Toukokuun terveisiä Thaimaasta

  
Niin on taas aika kulunut ja ollaan jo pitkällä toukokuuta. Ilmat ovat lämmenneet, ja satunnaiset rajut ukkoskuurot vievät meitä kohti sadekautta. Edellisen kirjeen jälkeen Tuomo on sairastanut kuumeisen flunssan pariin otteeseen, on käyty uusimassa viisumeita Malesiassa ja hyvästelty lähettitoveri idässä. Kävimme myös lähes kahden vuoden tauon jälkeen tapaamassa rakkaitamme Rattanaburin seurakunnassa. Lasten kouluvuosi on tulossa päätökseen ja Lidia-neitinen kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia. Näistä ja vähän muustakin lisää tässä kirjeessä! 

Edellisessä viestissä kerroimme ”oudoista ilmoista”, mutta nyt ollaan palattu jälleen normaaliin säähän - kuumaakin kuumempi kausi on tullut! Ajellessamme kotiin idästä auton mittari näytti melkein koko matkan +37 astetta tai yli.. Kun illan suussa saavuimme Bangkokiin, oli auringon laskiessa lämmintä vielä +36. Eli tarkenee!! :)

Olemme olleet mukana sunnuntain kokouksissa raamattukoululla kokoontuvassa uskovien piirissä. Tiloissa aiemmin kokoontunut Prasiri-seurakunta vuokrasi tilat kauempaa, ja seurakunta muutti uusiin tiloihin maaliskuussa. Paikalle jäi raamattukoulun henkilökunta ja kylässä lähellä asuvia seurakuntalaisia. Sunnuntaisin paikalla on ollut n. 20-35 henkeä. Kunhan raamattukoulun lukuvuosi jälleen käynnistyy, voivat oppilaat harjoitella tuossa kokouksen johtamista, saarnaamista jne. Varsinaista uutta seurakuntaa ei vielä ole perustettu, katsotaan, mihin tilanne kehittyy koulun alettua. Nyt Kirsi on palvellut musiikissa soittaen ja laulaen, Tuomo saarnaa vuorollaan noin kerran kuukaudessa.

Raamattukoulun henkilökuntaa - Talouspuolesta vastaava Trii ja sihteeri Nok

Viimeksi kirjoittelimme myös raamattukoulun henkilöstössä tapahtuneista muutoksista. Uusia henkilöitä lähteneiden tilalle ei ole vielä löytynyt, joten Tuomolla vastuut lisääntyivät toimistolla. Hänen vastuullaan ovat nyt toistaiseksi kaikkien opiskelijoiden opintokokonaisuuksiin liittyvät asiat. Raamattukoululla opiskelevien oppilaiden lisäksi on muutamia kymmeniä oppilaita, jotka opiskelevat etäopiskeluna ja he tarvitsevat neuvoja opintoasioissa. Työn tärkeimpänä osana on kuitenkin edelleen raamatunperusopetuksen saaminen seurakuntien keskuuteen. Seurakuntakasvussa tärkeässä osassa on seurakuntalaisten kasvu ja osaaminen, jotta he kykenevät tukemaan uusia tulijoita.

Raamattukoulun henkilökuntaa - näistä osa on muuttanut muualle.

Pääsiäisviikolla saimme vieraita Suomesta, kun Kirsin ystävä Heidi saapui miehensä Paulin kanssa. Matkailijat olivat meillä muutaman päivän ja jatkoivat sitten matkaa etelään. Ihana oli saada ystäviä kyläilemään!! Ainoa miinuspuoli oli se, että Tuomo oli kovassa kuumeessa koko viikon, joten se rajoitti hieman menoa. Loppuviikosta kävimme jo sairaalaassa tutkimuksissa, kun lääkärikin jo epäili dengue-kuumetta. Verikokeet olivat normaalit, joten aivan tavan virustauti oli kyseessä, ja uskaltauduimme lähteä viisumimatkalle, josta seuraavassa..

Saga-merkkinen taksi Kuala Lumpurin illassa

 Muutamassa viime kirjeessä olemme kirjoittaneet Kirsin ja lasten viisumivaikeuksista. Kirsi sai edelliseen viisumiin 3 kk jatkoa Laosista tammikuussa, Sagan ja Danin viisumit olivat umpeutuneet helmikuussa, eikä Lidialla ollut viisumia vielä lainkaan. 25.4. umpeutui Kirsin tämänkertainen viisumi, ja sitä edeltäneet viikot oltiin ”kuin tulisilla hiilillä” - koitettiin miettiä järkeviä vaihtoehtoja, minne mennä ja minkälaisella porukalla. Koska Lidialla on thailainen syntymätodistus, tiesimme, että hänellä ei ole hätää, vaikkei ensimmäisenä elinvuonna viisumia välttämättä olisikaan. Tuomo oli saanut vihdoinkin vuoden viisumin ja työluvan Bangkokista, joten hänen ei välttämättä tarvitsisi poistua maasta. Mutta Kirsiä hirvitti jättää 6kk ikäinen, pelkällä rintamaidolla elävä lapsi, joka ei ole suostunut pullosta syömään, isän kanssa kotiin ja toisekseen lähteä matkaan kahden lapsen kanssa, joiden viisumit olivat ylittyneet kahdella kuukaudella... Hyvällä mielikuvituksella varustettu nainen kun osasi maalailla ties minkälaisia kuvia rajanylityksistä ja rajavirkailijoista. Muutamia vaihtoehtoja pohdittuamme päädyimme siihen, että otimme koko perheelle lennot Kuala Lumpuriin, Malesiaan. Näin vauva pääsi äidin matkaan, eikä Kirsin tarvinnut hoitaa paperiasioita rajoilla ja immigrationissa yksin.

Malesia on ykkönen :) Vai viittaisiko tämä F1-kisoihin?

Malesian tuliaisina lapsille löytyi "suomalaiset" Angry Birds-linnut

Taustalla Kuala Lumpurin maamerkki - "kaksostornit"

Reissu Malesiaan sujui hyvin, ja Kirsi sekä lapset saivat jälleen 3kk non-O -viisumin. Nyt tulevien kolmen kuukauden aikana asia toivottavasti ratkeaa johonkin pitkäkestoisempaan suuntaan! Muistakaa asiaa jälleen rukouksin!

Malesian reissun jälkeen olimme kolme päivää kotona, ja sitten matkasimme itä-Thaimaahan, Surinin lääniin, jossa olimme edellisellä työkaudella. Ensin sunnuntaina, 1.5. olimme Surinissa viettämässä eläkkeelle siirtyvän Seija Moilasen juhlaa, jossa oli mukana lähes kaikki maassa tällä hetkellä olevat Fidan lähetit sekä kahden läänin thailaiset työntekijät ja seurakuntien vastuunkantajat perheineen. Tilaisuus oli oikein lämminhenkinen lauluineen ja puheenvuoroineen. Seija oli meillekin idässä ollessamme tärkeä tuki ja työtoveri, sekä läheisin naapuri, joten jäämme kaipaamaan häntä!

Vasemmalta oikealle Seija, Chomprassa työtä jatkava Miia ja Chompran pastori Phai

Saga ihasteli kovasti Henryn soittoa juhlassa, ja sai lopuksi yksityisesityksen lavan reunalla :)

Iloinen jälleennäkeminen Kannikaan kanssa - edellisen tapaamisen jälkeen molemmille oli syntynyt vauva :)

Surinista ajoimme seuraavana päivänä tunnin matkan Rattanaburiin, jossa palvelimme viime työkaudella vajaan 1,5 vuoden ajan. Työntekijä Phat on muuttanut pois uusiin tehtäviin ja paikalla oli aloittanut työn perhe Surinista. Myös kirkon paikka oli muuttanut. Ihana oli nähdä monia rakkaita ystäviä, jotka olivat tulleet paikalle pitkänkin matkan takaa! Edellisestä käynnistämme kun oli vierähtänyt jo lähes kaksi vuotta! Söimme mahtavan lounaan, jonka PaaNaang oli meille tehnyt, jutustelimme lattialla istuen, ja lopuksi vielä ylistimme ja rukoilimme yhdessä. Tuomo jakoi mielessään olevia rohkaisun sanoja tuolle pienelle joukolle. Lidiakin sai taas monta uutta ”mummoa” tuolla matkalla!

Riisillä

Lidia osallistuu ruokailuun

Ruuan jälkeen ylistettiin ja rukoiltiin yhdessä

Tiistaina palasimme sitten takaisin Bangkokiin. Idän matka oli kaikin puolin onnistunut. Tosin 6 tunnin ajomatka meinasi olla aika rankka varsinkin pikku-Lidialle, joka ei olisi millään halunnut istua istuimessaan koko matkaa...

Pieni päivänsäteemme Lidia on tullut puolen vuoden ikään. Nämä ihmiselämän ensimmäiset kuukaudet ovat olleet täynnä hurjaa kehitystä - kuinka aivan avuttomasta, pienestä punaisesta nyytistä on tullut maailmaa tutkiva ja touhuava hurmaava persoona... Lidia ryömii vauhdilla paikasta toiseen, imeskelee omatoimisesti hedelmiä nyrkistään ja hymyilee paljon! Neiti on kova ”juttelemaan”, ja kaipaa seuraa - nytkin äidin yritykset kirjoittaa kirjettä samalla kun Lidia leikkii lattialla keskeytyy vähän väliä vaativan kuuloisiin kiljahduksiin ”Etkö huomaa minua ollenkaan?!?!”

Ensi viikolla on edessä seuraava matka, tosin hieman lähemmäksi. Lasten koulun ja Pattayalla olevien oppilaiden kanssa teemme leirikoulumatkan 12.-15.5. Khao Yain luonnonpuistoon, noin 3 tunnin ajomatkan päähän. Tuon matkan jälkeen onkin lapsilla enää 2 täyttä kouluviikkoa ennen kesälomaa!

Kevätjuhlaa vietetään nähtävästi Pattayalla lauantaina 28.5. Siitä viikon päästä joudumme hyvästelemään ihanat opettajat Masan ja Sofian, jotka lähtevät Benjamin-poikansa kanssa Suomeen.

Benjamin on ollut kuin pikkuveli Sagalle ja Danille!

Raamattukoulun uusi lukuvuosi käynnistyy jälleen kuuman ajan kesäloman jälkeen 30.5. Tuolla alkavalla lukukaudella Tuomolla on jälleen edessään uusia haasteita, niistä lisää seuraavassa kirjeessä.

Siunattua kevään jatkoa ja lämpimiä päiviä teille kaikille sekä

Hyvää Äitienpäivää jokaiselle äidille!

Tuomo, Kirsi, Saga, Daniel ja Lidia Lehtimäki