Tarina saattaa tulla hieman väärässä järjestyksessä, mutta joku ehkä ihmettelee mikä juttu tämä Indonesian matka on. Eli siihen vähän taustatietoa.
Olen siis Palempangin raamattukoulussa Indonesiassa. Koulu on toiminut nyt noin 30 vuoden ajan ja onyksi GPDI helluntailiikkeen raamattukouluista. Se on erikoistunut seurakuntien istuttamiseen ja lähetystyöhön. Näky on käsittääkseni alunperin Pastori Siwin, joka on nyt noin 70 vuoden iässä ja sairastelee jo paljon. Hän on liikkeen lähetysyhteyshenkilö ja käytännössä hänen tyttärensä Shierley hoitaa koulua sekä osallistuu kansainväliseen lähetysyhteistyöhön. Hän on käynyt muun muassa Suomessa lähetyskonfferenssissa puhumassa. Koska Indonesian seurakunnat eivät ole vielä aloittaneet laajamittaista lähetystyötä ja Siwin perheellä on suhteita Suomalaisiin lähetteihin, he pyysivät Fidalta apua lähetyskoulutuksen käynnistämiseen. On hyvä huomioida myös se, että Suomen helluntailaisten työ ja kokemus on maailmalla hyvin arvostettua ja Suomen seurakunnat edelleen lähettävät eniten lähettejä jäsenmäärään suhteutettuna.
Fida ei siis taloudellisesti annan säännöllistä tukea (en tiedä antaako mitään), vaan on vastannut tarpeeseen koulutuksesta. Lähetysohjelmassa on tiettyjä aineita, joita suomalaiset käyvät opettamassa. Muistelen, että kaikkiaan 6 tai 7 opettajaa vuosittain. Minä opetan aihetta lähetystyö Raamatussa. Tarkoitus on avata oppilaiden silmät näkemään kaikkia kansoja koskeva Jumalan pelastussuunnitelma Raamatussa ja korostaa sitä, että se on seurakunnan tärkein tehtävä. Aiheeseen sisältyy monia kulttuuriin ja seurakuntaperinteeseen liittyviä asioita, joten joitakin aitoja on rikottava, jotta uusi sukupolvi voi toimia toisin. Henkilökunta on kertonut, että yleensä kaikki haluavat pastoriksi, sillä silloin saa rakentaa oman ”valtakuntansa” ja jos seurakunta kasvaa isoksi, myös pastorin vauraus lisääntyy. Muita seurakuntavirkoja pidetään vähäpätöisinä eikä kukaan halua sanoa olevansa lähetystyöntekijä.
Opetussessiot ovat 1,5h mittaisia ja niitä mahtuu päivään yleensä viisi, mutta tilanteet vaihtelevat kovasti. Äkkinäisiin muutoksiin pitää varautua. Oppilaat ovat todella reippaita ja innokkaita. Heillä on paljon kysymyksiä ja usein myös aiheen ulkopuolelta. Kaikkeen pitää siis varautua.
Koulun työn vaikutuksesta on syntynyt yli 2400 seurakuntaa Indonesiaan. Tällä hetkellä Thaimaassa on kolme koulun oppilasta ja ilmeisesti Malesian puolella on jotakin työtä. Pääsääntöisesti oppilaat perustavat seurakuntia Indonesian saavuttamattomille alueille. Indonesia koostuu muistaakseni yli 17000 saaresta ja erilaisia heimoja on satoja. Eli heillä on monikulttuurista lähetyskenttää aivan omasta takaa. Pitää myös muistaa, että Indonesia on maailman suurin muslimivaltio ja vaikka täällä on seurakunnilla vapaus toimia eivät ääriliikkeet katso koulun toimintaa hyvällä. Erilaisista tarinoista voisi varmasti kirjoittaa kirjan ja tuskin tarinoita kaikki edes uskoisivat todeksi. Kerron tässä kuitenkin yhden, jonka kuulin Shierleyltä tänään.
Joitakin vuosia sitten kouluun oli uusien oppilaiden mukana tullut nuori mies, joka jotenkin erottui porukasta. Jonkun päivän päästä he kutsuivat pojan puhutteluun ja kyselivät kuka hän on. Poika kertoi avoimesti, että hän on tullut katsomaan keitä te olette ja mitä te teette. Hän myös ilmoitti, ettei hänellä ole aikomustakaan tulla kristityksi. Hän sanoi kuuluvansa erääseen äärimuslimien järjestöön ja oli eräässä kylässä yrittänyt tappaa pastorin, joka oli koulun entisiä oppilaita. Hän oli metrin päästä tähdännyt tuota pastoria päähän, mutta ei osunut. Hän oli todennut, että se ei ole mitenkään mahdollista ja että pastorin suojana oli jokin suurempi voima. Sen seurauksena hän oli halunnut tulla katsomaan mistä tällainen voima oli peräisin. Tämän keskustelun jälkeen hän oli poistunut paikalta.
Eli henkilökunta ja oppilaat ovat siis todellisessa vaarassa päivittäin ja elävät ihmeessä. Jumalan varjelus ei tosin ole ihme, sillä koulussa pyörii jatkuva rukousketju, jota oppilaat pitävät yllä pienryhmissä. Yön pahimmat tunnit klo 00-04 ovat henkilökunnan vastuulla ja kaikki oppilaat nousevat aamulla yhdessä klo 4 alkavaan rukoukseen.
Sekavan tekstin loppuun vielä illan opetuksesta:
Tämän iltapäivän ja illan opetukset olivat hyvin mielenkiintoisia. Olin valmistanut muutaman tunnin opetuksen toisen vuosikurssin oppilaille Pyhästä Hengestä. Hyvin pian kävi kuitenkin selväksi, että joku yhtälössä ei toiminut ja kysyin josko heillä on jotakin kysyttävää. Oppilaat alkoivat jonossa esittää kysymyksiä aivan aiheen ulkopuolelta ja 1,5h aiottu sessio muuttui kahdeksi 1,5h kyselytunniksi. Käytiin läpi raamatunjakeita ja erityisesti ensimmäinen kirje Korinttilaisille herätti kysymyksiä. Nyt ääni käheänä istun huoneessa ja mietin, että mitä oikein tapahtui… Aamulla opetus jatkuu ensimmäisen vuosikurssin kanssa klo 7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti