Tervehdys Chiang Maista! 27.5.2006
Joku aika sitten tuli täyteen 7 kuukautta uudella mantereella. Olo alkaa olla jo varsin kotoisa, ja elämä täällä tuntuu hyvältä. Maalis-huhtikuussa meillä oli rankka, reilun kuukauden mittainen sairastelukierre, joka vei vuoronperään petiin kolme neljäsosaa perheestämme, Kirsi-äiti ainoana säästyi taudeilta. Muut sairastivatkin vuoronperään useamman taudin. Daniel joutui olemaan sairaalassakin reilut kaksi vuorokautta rajun mahapöpön vuoksi, muut pärjäsivät kotihoidossa. Samoihin aikoihin alkanut kuuma-aika yhdessä sairastelujen kanssa vei koko perheeltä voimat vähiin, ja sairasteluiden päätyttyä voimien palautuminen vei yllättävän pitkään. Nyt pikkuhiljaa alkaa olla tuntuma, että olemme päässeet ”normaaliin” elämään jälleen kiinni.
Opiskelemme thai-kieltä kotonamme uskovaisen thailaisen opettajan, Khruu Tukkataan johdolla neljänä päivänä viikossa. Kova into on päällä, ja motivaatio on korkealla! Vaikka normaalit päivittäiset asiat jo pystyykin jotenkuten thaiksi hoitamaan, silti joka päivä huomaa, miten pitkä matka kielenopiskelussa vielä on edessä... Varsinkin thailaisessa seurakunnassa käydessämme huomaamme, kuinka keskustelu on aika pintapuolista – ja turhauttaa, kun ymmärtää muiden puheesta enemmän kuin itse osaa puhua! (siis ymmärtää kysymykset, mutta ei osaa vastataJ) Mutta seurakunta, jossa käymme, on lämminhenkinen, noin 50-60 jäsenen seurakunta. Siellä olemme kokeneet olomme kotoisaksi.
Pääsimme myös käymään seurakunnan leirillä pari viikkoa sitten ja tutustumaan hieman seurakuntalaisiin ulkopuolella kokouksienkin. Seurakuntaan on vähän ajan sisällä tullut kymmenkunta uutta nuorta, joille seurakuntaleirillä pidettiin oma ”opetuslapseuskoulu”. Seuraavana sunnuntaina kuusi uutta kastettua siunattiin seurakuntaan ja toivotettiin tervetulleeksi uuteen seurakuntaperheeseen. Kastetut kutsuttiin salin etuosaan seisomaan ja kaikille muille kokouksessa olijoille annettiin ruusut. Ylistysbändin soittaessa taustalla kävimme viemässä ruusut edessäolijoille ja toivottamassa heille Jumalan siunausta. Jokainen uusi seurakuntalainen lähti edestä siis kauniin ruusukimpun kanssa!
Saga (pian 4 v) ja Daniel (2,5 v) ovat aloittaneet myös koulun kaksikielisessä (englanti-thai) esikoulussa. Daniel on päiväkodin puolella ja Saga luokalla K2. Danin päivät menevät pääosin leikkiessä ja laulaessa, askarrellen ja satuja kuunnellen. Sagan luokassa on tarkat päiväohjelmat, joihin kuuluu mm. sekä thai- että englannin aakkosten harjoittelu, samoin numerot ja laskeminen thaiksi ja englanniksi. Kotitehtäviäkin hän saa joka päivä (pienet tehtävät, joista hän selviää noin kahdessa minuutissa), jotka ovat pienelle koululaiselle HYVIN tärkeitä!! Tunnit ovat kestoltaan noin puoli tuntia, välissä on leikkiä ja laulua, joten ei käy liian raskaaksi touhu. Opetus on aamupäivällä ja ruuan jälkeen on pääosin vapaata leikkiä ja lepoa. Saga on todella innoissaan NELJÄ-vuotiaiden koulusta! (vaikka syntymäpäivään vielä onkin melkein kaksi pitkää kuukautta...)
Chiang Main suomalaiset Fida-lähetit kokoontuvat 2-3 viikon välein yhteisiin rukousiltoihin vuorollaan jokaiseen kotiin. Viime perjantaina oli meidän vuoromme järjestää rukousilta kotonamme. Saimme kokea Jumalan hengen läsnäoloa, ylistää yhdessä Hänen suuruuttaan ja kantaa asioita Herran eteen. Parin tunnin rukouksen jälkeen juotiin vielä yhdessä suomalaiset kahvit (Juhla Mokkaa on vielä riittänyt, kiitos kaikkien tuliaisten!!) ja jutella yhdessä.
Chiang Maissa olemme säästyneet tulvilta, vaikka vettä on täälläkin satanut. Välillä kovalla sateella katto vuotaa parista kohtaa, mutta muutoin olemme säästyneet pahemmin kastumatta. Meillä on siis menossa nyt kolmas vuodenaika. Kun tulimme lokakuun puolessa välissä, alkoi ilmat viiletä, oli ”kylmä aika” (yöllä alimmillaan n.+15 astetta). Helmikuussa ilma alkoi lämmetä, ja maalis-huhtikuussa oli ”kuuma-aika” pahimmillaan, +37-40 astetta päivittäin. Nyt olemme sitten siirtyneet sadeaikaan, kolmisenkymmentä astetta lämpöä ja sateita lähes päivittäin, samoin rajuja ukkosmyrskyjä. Tätä kirjoittaessakin tuulee kovasti, ja jossain kauempana jyrähteli jo ukkonen.
Toukokuu on vaihtumassa kesäkuuksi, ja Suomessa alkaa kesälomat. Me kielenopiskelijat jatkamme aherrustamme läpi kesän. Siunattua kesää kaikille!
Kiitos, kun olet muistanut meitä rukouksin!
Rukousaiheitamme:
* terveyttä
* voimia ja ymmärrystä kielenopiskeluun
* lapsille voimia omaan ”koulutyöhön”
* Tulva-alueet ja työntekijät siellä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti