Toukokuuta

Hyvää Äitienpäivää!

Tämänvuotinen äitienpäivä on ollut minulle monella tapaa erilainen, kuin aiempina vuosina. Ensimmäinen ihme oli se, kun heräsin aamulla vähän ennen puolta kahdeksaa siihen, kun Tumppi lauloi!! Ketkä vain yhtään Tumppia tuntevat, niin ymmärtävät Suuren Hämmästykseni :)  Lapset pomppivat, ja unohtivat laulaa kokonaan, ja jollakin äiti oli saatava hereille! Sagan piirtämä kortti ja paketti tulivat sänkyyn, mutta kahville piti siirtyä alakertaan pöydän ääreen.. Säästyy lakanapyykiltä, kun ei yritä juoda lasten kanssa kahvia sängyssä! Toisena yllätyksenä alakerrassa odotti hieno suklaakakku, jonka Saga ja Tumppi olivat illalla salakuljettaneet leipomosta. (täällä on nuo ostokakut hieman halvempia kuin Suomessa...) Hyvältä maistui aamukahvit!

Kuuma kausi on vaihtumassa sadekauteen, ja tämä päivä on ollut harmaa ja sateinen. Lämpömittari näytti sateella vain +23, joten varpaita jo kovasti paleltaa!! Viime viikolla vielä oli joka päivä 35-38 astetta, joten tämä 15 asteen pudotus lämpötilassa tuntuu jo!

Meillä on takana nyt parin viikon loma, kun minun vanhempani olivat vierailulla luonamme. Kävimme hakemassa heidät kaksi viikkoa sitten Hua Hinistä, jossa heillä oli hotelli. Vietimme yhdessä pari päivää rannalla, ja sitten lähdimme ajamaan takaisin pohjoisen suuntaan. Tullessa pysähdyimme Phitsanulokissa ja yövyimme siellä tutun thailaisen pastoripariskunnan, Kasemin ja Kapkamin luona –tai tarkemmin sanottuna lastenkodilla. Äidilläni on jo useamman vuoden ajan ollut kummityttö tuolta, ja nyt he vihdoin tapasivat! Tapasimme myös muiden sukulaistemme ja tuttaviemme kummilapsia. Käänsin Kapkamin kanssa Suomesta tulleita kummikirjeitä (siis suomesta thaiksi), jotka sitten annoimme lapsille. Suloisia ja ystävällisiä lapsia, joilla monilla on todella rankkoja vaiheita elämässään ollut.

Phitsanulokista jatkoimme kotiin Chiang Maihin. Käytimme mummua ja pappaa muutamassa paikassa, mm. kasvitieteellisessä puutarhassa Queen Sirikit Botanic Gardenissa, jossa näimme upeita kasveja ja kukkia.

Paljon mummon ja papan ajasta kului lasten leikkihuoneessa Sagan ja Danielin kanssa touhutessa. Mummon nähtiin useampaan otteeseen pyyhkivän hikeä otsaltaan leikkien tuoksinassa!  Nopeasti nuo kaksi viikkoa kuluivat, eilen illalla sitten olimme saattamassa mummua ja pappaa lentokentälle, josta he jatkoivat Bangkokin kautta Suomeen. Suru oli Sagalla kova, kun ei päässyt lähtemään Suomeen mummun ja papan mukana... Aamulla hän jo sitten mietti, että kukahan mahtaa tulla seuraavana kyläilemään... Me emme tiedä, mutta oletko se sinä??

 -kirsi-