaewn tai suomeksi Kääon isoveljen luona. Hän asuu hieman kauempana, joten ajoimme autolla koko neljän porukka heidän kotiinsa. Istuimme ja rupattelimme muutaman tunnin ( paljon tosin meni minulta murteen takia ohi). Isäntä tarjoili myös hedelmästä tehtyjä herkkuja ja koska hedelmän nimi oli minulle vieras, niitä lähdettiin hakemaan puusta eri kypsyysvaiheissa. Nimeä en muista enää ja suomeksi sitä tuskin on. Hedelmä muistuttaa hieman kookosta, mutta sen kuori on todella paksu ja kova. Syömistä on sisällä vain pari lusikallista ja maku on melko "mauton". Valitettavasti kuvia ei ole....ne kertoisivat paljon enemmän. Kaew haluaisi perustaa tuohon kotiin ryhmän, jossa voisimme opettaa ja keskustella kristinuskosta kyläläisten kanssa. Koska kylällä ei ole uskovia, olisi tarkoitus antaa heille mahdollisuus perehtyä asioihin ja sitä kautta johtaa heitä eteenpäin.
hedelmiä hakemassa
Tumppi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti